Lue keskustelun säännöt.
Isä vieraannuttaa lasta itsestään
19.08.2020 |
Lapsen isä on systemaattisesti vuoden erkaannuttanut itseään tytöstämme. Ensin halusi vähentää tapaamiskertoja, vetosi työhönsä ja harrastuksiin jotka vievät paljon aikaa. Välillä tehnyt myös ohareita.
Yhteyttä ei ole juurikaan lapseemme pitänyt kun on parin viikon välejä tapaamisissa ja jos lapsi itse ottaa yhteyttä ei tämä vuoden isä niihin vastaa. Nyt sitten sanoi että tyttö voi tulla seuraavan kerran käymään, kun lapsi itse sitä haluaa.
Sanattomaksi vetää ettei itse ota mitään vastuuta vanhemmuussuhteen ylläpitämiseen. Kyllähän lapsi pakostakin vieraantuu ja ei omasta tahdostaan sitten ehdota isälle menoa. En enää kovin mielellään itsekään ehdota, kun on uhkaillut lapsen totaalihylkäämisellä.
Alunperin oli yhteishuoltajuus ja 50/50 pari vuotta. Ex-mies myös ensimmäisenä ilmaisi toiveensa lapsen"hankinnasta" aikoinaan.
Koulun alettua vetosi em. syihin ja nyt ei näytä oma lapsi kiinnostavan enää lainkaan. Mitä tässä olisi järkevintä tehdä. Epäuskoinen olo että tällaiseen tilanteeseen on tultu.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
No tämä palstako sen isän pakottaa tyttöä tapaamaan?
Kai sitä nyt saa murhetta purkaa, jos vaikka löytyisi kohtalotovereita..?
- ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama juttu. Isä ei osaa olla isä. Lapsi kyllä huomaa tämän, eikä edes tunnu kaipaavan kylmää ja etäistä ihmistä.
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Lapsi on ehtinyt tottua isänsä läsnäoloon elämässään ja oireili viime vuonna aika paljon kun yhtäkkiä isän luona ei vietettykään normaaliin tapaan viikkoa, vaan siitä lähtien käynyt kyläilemässä viikonlopun kerran kahteen viikkoon. (Ei mitään siirtymäaikaa vaan yhtäkkiä uuteen järjestelyyn.) Tosin nyt nähtävästi ei enää senkään vertaa.
Melkein toivoisin että isyys ei olisi kiinnostanut ex-miestä missään vaiheessa jos yhtäkkiä uuden parisuhteen myötä into vanhemmuuteen näkyy sammuneen. Olen ristiriitaisessa tilassa sen kanssa, kannattaako minulla edistää enää lapsen suhdetta isäänsä jos kohta tilanne voi olla se että isä sanoo itsensä irti vanhemmuudesta kokonaan?
Tälläkin palstalla usein haukutaan äitejä, jotka jäävät yksin lapsen kanssa. Vaan entä ne isät jotka hylkäämisellään aiheuttavat lapselle/lapsille elinikäiset traumat?
Ap
Mies tietää mitä tekee, mutta kun menojalka vipattaa, niin hän menee muna edellä ja lapsi unohtuu.
Lapsi kuitenkin tietää hyvin tilanteen ja en sitä hänen kanssaan surkuttelisi, vaan elämä jatkuu. Toivottavasti isän vanhemmat ja mahdollisesti muutkin sukulaiset ovat kuitenkin lapsen elämässä mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Niinpä. Ainoastaan äidille, tai lähivanhemmalle, tulee sakot maksettavaksi jos välttelee tapaamisia. Etävanhemmalle pitäisi tulla yhtälailla, jos ei noudata tapaamissopimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos erosta on jo useampi vuosi, niin lapsi on tottunut siihen hyvin eikä haikaile enää mitään isän läsnäoloa. Sitä asiaa on ihan turha yrittää enää palauttaa tsi sitä täällä itkeä. Te vanhemmat erositte ja päätitte erollanne lapsen perhe-elämän.
