Kysely uusiksi. Mikä on ratkaiseva asia kohdallasi, synnytysikäinen nainen, ettet tee (lisää) lapsia

Joku muu syy = mulla on jo 3 lasta eli ns. kiintiö täynnä

Ei vain vois vähempää kiinnostaa. N39

ikää yli 40 v

En ole koskaan halunnut lasta, enkä myös miestä, viihdyn parhaiten yksin. Ikää jo 46 joten lasten suhteen päätös ei enää tule muuttumaan ;)

En vain halua (lisää) lapsia. Rehellisesti sanottuna ei olisi pitänyt tehdä yhtäkään tähän maailmaan.

Joku muu syy = olisin halunnut kolmannen lapsen, mutta mies ei suostunut. Jouduin jo noiden kahden kohdalla suostuttelemaan miestä pitkään.

- En halua synnyttää

- Taloudelliset seuraukset lapsesta ei jakaudu tasan

- Kotityöt ja lastenhoito ei jakaudu tasan

- Työelämässä on liian suuri epätasa-arvo lisääntymisikäisen naisen ja miehen välillä.

Valitsin «En vain halua lapsia», koska minulla on jo kaksi ja se on ihan hyvä määrä. Olisi hyvä, jos vastausvaihtoehdoissa olisi «kiintiö täynnä».

Minulla on yksi lapsi, haluaisin kolme. Opinnot ovat vielä kesken, ja sen jälkeen alkaa tulla iän puolesta kiire. Joten mietin hankkivani toisen vielä opiskeluaikana saadakseni samat tuet aiempien työtulojen mukaan. Alani työllistää kyllä, jos ei ole valikoiva paikkakunnasta. Vahvasti nämä taloudelliset syyt vaikuttaa.

Terveys ei kestä

En olisi itsekään halunnut syntyä. En halua että pessimistinen ja liian herkkä mielenlaatu periytyy lapselle.

Joku muu syy, eli meillä on jo 2.

Kaikki nuo. En uskalla, kaksi vaikeaa raskautta. En voi, teetin sterilisaation, mieskään ei halua, ei ole rahaa isompaan asuntoon, enkä muutenkaan enää jaksaisi eikä kiinnosta se elämänvaihe.

Pelkään mahdollisia tulevia huoltajuuskiistoja. Exän kanssa viimein saatiin se päätökseen, ja kaikki tuntemani eronneet miehet ovat tyyliin menossa raastupaan. En halua altistaa lasta mahdollisen eron jälkeen moiselle.

Ehkä voisin hankkia lapsen yksin, mutta tuo tosiaan se suurin syy.

Seksi on niin ällöttävää.

Ei ole löytynyt miestä johon rakastuisin ja jonka kanssa haluaisin lapsen. Ilman toimivaa rakkaudentäyteistä parisuhdetta en edes harkitse hankkivani lapsia.

Edelleenkään, ei vois vähempää kiinnostaa. Mun puolesta suomalaiset ja koko ihmiskunta saa kuolla sukupuuttoon vaikka huomenna. Ei jää ikävä.

En tee lisää taakkaa ylikansoittuneeseen maailmaan.

Oman vaimon syy : lapset on niin stressaavia, että kun edelliset on jo 10 ja 9 v, ei kuulema mistään hinnasta enää lähtisi lapsentekoon. Kuulema ei vaikka olisimme miljonäärejä (Kaikki on ehdotettu omasta puolestani ). Ei haluaisi enää ikinä kokea sitä stressiä ja kaikkea mahdollista, minkä pikkulapsiaika aiheuttaa. Vaimoni sanojen mukaan ”elämä olisi pilalla jos saisimme lisää lapsia”. En ole itse ollut kuvioissa vaimoni pikkulapsiaikana (eksän lapset). Kokeeko moni nainen näin? Vaimollani on hyvin kielteinen käsitys niin lasten saannista kuin perhe-elämästä pikkulapsiaikana ja sitä ei saa muutettua. Minun turha yrittää sanoa että olisin erilainen isä ja kumppani kuin eksänsä. Vaimo mieltää kaiken vauva-aikaan ym liittyvän äärimmäisen negatiivisesti. Muistelee jotain hyviä muistoja mutta kaiken päällä on sellainen uupumuksen ja jonkinlaisen uhrautumisen outo varjo , joten turha yrittää muuttaa hänen mieltään.

Muu syy: haluaisin lapsen, mutta mies ei halua "vielä". Totuus on se, että miehellä on ennestään jo kaksi lasta eikä hän halua elää vauvavaihetta uudestaan.