Lue keskustelun säännöt.
Paljonko omaa aikaa on tarpeeksi
20.08.2020 |
Paljonko tarvitset omaa aikaa pysyäksesi järjissäsi? Paljonko on tarpeeksi että olet onnellinen?
Oman ajan riittävyys on mietityttänyt jäätyäni yksinhuoltajaksi. Minulla olisi mahdollista saada lapset välillä hoitoon, mutta tuntuu hankalalta pyytää apua vain ollakseen -toisaalta ei jaksaisi/ei kiinnosta tehdä mitään erityistä. Lasten kanssa oleminen on yleensä mukavaa, ja toisaalta helppoa, nuorempikin on jo 4-vuotias. Toisaalta nukkumaanmenoajan jälkeen tunnen loputonta väsymystä, yksinäisyyttä.. kuin olisi vanki kotonaan. Koskaan ei voi lähteä lenkille kun siltä tuntuu, vaan se pitäisi suunnitella etukäteen. Välillä kuitenkin tuntuu ettei pitkien työpäivien jälkeen ehdi riittävästi olla lastenkaan kanssa, ja oman ajan ottaminen ilman syytä aiheuttaa syyllisyyden tunteita. Tiedän, ettei kaikilla ole näin onnellinen tilanne että apua on saatavilla. Tällä hetkellä olen ottanut hoitoapua vastaan vain toisinaan viikonloppuisin. Otatteko muut omaa aikaa, (elitte sitten yksin tai toisen vanhemman kanssa), ihan muuten vaan vai pelkästään harrastuksiin/tapahtumiin tai muuhun helposti kalenteriin merkittävään syyhyn?
Kommentit (14)
Tarvitsen omaa aikaa niin paljon etten tehnyt lapsia, enkä asu mieheni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on vaikee kysymys, koska välillä tuntuu ettei sitä oo koskaan tarpeeks, mutta sitten kun on yksin niin kaipaa seuraa.
Itse tarvitsen omaa aikaa ainakin 12 tuntia vuorokaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen omaa aikaa niin paljon etten tehnyt lapsia, enkä asu mieheni kanssa.
Minäkin haluan nukkua yöni :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun koko elämä on mun omaa aikaa. Olen vapaaehtoisesti halunnut perheen ja lapsia, joten en tarvitse niistä mitään vapaa-aikaa ollakseni onnellinen.
Heippa ap! Tunnen usein samoin, iltaisin olen usein ihan pohjattoman väsynyt ja tuon vankiolon tunnistan selvästi. Lapsi on kerran vuodessa kaksi viikkoa isällään (muutoin noin kerran kuussa viikonlopun) ja se kaksi viikkoa on aivan ihana. Sellaisia olisi mukava olla hieman säännöllisemmin. Viikonloppu menee ihan liian äkkiä ja se on niin lyhyt aika, että usein vain annan sen väsymyksen tulla silloin enkä jaksa tehdä mitään netflixmaratonia suurempaa.
Mulla on myös aika iso kynnys pyytää apua ja tietty turvaverkot ovat myös heikohkot. Lapsen kasvaessa asia on helpottunut ja nyt kolmasluokkalaisen voi jo jättää lenkin ajaksi yksin. Minua uuvuttaa erityisesti tuo metatyö - koko ajan on joku ongelma ratkaistavana. Ihan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap!!
Olen itse kokenut tuon. Ja totaali yh-isänä.
Hyvin sinulla menee jos apua saat kuitenkin vkonloppuisin hoitoapua :)
Ansaitset parasta ja hoida lapsiasi. Kohtaat aikanaan rakkauden vielä.
Mulle on riittänyt se, että saan tehdä parin tunnin lenkin iltaisin koirien kanssa ja mies on tuolloin lasten kanssa. Tulee mulla päivälläkin omaa aikaa kun pienimmät nukkuu ja isommat on koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania vastauksia, saitte hymyn huulille. Itse valittu tilanne tämä tosiaan on, ehkä lapsia tehdessä oli ajatuksissa toisen vanhemman läsnäolo siinä mielessä, että joskus voisi viettää aikaa lasten kanssa myös niin että toinen olisi jakamassa sitä ongelmanratkontaa ja hoitovastuuta, ja joskus voisi vaikka siellä lenkillä käydä yksin. :D En halua valittaa, pääosin yksinhuoltajuus toimii paljon paremmin kuin ydinperhe-elämä :) myös ajankäytön kannalta, ainakaan parisuhteelle ei tarvitse raivata kalenteriin tilaa!
Helpottaa tietää että muut kokee samanlaisia tunteita. Tavallaan kaikki on hyvin, mutta samalla pelkää hukkaavan itsensä, ja väsyvänsä arjen suorittamiseen.
-ap
Joku 5 tuntia/päivä riittää arkisin, viikonloppuisin sitten enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hyväksynyt sen, että omaa aikaa en saa tarpeeksi ennen kuin lapsi on 18v. Siihen on muutama vuosi. Sitten ajattelin olla pari vuotta ypöyksin. Jos se ei riitä, jatkan.
2h iltaisin.