Miten toimitaan tällaisen lapsen kanssa?

Kyllä meillä ainakin loppui aikanaan, mutta muistan kyllä tuon! :) Lapsi oppii kyllä ymmärtämään ettei voi kaikkea saada silloin kun haluaa. Se täytyy vain jaksaa tehdä hänelle selväksi.

Kerro minullekin, jos keksit mikä auttaa. Meillä on samanlainen lapsi 5v ja on ollut koko elämänsä tuollainen. Itseä surettaa, kun hän ei osaa olla iloinen mistään ainakaan viittä minuuttia kauemmin. Ja itse huomaan joskus, etten jaksa edes ajatella hänen ilahduttamistaan jollain asialla, kun tiedän jo valmiiksi, että ei kelpaa kuitenkaan. Tietysti sitten keksin kuitenkin jotain, koska toisetkin lapset saavat, mutta rehellisesti sanottuna en jaksa hänelle kehittää mitään aikaa/vaivaa vaativaa, kun muuten menee hermo. :(

kuitenkin väärä, ja äiti lukee liian nopeasti ja tää on väärä paikkakin...huumoria peliin, lapsi huomaa itsekin kuinka hassulta kuulostaa.

sanoin lapselle tyyliin, että jos tulet syliin, niin sitten et lähde pois. Muuten en ota syliin. Tai jos luetaan kirjaa, niin luetaan koko kirja alusta loppuun. Tai jos mennään tuonne, niin sitten siellä ollaan niin ja niin kauan.

Mä vähän luulen et tässä mättää nyt se, että sä hyppäät nyt vähä liikaa lapsen pillin mukaan! Kun muksu alkaa seuraavan kerran taas tekemään noita omia "sääntöjään" sanot vaan kylmän rauhallisesti että "nyt tehdään näin!".

Kyllähän se varmasti kapinoi vastaan kun nyt ei mennäkkään niin kuin hän haluaa...pidät vaan oman pääsi ja MUISTA OLLA TYYNEN RAUHALLINEN vaikka kuinka meinais "kiehahtaa" ja tekis mieli antaa periks :)

Parempi kestää tässä vaiheessa muutaman päivän "kaaos" kuin myöhemmin monen vuoden kaaos - turhat luulot vaan pois, vanhempien silmille ei enää hypitä ;)))





äiti x 2 (muksut 3 ja 6v)

Mielenkiintoinen ikä. Lapsi on tainnut oppia, että pystyy vaikuttamaan siihen mitä tehdään. Ja valintojahan pienetkin saavat tehdä. Viime kädessä päivän tapahtumista päättävät aikuiset.



Anna lapsen valita rauhassa vaikka kahdesta kirjasta se mieluisampi. Laita se toinen pois heti ja lukekaa valittua kirjaa. Kolmevuotiaalla tulisi olla jo sen verran keskittymiskykyä, että jaksaa kuunnella lyhyen sadun loppuun saakka.



Jos lapsi kyllästyy nopeasti leikkiin, voisi miettiä onko lapsella ongelmia keskittymisessä. Liian levoton ympäristökin voi häiritä rauhoittumista.

Mä vähän luulen et tässä mättää nyt se, että sä hyppäät nyt vähä liikaa lapsen pillin mukaan! Kun muksu alkaa seuraavan kerran taas tekemään noita omia "sääntöjään" sanot vaan kylmän rauhallisesti että "nyt tehdään näin!".

Kyllähän se varmasti kapinoi vastaan kun nyt ei mennäkkään niin kuin hän haluaa...pidät vaan oman pääsi ja MUISTA OLLA TYYNEN RAUHALLINEN vaikka kuinka meinais "kiehahtaa" ja tekis mieli antaa periks :)

Parempi kestää tässä vaiheessa muutaman päivän "kaaos" kuin myöhemmin monen vuoden kaaos - turhat luulot vaan pois, vanhempien silmille ei enää hypitä ;)))

T. Neljän äiti

ps. Ja muista vielä, että välillä tuntuu, että helpommalla pääsisi, jos antaisi periksi, mutta jos jaksat olla tosi lujana, tilanne helpottaa muutamassa päivässä.

äiti x 2 (muksut 3 ja 6v)

Jos ei ole jatkuvaa. Sanot vaan sille rauhallisesti että höpö höpö, nyt luetaan kirja tässä normaalitahtiin tai ei lueta ollenkaan. Sitten alkaa itkupotkuraivari, jonka vanhempi kestää rauhallisena ja hermostumatta, ja jos riehunta mennee mahdottomaksi, rauhotutaan jäähyllä hetki. Tai siis näin jos on lapsi on varsinainen kullanmuru. Todellisuudessa se nostetaan takaisin jäähylle noin 150 kertaa, mutta kyllä se lopulta uskoo että äiti on tosissaan.