Aikuista lasta ei kiinnosta yhteydenpito
Kun en omista enää yhtään mitään. Nuorempana omistin vaan en nyt enää vanhana. Tässä huomaa tosiystävät.
Kommentit (21)
Harmi, mutta voisitko tehdä itse asialle jotain?
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut huono vanhempi.
Miten niin?
Vierailija kirjoitti:
Harmi, mutta voisitko tehdä itse asialle jotain?
En koska enää en tule omistamaan mitään.
Sitä niittää, mitä kylvää. Mun vanhempia ei kiinnostanut mikään muhun liittyvä, kun olin lapsi ja sama toimii nyt sitten toisinpäin.
Niin. Millainen äiti olit silloin aikanaan. Olitko hyvä muidenkin kuin omasta mielestäsi? Munkin äiti pitää itseään hyvänä äitinä. Ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut huono vanhempi.
Miten niin?
Koska se ei pidä yhteyttä.
En pidä myöskään omiin vanhempiini yhteyttä, aloitteet tulee aina heidän puolesta.
Tämä siksi, minkälaiset perheolot olivat.
Vierailija kirjoitti:
Mihin omaisuutesi katosi?
Huonoihin asuntokauppoihin.
oma äiti kielsi soittelun armeijasta kun oli paha olo ja halusin sivariin. en sitten soittanut enää koskaan.
Aikuinenlapseni ei halua pitää yhteyttä, mutta se ei minua muuten häiritse, paitsi ,että säälin häntä, koska tiedän miten paha hänellä on olla. Se paha olo johtuu siitä ,että meidän vanhempien ja hänen kemiansa eivät sovi yhteen. En pidä sitä tarpeeksi hyvänä syynä , että hän on ihan yksin , mutta kunnioitan valintaansa.
Kukaan meistä ei käytä mitään päihteitä ja olemme kaikki terveitä muutenkin.
No joo, mun äitiä kiinnosti viina ja vieraat miehet, ei minä. Turha ihmetellä miksi pidän nykyään yhteyttä lähinnä vain puhelimitse.
Vierailija kirjoitti:
No joo, mun äitiä kiinnosti viina ja vieraat miehet, ei minä. Turha ihmetellä miksi pidän nykyään yhteyttä lähinnä vain puhelimitse.
Moni äiti valitsee mieluummin viinan ja miehet kuin oman lapsensa.
Se on jännä ja sitten he muistavat että olivat hyviä äitejä.
Vierailija kirjoitti:
En pidä myöskään omiin vanhempiini yhteyttä, aloitteet tulee aina heidän puolesta.
Tämä siksi, minkälaiset perheolot olivat.
No minkälaiset?
2007 talvisissit kirjoitti:
oma äiti kielsi soittelun armeijasta kun oli paha olo ja halusin sivariin. en sitten soittanut enää koskaan.
Mun äiti kielsi soittamasta, kun esikoiseni oli vauva ja olisin tarvinnut tukea, koska olin tukiverkoton asuinpaikkakunnalla ja mies oli paljon töissään kiinni. Äiti oli sitä mieltä, ettei hän puhelimen kautta voi mitään tehdä. Kun joskus yritimme vierailla heillä, vanhempani olivat äärimmäisen tympääntyneitä meihin ja jouduin istumamaan vauva kyydissä parkkipaikalla ettemme olisi häirinneet. Ai miksi ei mies auttanut tai miksi hän ei ollut kanssamme? Ei kiinnostanut ja hän halusi lomaa vauvasta. Niin ex-mies siis. Mutta en pidä yhteyttä äitiinikään enää pahemmin, isä kuollut jo.
Jos lapsen rakkaus vanhempas kohtaan on omistamisesta kiinni niin kyllä vanhemmuus on aika pieleen mennyt. Jos on hyvä kiintymyssuhde luotu aikanaan, kyllä se säilyy aikuisenakin. Ja sen luominen on vanhemman vastuulla. Itse minimoin kontaktin äitiini, koska hänellä luonnehäiriö. On raskasta kun hänen seurassaan joutuu koko ajan keskittymään siihen että pysyy itse kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinenlapseni ei halua pitää yhteyttä, mutta se ei minua muuten häiritse, paitsi ,että säälin häntä, koska tiedän miten paha hänellä on olla. Se paha olo johtuu siitä ,että meidän vanhempien ja hänen kemiansa eivät sovi yhteen. En pidä sitä tarpeeksi hyvänä syynä , että hän on ihan yksin , mutta kunnioitan valintaansa.
Kukaan meistä ei käytä mitään päihteitä ja olemme kaikki terveitä muutenkin.
Aika usein sen pahan olon juuret on siellä lapsuudenkodissa. Ja vanhempien laiminlyönneissä. Toki ei aina. Kyllähän jotain vikaa on vuorovaikutuksessa jis "kemiat ei sovi yhteen".
Olet ollut huono vanhempi.