Lue keskustelun säännöt.
Puoliso unohti syntymäpäiväni!
Unohdettu
09.09.2020 |
Oltiin muutamaa päivää aiemmin vielä puhuttu syntymäpäivästäni, mitä haluaisin tehdä jne.
Ei eletä keskellä ruuhkavuosia, eikä hänellä ole kiire töissä. Hänelle syntymäpäivä on tärkeä, pitää olla kakku, lahjoja, huomioida pitkin päivää jne. Joten olen aina tehnyt hänelle päivästä erityisen. Ei siis ole kyse siitä, ettei vaan välittäisi merkkipäivistä tuon taivaallista.
Silti unohti syntymäpäiväni täysin! Eikä tuntunut olevan edes pahoillaan kun tämä kävi ilmi. Minulle pahin ei ollut tuo unohdus, vaan se, miten suhtautui asiaan. Alkoi jopa syytellä ja haukkua minua kun näki minun pahoittaneen mieleni.
Onko muilla käynyt vastaavaa? Tilanne on omalla kohdalla se, ettei enää kiinnosta vaikka jotain järjestäisikin. Meni jo. Toivoin romanttisia syntymäpäiviä ja sanoin, etten tarvitse lahjaa, kunhan olisi mukavaa ja romanttista yhdessä tekemistä. En pidä tuota totaalista unohtamista kovin romanttisena...
Kommentit (44)
Vai että alkoi ihan syyttelemään ja haukkumaan. Hau hau vaan! 0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole keksitty. Ikävä kyllä.
Muutenkin jo ihan paska olo, jota ajattelin purkaa tänne. Niin kiitos, pahensitte vain oloani.
Ja syytteli minua lapselliseksi, haukkui mielensäpahoittajaksi jne.
Kivaa, jos kenellekään muulle ei ole koskaan käynyt näin, mutta minulle kävi ja on tästä todella surullinen olo.
Vierailija kirjoitti:
Ja syytteli minua lapselliseksi, haukkui mielensäpahoittajaksi jne.
Kivaa, jos kenellekään muulle ei ole koskaan käynyt näin, mutta minulle kävi ja on tästä todella surullinen olo.
Olen pahoillani puolestasi. Tuossa pahinta ei ole unohtaminen (se on inhimillistä ja voi tapahtua kenelle vain) vaan se jos ei tajua että se satuttaa toista. Puolisosi ei tunnu ihmiseltä joka tuntee erityisesti empatiaa muita kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No selvästi sinun ei tarvi järjestää mitään miehen seuraaville synttäreille.
Meillä mies on usein unohtanut synttärini. Mutta meillä ei niitä muutenkaan juurikaan juhlita. Minulle on tärkeämpää se että vietetään normaali arjessa paljon aikaa yhdessä. Ja huomioidaan toisiamme. Siksi jollain synttäripäivällä ja sen huomioimisella ei ole minulle merkitystä.
No, seuraavaksi on sitten vuorossa hänen syntymäpoäivänsä. Jos hän kyselee järjestelyiden perään, kerro, että ne on nyt peruttu liian lapsellisena. "Eikös me niin sovittu?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kerro mielestäsi ja parisuhteessanne vähän lisää
- teettekö kumpikin osanne kotitöistä vai jättääkö toinen tekemättä osansa
- vietättekö tavallisesti paljon aikaa yhdessä?
- järjestääkö mies sinulle esim leffailtaa herkkujen kanssa tai viekö vaikka ravintolaan syömään oma-aloitteisesti?
- onko miehelle oma napa kuinka tärkeä? Jos viimeinen kakkupala/karkki ym niin hotkiiko äkkiä sen että varmasti kerkeää saada sen?
Suoraan sanottuna viimeinenkin kunnioitus miestä kohtaan meni tässä. Kuvastaa niin hyvin hänen kiinnostustaan ja panostustaan parisuhteeseen. Ihan sama, vaikka järjestäisi nyt jotain. Meni jo. En halua nähdä edes sen naamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaja kirjoitti:
No ei todellakaan ole keksitty. Ikävä kyllä.
Muutenkin jo ihan paska olo, jota ajattelin purkaa tänne. Niin kiitos, pahensitte vain oloani.
Täältä harvoin saa tukea.
En tiedä onko puolisosi mies tai nainen, enkä tiedä kumpaa sukupuolta itse edustat.
Mutta lukemastani sanoisin että sinä olet se beta teillä, ja partnerisi alfa. Bottom/top jos olette gay pari.
Elikkä mitä sä tykkäät ei ole niin väliä. Mietin muita tilanteita, tapahtuuko samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä syytteli ja haukkui, koska tiesi tehneensä virheen ja nolotti, mutta ei tietenkään voi sitä myöntää?
Osta itsellesi jotain kivaa ja järjestä omat synttärit ja sitten unohdat koko asian. Mitä muutakaan voi tehdä? Ei tuota tilannetta voi oikein korjatakkaan enää. Anna anteeksi miehellesi niin sulle itselle tulee parempi olo.
Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun "unohti"? Kauan olette olleet yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä syytteli ja haukkui, koska tiesi tehneensä virheen ja nolotti, mutta ei tietenkään voi sitä myöntää?
Osta itsellesi jotain kivaa ja järjestä omat synttärit ja sitten unohdat koko asian. Mitä muutakaan voi tehdä? Ei tuota tilannetta voi oikein korjatakkaan enää. Anna anteeksi miehellesi niin sulle itselle tulee parempi olo.
Tää on musta huono neuvo, koska ei muuta mitään. Paitsi aloittajan asema muuttuu vaan huonommaksi. Voihan sen miehen säikäyttää oikein kunnolla. Alkaa tehdä omia juttuja. Laittautuu nätiksi ja lähtee "asioille" jne. Siinä vaiheessa varmaan alkaa miettiä heilahtaako lapikas.
Unohda sinäkin hänen päivänsä ja käyttäydy samoin. Mitä noita ukkoja mielistelee jotka omaa persausta vaan kiertää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun "unohti"? Kauan olette olleet yhdessä?
18 vuotta. Ja tosiaan paria päivää aiemmin oltiin juuri puhuttu aiheesta. Muutenkin olen joutunut nyt huomauttamaan, että huomioisi minua, eikä pitäisi itsestäänselvyytenä.
Vähän lapsellista aikuisena kiukutella tollasesta. Oman elämäsi prinsessa ilmeisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vähän lapsellista aikuisena kiukutella tollasesta. Oman elämäsi prinsessa ilmeisesti?
Kiukutella? Aloittaja kertoi pahoittaneensa mielensä. Ja mitä nyt kertoo yleisesti, niin vaikuttaisi siltä, että mielen pahoitus on ihan aiheellista. Ei kai se nyt ole prinsessakohtelua, jos toivoisi vaikka synttärionnittelun puolisoltaan?
Ole onnellinen että sulla sentään on mies... miksi pitää pahoittaa mielensä yhdestä päivästä jos muuten kaikki on ok? Aikuiset ihmiset...
Joo, keksi parempi mieleni minä pahoitin tarina.