Lue keskustelun säännöt.
Kun olette eronneet henkisesti väkivaltaisesta suhteesta, miten olette saaneet itsetuntonne takaisin?
08.08.2020 |
Tiedän kyllä, että kaikki ajallaan.
Tämä on toinen kertani huonossa suhteessa, jossa olen jäänyt alakynteen ja loukatuksi eri tavoin. Ensimmäisen kerran kesti ehkä muutamia vuosia, että pääsin todella yli ja ymmärsin kuinka kamala ihminen voi olla, että käyttäytyy sillä tavalla. Enää vain naurattaisi ajatus jos kyseinen ihminen päätyisi ilkkumaan, en pidä missään arvossa.
Se oli kuitenkin traumatisoiva kokemus ja tuntuu, että olen siinä taas mutta vain eri ihmisen kanssa.
Traumaside on muodostunut tässä suhteessa koska enää en kykene nousemaan vastarintaan ja hyvin helposti vähättelen tapahtuneita tai syytän itseäni.
Itsetuntoni on nyt ollut todella kovilla.
Suhteessa mies on selvästi minun yläpuolella, kritisoi kaikesta mitä teen tai jätän tekemättä.
Ilmeilee ja nälviii. Joskus olen vammainen, reppana, herkkänahkainen, huumorintajuton.
Haukkuu monella tavalla, minua ihmisenä ja fyysistä olemustani. Aika rankastikin.
Jos epäonnistun esimerkiksi ruoanlaitossa tai siinä menee pidempään kun oli tarkoitus (haudutin lihaa) niin tekee ison numeron, saattaa myös muille nauraa osaamattomuuttani tai että kuinka kauan kestää. Vastaavia esimerkkejä on paljon. Tällaisista asioista voin kuunnella pitkän aikaa ja tunteilleni ei ole tilaa, siitä tulee oma taistelu jos suutun.
Käytökseni on huonoa silloin kun loukkaannun.
Fyysistäkin väkivaltaa on ollut, ei pitkään aikaan kuitenkaan mutta sekin oli minun syytäni mielestään.
Minulla on henkistä ja fyysistä oireilua. Olen muuttunut ihmisenä. Joskus mikään ei oikein pysy enää kädessäkään, epäonnistun, en kuule enkä näe. Elän sumussa. Muisti on selvästi kovilla.
Pian pääsen omaan kotiin mutta miten saisin taas pääni kuntoon. Treffeille en halua, miehiä en halua.
Aika auttaa, ehkä terapiakin.
Haluaisin kuulla teiltä selviytymistarinoita.
Kommentit (10)
Aika varmaan auttaa. On ainakin auttanut minua. En ole vielä täysin ehyt, vaikka erosta on aikaa yli puoli vuotta. Olen silti sen verran paremmassa jamassa että jaksan jo uskoa tämän hoituvan. Menneinä kuukausina en uskaltanut ajatellakaan uutta vakavaa tai oikein minkäänlaista suhdetta jne. Pelkäsin liiaksi uusia kolhuja. Nyt alkaa tuntua jo mahdolliselta joskus, jonain päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä Ilkikurista on vielä se, että joskus olenkin aivan ihana, huumoriakin riittää ja on mukavaa.
Ykskaks tilanteen menee päälaelleen kun teen jotain väärin. Ääripäät hyvässä ja pahassa on tavanomaista. Kuluttavaa ollut.
ap
Aika, ammattiapu ja vertaistuki on auttanut. Elän nykyään ihan hyvää elämää, mutta uusien suhteiden aloittaminen on vaikeaa. Mutta huom huom on vaikeaa, ei sentään mahdotonta.
Tsemppiä! Hyvä, että olet pääsemässä pois suhteesta. Siitä se toipuminen pikkuhiljaa alkaa. Huomaathan, että sulla on lupa surra myös niitä hyviä asioita, joita teidänkin suhteessanne on varmasti ollut. Mä itkin varmaan puoli vuotta iltaisin kaikkea menettämääni, vaikka olikin ihan selvää, että erota piti enkä sitä katunut. Mutta kyllähän mä välitin siitä ihmisestä ja niistä hyvistä asioista, se piti vain surra pois.
Vierailija kirjoitti:
Tässä Ilkikurista on vielä se, että joskus olenkin aivan ihana, huumoriakin riittää ja on mukavaa.
Ykskaks tilanteen menee päälaelleen kun teen jotain väärin. Ääripäät hyvässä ja pahassa on tavanomaista. Kuluttavaa ollut.
ap
Minun mieheni totesi silloin, kun olimme kihloissa seuraavaa: ”pidän hetken ylhäällä, sitten lasken alas”.
