Lue keskustelun säännöt.
Vakityöstä opiskelemaan?
15.09.2020 |
Minulla on vakituinen ja melko vakaa työ, koulutustani vastaava. Olen työssäni aika hyvä ja olen tehnyt sitä kymmenisen vuotta, alalle hakeuduin hyvien työaikojen (päivätyö, vapaat viikonloput) takia ja oikeastaan vain, koska ala tuntui ihan mielenkiintoiselta ja pienten lasten äitinä ei ollut mahdollisuutta alkaa opiskella montaa vuotta, piti päästä palkkatyöhön.
Tiedän, että voisin myös pärjätä joten kuten yliopistossa tai ammattikorkeassa, olisi hienoa hankkia kunnon koulutus ja hiukan arvostusta.
Omalla alallani ei voi edetä enkä sitä haluaisikaan. Palkkani on aika matala, mutta työhön nähden kohtuullinen. Työpäivät puuduttavia ja välillä raskaita, mutta toisaalta minulla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa työhöni ja saan viettää stressitöntä aikaa vapaalla.
Kannattaako edes lähteä opiskelemaan?
Onko pelkkä arvostuksen haku tai unelma-ammatin perään lähtö järkevää vakityöstä? Opintovapaata taitaa saada kaksi vuotta.
Ikää itselläni 35 vuotta.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Tilanteessasi hakisin opiskelemaan ja jäisin opintovapaalle. Olet todennäköisesti oikeutettu aikuiskoulutustukeen, joten hetken saisit ainakin opiskella "rauhassa" hieman paremmilla tuloilla. Loppu opiskeluajan voisi jo mahdollisesti rahoittaa osa-aikatöillä niissä hommista mitä opiskelee.
Meinasin tulla ehdottamaan samaa! Kannattaa miettiä ala, jolta työllistyy helpohkosti, niin on mukava opiskella. Tai sitten pitää olla tosi vahva visio siitä, mitä sivuaineita ottaa, miten hoitaa harjoittelut, miten verkostoistuu, siis miten pääsee kiinni työhön, jos valitsee eksoottisemman alan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm. Et Ap keronut, että mikä on unelmiesi ammatti tai vaikka sitä onko sinulla muita, kuten lapsia jotka sinut tulisi huomioida. Mutta, mutta kiinnostus ja uteliaisuus ovat hyvä lähtökohta.
Aattelehdin, että vositko aluksi hakeuua vaikka avoimen yliopiston puolelle, töiden ohella suorittamaan yksittäsiä kurssseja ja siä kautta saada opinnot käyntiin.
Kun on olemassa päämäärä niin kyllä sitä kohti yleensä löytyy oikea reittikin.
Jos nyt aattelee, että suorittaisit yliopistolla nn-alan maisterin tutkinnon noin viidessä kuudessa vuodessa, niin potentiaaliasia työvuosia sinulla olsi ainakin 20 vuotta, mahd. unelma alaltasi.
Sinkkumies
Riippuu siitä, mikä se ala olisi, jota lähtisit opiskelemaan.
Itse lähdin juuri 35-vuotiaana vakituisesta koulutustani vastaavasta työstä suorittamaan kahden vuoden maisteriopintoja. Toisena opiskeluvuotena totesin etten tule palaamaan entiseen työpaikkaani ja irtisanouduin. Päädyin opintojen kautta kolmen kuukauden työharjoitteluun ulkomaille, ja siitä sitten jatkoin uutta tutkintoa vastaavalla uralla.
Kiitoksia kommenteista.
Mietin opiskeluasiaa melko usein, luultavasti se on vain rohkeasti lähdettävä yrittämään etten katkeroidu. :)
Minulla on kaksi "teiniä" ja aviomies, joten aikaa opiskelulle kyllä olisi varmastikin.
Olen tehnyt asiat elämässäni näin päin, ensin parisuhde, laina, lapset, nopea koulutus ja työt. Perhe on ollut etusijalla, mutta nyt kun edessä on monta työvuotta niin olisi hienoa tehdä jotakin, jossa pääsisin oikein pätemään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mikä se ala olisi, jota lähtisit opiskelemaan.
