Lue keskustelun säännöt.
Tyhjä olo, muilla samaa?
21.08.2020 |
Onko teillä muilla nyt korona-aikana tullut sellainen tyhjä ja synkkä olo, ettei tulevaisuus enää näytä kovinkaan valoisalta?
Itse olen jotenkin nyt täysin passivoitunut eikä mikään tunnu enää miltään, kun tulevaisuudessa ei ole enää mitään hyvää mitä odottaa. Olen aina ollut erittäin lapsirakas ja suurin haaveeni on aina ollut äitiys, mutta nyt tuntuu siltä, että kun elämme tällaisia maailmanlopun aikoja, ettei todellakaan kannata edes kuvitella enää mitään perhe-elämää. Tämä särkee sydämeni ja olen itkenyt tätä monena iltana, itken nytkin. Toinen asia mikä surettaa on se, että haaveilen myös yrittäjyydestä. Tiedostan hyvin, että pienyrittäjillä tulee olemaan todella raskaat ajat edessä, joten sekin haave on kuopattu.
Käytännössä koko tulrbaisuudenunelmani menivät kertaheitolla pöntöstä alas.
Toki suunnitelmia voi muuttaa ja kukaan ei voi ennustaa tulevaa, mitä tahansa olisi voinut sattua ja blaa, mutta ihan oikeasti tämä vetää mielen todella matalaksi. Elämä ei tunnu lainkaan mielekkäältä enää, odotan vain kuolemaa. Ikää minulla on 18 vuotta, jos sillä on väliä.
Kommentit (9)
Voi hyvä lapsi, ei maailmanloppu tule vielä tuhansiin vuosiin, hyvin ehdit saada lapsia ja perustaa yrityksen.
Varmaan kaikilla tule joskus tyhjyyden tunne, nuoruusvuosina etenkin ja sitten toisen kerran keski-iässä kun lapset lähtevät kotoa ja työelämässä on saavutettu se mikä on saavutettavissa. Sitten sitä vaan jonakin aamuna huomaa kuinka ihanaa elämä itsessään kuitenkin on loppujen lopuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen erittäin surullinen lasten ja nuorten puolesta. Teille ei jää mitään. Kodittomuutta, sotaa, kriisejä ja ilmastonmuutos kyllä, mutta ei mitään hyvää. Tämä on mielestäni todellakin lopun alkua.
Kumma kyllä minä olen onnellisempi ja pirteämpi kuin aikoihin. Ennen mulla oli paljon tyhjyyden tunnetta , ei enää. Olen lukenut paljon "hyvänmielen kirjallisuutta" , olisko se viimeinkin mennyt aivokoppaan : D
Veikkaan, että lapsia ja nuoria kyllä tulee kuolemaan näiden vuosien aikana enemmän itsemurhiin kuin koronaan.
Olen niin surullinen, minullakin ihana 18v. poika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että edes sota-aikana on ollut tällaista toivottomuutta. Meille on nyt annettu liian suuri taakka, valtava talouskriisi, hyvinvointivaltioiden romahtaminen, sodanuhka, kiihtyvä ja vakava ilmastonmuutos jonka myötä myös pandemiat alkavat levitä, levottomuus, anarkia. Epäluottamus.
Todellakaan en ihmettele jos nuoret odottavat vain kuolemaansa.
Nuorisotyöntekijänä voin vahvistaa, että nuoret todella kokevat toivottomuutta ja masennusta enemmän kuin koskaan aiemmin.
Jopa alakouluikäiset ovat huolissaan talouskehityksestä, vaikka eivät vielä täysin ymmärrä. Vanhempien huoli tarttuu lapsiin ja stressi on nyt erittäin kovaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huolissani omien nuorteni puolesta. Itse elin ns. täysillä eikä käynyt pienessä mielessänikään, etten olisi saanut töitä, perhettä ja omaa kotia. Vaikka kirjoitin ylioppilaaksi laman aikaan vuonna -92. Maailma on muuttunut todella paljon eikä mun mielestä miltei mikään paremmaksi sitten omien nuoruusvuosien.
Näinä aikoina olen onnellinen lapsettomuudestani, sillä vain minä kärsin.
Olen aina ollut sitä mieltä, että lasten elämä tulee olemaan helvettiä tulevaisuudessa, joten niitä ei kannata tehdä.
Vela27v