Tartunta voisi olla myös mahdollisuus heittää veivinsä meille vakavasti sairaille?
Tää kyllä poistetaan, tiedän. On hetkiä etten enää jaksaisi näitä oireita, elämää, taistelua. Olen niin loppu sairaana olemisesta eikä tämä helpommaksi tästä taida enää muuttua ellei ihme tapahtuisi. Tulipahan vain mieleeni että jos joku toisi tämän tartunnan kotiini niin tuskin siitä selviäisin. Olisiko se minulle ja perheelleni loppujen lopuksi paras vaihtoehto?! Kun sen tiedän etten itse tule päiviäni koskaan päättämään eikä varat riitä ulkomaille lähtemiseenkään niin tässäkö on se vaihtoehto, mahdollisuus? Hulluja ajatuksia, kyllä juu. Mutta kun vointi on fyysisesti niin hirveä vuodesta toiseen ettei sitä voi enää itsekään tajuta niin kaikenlaista miettii. Mikä tarkoitus kaikella elämällä onkaan.
Kommentit (4)
Suurin osa perussairaista ja riskiryhmäläisistä jotka saavat koronan eivät kuole siihen vaikka saavatkin useammin vaikean tautimuodon.
Samaa olen itsekin miettinyt. Luonnollinen lähtö. Toisaalta pelottaa se, että ei kuolisikaan ja saisi jonkun elinvaurion. Mulla on niin huono tuuri, että varmasti kävisi niin. Sitten elämä olisi entistä kurjempaa.
Pelkään kuitenkin koronaan sairastumista, tuskin luovuttaisin kuitenkaan taudin iskiessä kun onhan minulla rakas perheeni. Mutta välillä on vain niin loppu eikä halua läheisille kertoa miten pahalta kaikki tuntuu. Hyvä että saa johonkin purkaa ajatuksiaan! ap
Minulle se on sitä. Olen ollut positiivisella ja odottavalla mielellä maaliskuusta saakka.