Miltä tuntuu kun kiusaa toisia ja näet heidän kärsivän siitä?
Kommentit (6)
Vähän riippuu siitä, onko kiusattava millainen persoona. Kun sain kerran juhlissa itketettyä ex-esimiestäni (nainen), joka on oppikirjaesimerkki narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, niin pakko myöntää että tuntui ihan mukavalta. Jotenkin sain sillä puntteja vähän tasaisempaan asentoon.
No siis nautin enemmän siitä kun pääsen itse kiusaamaan mutta on sitä ihan hauskaa katsoa
Aivan mahtava saada kaveritkin nauramaan ja olla stara.
Vierailija kirjoitti:
No siis nautin enemmän siitä kun pääsen itse kiusaamaan mutta on sitä ihan hauskaa katsoa
Entä jos kohdistuisi sinuun. Olisiko silloinkin hauskaa.
En ole enää vuosikausiin kiusannut, mutta lapsena kiusasin sen vuoksi, että pelkäsin. Pelkäsin muiden huomaavan miten köyhä ja huonosta kodista olen lähtöisin. Olin aina kadulla, koska en halunnut olla kotona hakattavana. Olisin kuollut häpeästä, jos joku koulutoveri olisi nähnyt missä asun. Kiusatessanikaan en ajatellut oikeastaan sitä kiusattavaa, vaan vain sitä, että saan tällä tavoin muiden huomion pois omasta kotitaustastani.
Miksi yläasteella tuhma poika on kiinnostava? Miksi yläasteella erilaisia kiusataan? Miksi yläasteella on pahaa ruokaa? Miksi en voi päästä takaisin yläasteaikoihin? Miksi yläaste on elämän kulmakivi?