Onko sinulla kristallipallo, josta voit nähdä tulevaisuuden? - Vaikka aluksi vain kymmenen vuoden päähän. - Tai sitten vain ensi viikonvaiheen lottonumerot.
No joo. On varmaankin niin, että kymmenisen vuoden päästä on edelleen arveta lääkäreiski valmsituneille. Mahdollsiesti myös hoitajille ja siivoojille.
Kuitenkaan ei me kaikki voida tulevaisuudessakaan olla "vain" siivojia tai siten lääkäreita tai hoitajia. Ehkä on joitain muitakin ns. varmempia aloja, vaan mitä? Kiintoisa kysymys.
Mutta vasaamisen asemasta pari pientä esimerkkiä historiasta: Noin, ehkä 1990-luvun puolen välin aikoihin saatettiin nähdä ja ennustaa että telekommunikaation ja tieotekniikan osaajista olsi huutava pula tulevaisuudessa, kun yksistään Nokia niminen yritys tulisi kasvamaan vähintään taivaaseen asti ja takaisin.... - Vaan kuinkas kävi?
Tai kuinka on käynyt monelle heistä, jotka ovat menneet oman kotikaupunkinsa paperiehtaaseen töihin luottaen, että koulujakaan ei tarvitsisi erikseen juuri käydä kun firma kouluttaisi ja mikä parasta palkka juoksisi ny ja aina kun paperia tarvitaan vastaisuudessakin, jos ei muualla, niin useimmat meistä wc -käynnin yhteydessä.. Vaan miltä näyttää nyt paperitehteiden tulevaisuus
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, mikä se ala olisi, jota lähtisit opiskelemaan.
Onko sinulla kristallipallo, josta voit nähdä tulevaisuuden? - Vaikka aluksi vain kymmenen vuoden päähän. - Tai sitten vain ensi viikonvaiheen lottonumerot.
No joo. On varmaankin niin, että kymmenisen vuoden päästä on edelleen arveta lääkäreiski valmsituneille. Mahdollsiesti myös hoitajille ja siivoojille.
Kuitenkaan ei me kaikki voida tulevaisuudessakaan olla "vain" siivojia tai siten lääkäreita tai hoitajia. Ehkä on joitain muitakin ns. varmempia aloja, vaan mitä? Kiintoisa kysymys.
Mutta vasaamisen asemasta pari pientä esimerkkiä historiasta: Noin, ehkä 1990-luvun puolen välin aikoihin saatettiin nähdä ja ennustaa että telekommunikaation ja tieotekniikan osaajista olsi huutava pula tulevaisuudessa, kun yksistään Nokia niminen yritys tulisi kasvamaan vähintään taivaaseen asti ja takaisin.... - Vaan kuinkas kävi?
Tai kuinka on käynyt monelle heistä, jotka ovat menneet oman kotikaupunkinsa paperiehtaaseen töihin luottaen, että koulujakaan ei tarvitsisi erikseen juuri käydä kun firma kouluttaisi ja mikä parasta palkka juoksisi ny ja aina kun paperia tarvitaan vastaisuudessakin, jos ei muualla, niin useimmat meistä wc -käynnin yhteydessä.. Vaan miltä näyttää nyt paperitehteiden tulevaisuus
Sinkkumies
Onhan se noinkin. Mutta on aloja, joita ei kannata lähteä opiskelemaan muuta kuin harrastuksekseen ja jättää vakityöpaikkaa. Esim arkeologia on tällainen ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteessasi hakisin opiskelemaan ja jäisin opintovapaalle. Olet todennäköisesti oikeutettu aikuiskoulutustukeen, joten hetken saisit ainakin opiskella "rauhassa" hieman paremmilla tuloilla. Loppu opiskeluajan voisi jo mahdollisesti rahoittaa osa-aikatöillä niissä hommista mitä opiskelee.