En silloin ymmärtänyt, mistä on kyse. Nyt yli 30 vuotta naimisissa olleena, tiedän mitä tuo pitää sisällään. Kuin vuoristorata. Vauhti vain on kiihtynyt ajan myötä. Hän on läpeensä negatiivinen ihminen, musta-valkoinen.
Hetken häivähdyksen olen minäkin ihana. Illalla olenkin jo ei normaali ihminen, luulotautinen, ei luotettava -ja-mitä - näitä- nyt - hän -suoltaakaan suustaan.
Kimmokkeena voi olla mikä tahansa. Sitä on vaikea etukäteen ennustaa. Väärä veitsi ruokaillessa, väärin pinottu puukasa, väärin siivottu lattia, väärin kysytty kysymys, hänen kysymykseen väärin annettu vastaus - onhan näitä vikoja minussa maailman tappiin. Hänessä ei vikaa ole, muissa kyllä senkin edestä.
Elellään suurimmaksi osaksi nyt jo erillään. Minä työstän päätäni että selviäisin edes jotenkin päivästä toiseen. Surullista mutta totta.
Opettele rakastamaan itseäsi; katso itseäsi peilistä, hymyile ja totea itsellesi, että olet aivan yhtä hyvä ja arvokas kuin kaikki muutkin ihmiset !
Rakastetuksi tulemisen kokeminen on tärkeää, kannattaa kuitenkin laittaa ensin elämäänsä ja oloansa parempaan kuntoon - sillä ei toinen ihminenkään kaikkea pysty antamaan.
Pidä itsestäsi huolta; syö hyvin, liiku ja rentoudu. Liiku luonnossa, se rauhoittaa mieltä.
Liikunnalliset tavoitteet ja esim. lihaskunnon ja sitä myötä ryhdikkyyden parantaminen nostaa myös psyykkistä virettä. Laittaa konkreettisesti veren kiertämään päässäkin ja hyvä kunto näkyy lisääntyneenä energiana.
Hanki uusia harrastuksia; mene vaikka kansalaisopiston kursseille, vapaaehtoistyöhön, seurakuntaan yms. noin alkuun.
Mieti mitä oikeasti haluat elämältä? Mikä om sinulle elämässä kaikkein tärkeintä? Ja tavoittele sitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille :) onnea tulevaan!
Mies on niin ylimielinen ja katsoo nenän vartta pitkin aina välillä, saa tuntemaan itseni vain idiootiksi. Jopa im-ajatuksia tullut tämän suhteen aikana koska pelkään tuon kaiken olevan totta mitä hän minusta puhuu.
En edes osaa enää juuri mitään, tekemisessä ei ole itsevarmuutta tai keskustellessani ihmisten kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille :) onnea tulevaan!
Mies on niin ylimielinen ja katsoo nenän vartta pitkin aina välillä, saa tuntemaan itseni vain idiootiksi. Jopa im-ajatuksia tullut tämän suhteen aikana koska pelkään tuon kaiken olevan totta mitä hän minusta puhuu.
En edes osaa enää juuri mitään, tekemisessä ei ole itsevarmuutta tai keskustellessani ihmisten kanssa.
ap
Mutta tuollainen mieshän on joka naisen painajainen - ja itse se idiootti. Älä arvosta tuollaisen miehen mielipidettä. koska se ei ole minkään arvoinen.
Moni toisia haukkuva on tosiasiassa hyvin heikko - ja pönkittää itseään ja omaa oloaan toisia haukkumalla.
Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka pitävät sinua.
Lue Raamatusta, kuinka Jeesus rakastaa sinua, eikä meistä ketään ole ihmisten orjiksi luotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peilaat kaiken sitä kautta mitä mies tekee tai sanoo. Olet ilmeisesti vielä hänen vaikutuspiirissään. Kun olet lähtenyt pois, yritä saada aikaan no contact -tila. Siiihen asti kuvittele ypärillesi jokin suojaava kapseli. Älä väittee hänen kanssaan ja puhu vain pakolliset käytännön asiat.
Et voi alkaa toipua niin kauna kuin hän voi jatkaa tuota, paitsi ehkä jossain tukiryhmässä.
Googleta narsismi ja hakeudu vertaistukiryhmään.
MInulla se auttoi automaattisesti, kun lähdin. Olo oli kevyt ja vapautunut ja olen pitänyt huolen, etten menisi samaan enää.