Nyt sinun pitää hoitaa äitinä tilanne mahdollisimman hyvin ja lopettaa toisen syyttely. Keskityt hoitamaan siis omat asianne ja sillä siisti. Jos isä ottaa yhteyttä, niin pidät sitä plussana, mutta et katkeroidu, se ei lasta auta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on ehtinyt tottua isänsä läsnäoloon elämässään ja oireili viime vuonna aika paljon kun yhtäkkiä isän luona ei vietettykään normaaliin tapaan viikkoa, vaan siitä lähtien käynyt kyläilemässä viikonlopun kerran kahteen viikkoon. (Ei mitään siirtymäaikaa vaan yhtäkkiä uuteen järjestelyyn.) Tosin nyt nähtävästi ei enää senkään vertaa.
Melkein toivoisin että isyys ei olisi kiinnostanut ex-miestä missään vaiheessa jos yhtäkkiä uuden parisuhteen myötä into vanhemmuuteen näkyy sammuneen. Olen ristiriitaisessa tilassa sen kanssa, kannattaako minulla edistää enää lapsen suhdetta isäänsä jos kohta tilanne voi olla se että isä sanoo itsensä irti vanhemmuudesta kokonaan?
Tälläkin palstalla usein haukutaan äitejä, jotka jäävät yksin lapsen kanssa. Vaan entä ne isät jotka hylkäämisellään aiheuttavat lapselle/lapsille elinikäiset traumat?
Ap
Ei sinun kannata edistää sitä suhdetta vaan keskittyä siihen teidän arkeen tekemättä isästä numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ruma, kun ei kelpaa.
Sinä olet ruma, se nyt ainakin on varmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ruma, kun ei kelpaa.
Niin provo, asiaton ja typerä kuin tämä kysymys onkaan, niin vastaan silti. Lapsi on kaunis, ei pelkästään minun mielestäni vaan omaa klassisen kauniit piirteet. Sen lisäksi on vielä nokkela ja älykäs. Tosin säälittävää jos pelkkä ulkonäkö on mittari vanhemmuuden kiinnostavuudelle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Ei ole lapsen etu ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi ruma, kun ei kelpaa.
Niin provo, asiaton ja typerä kuin tämä kysymys onkaan, niin vastaan silti. Lapsi on kaunis, ei pelkästään minun mielestäni vaan omaa klassisen kauniit piirteet. Sen lisäksi on vielä nokkela ja älykäs. Tosin säälittävää jos pelkkä ulkonäkö on mittari vanhemmuuden kiinnostavuudelle.
Ap
Kukapa ei näin ajattelisi lapsestaan :D
Kahvinruskeille tulevaisuus on karu, ei sille mitään mahda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Ei ole lapsen etu ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin?
Miten lapsen etu olisi olla sellaisen kanssa joka ei häntä seuraansa halua? Parempi että ne vanhemmat etääntyvät ja katoavat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Ei ole lapsen etu ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin?
Miten lapsen etu olisi olla sellaisen kanssa joka ei häntä seuraansa halua? Parempi että ne vanhemmat etääntyvät ja katoavat pois.
Ei tarvisi ollakaan, mutta sakkorangaistus siitäkin pitäisi tulla kuten lähivanhemmallekin. Tai sitten ei sakkoja kumminkaan päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Ei ole lapsen etu ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin?
Ei ole lapsen etu pakottaa häntä vanhemmalle, joka ei halua olla aidosti läsnä. Vai luuletko, että sakon uhalla lapsen luokseen ottanut vanhempi ottaa lapsen avosylin vastaa ja on koko tapaamisen ajan hymy huulilla tekee lapsen kanssa kaikkea kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemman oma itsensä vieraannuttaminen lapsesta ei ole rangaistavaa?
Koska se ei ole lapsen etu.
Ei ole lapsen etu ylläpitää suhdetta molempiin vanhempiin?
Miten lapsen etu olisi olla sellaisen kanssa joka ei häntä seuraansa halua? Parempi että ne vanhemmat etääntyvät ja katoavat pois.
Ei tarvisi ollakaan, mutta sakkorangaistus siitäkin pitäisi tulla kuten lähivanhemmallekin. Tai sitten ei sakkoja kumminkaan päin.
Sakko vs lapsi. No, tulkoon sitten. Olkoon omissa oloissaan ja minä omissani.
No tämä palstako sen isän pakottaa tyttöä tapaamaan?