Olen työelämästä syrjäytynyt enkä meinaa jaksaa
Tylsyyttä olla vaan kotona. Toisilla alkaa taas kaikkea kivaa syksyllä. Mistä voimaa kun vapaaehtoistyö, harrastukset tai uskonto ei auta?
Kommentit (25)
Onko fyysisen terveyden peruskomponentit kunnossa ja tarpeeksi sosiaalista elämää?
Jokaisella on oma helvettinsä. Itselläni hirvittää taas työn aloittaminen loman jälkeen. Reilu 20 vuotta jo huonosti palkattua ja stressaavaa työtä takana.
Voimia meille kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Onko fyysisen terveyden peruskomponentit kunnossa ja tarpeeksi sosiaalista elämää?
Ei ole eikä ole oikein ystäviäkään ja ne jotka on käyvät tietenkin töissä ja ovat kiireisiä
Mä olen niin uupunut tähän kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Älä naurata vapaaehtoistyöllä.
Mitä nauramista siinä on?
Miksi et nyt lähde aikasi kuluksi keräämään marjoja tai sieniä metsästä? Nuo voi myydä ostajille tahoille (mm. toreilla) verottomasti, ja maksu käteisellä. Ahkera saa kymmeniä euroja päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt lähde aikasi kuluksi keräämään marjoja tai sieniä metsästä? Nuo voi myydä ostajille tahoille (mm. toreilla) verottomasti, ja maksu käteisellä. Ahkera saa kymmeniä euroja päivässä.
Mistä tietäisi mitä sieniä voi syödä et keräis?
Sit pitäis keksiä mistä niitä löytää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä naurata vapaaehtoistyöllä.
Mitä nauramista siinä on?
Siitä ei makseta palkkaa ja työtön tarvitsee rahaa!
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt lähde aikasi kuluksi keräämään marjoja tai sieniä metsästä? Nuo voi myydä ostajille tahoille (mm. toreilla) verottomasti, ja maksu käteisellä. Ahkera saa kymmeniä euroja päivässä.
Mä olenkin kerännyt ja melko paljon marjastanut. Sitten välillä käyn laittamassa ruokaa työttömille ja jakamassa ruokakasseja.
Voin samaistua sun tuntemuksiin. En oikein tiedä kuinka sua neuvoa ja piristää. Vähän samassa suossa ollaan täälläkin ja tuntuu, että sitä eristäytyy koko ajan enemmän yhteiskunnasta ja sosiaalisesta elämästä. Kannattaa kuitenkin edes pienissä määrin pysyä mukana maailman menossa omien voimavarojen mukaan. Tsempppiä syksyyn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nyt lähde aikasi kuluksi keräämään marjoja tai sieniä metsästä? Nuo voi myydä ostajille tahoille (mm. toreilla) verottomasti, ja maksu käteisellä. Ahkera saa kymmeniä euroja päivässä.
Mistä tietäisi mitä sieniä voi syödä et keräis?
Sit pitäis keksiä mistä niitä löytää?
Helpoin tapa nykyään on syöttää Googleen hakusanaksi "Kanttarelli" tai "Herkkutatti" tai "kauppasienet". Sitten pitäisi osata lukea ja ymmärtää lukemansa.
Myyntiin kerätessä myös sienien ostaja kyllä tarkastaa ne sienet, eli vaikka keräisikin korin täyteen valkoisia kärpässieniä, niin tuskin niitä kukaan ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko fyysisen terveyden peruskomponentit kunnossa ja tarpeeksi sosiaalista elämää?
Ei ole eikä ole oikein ystäviäkään ja ne jotka on käyvät tietenkin töissä ja ovat kiireisiä
Koita saada nämä kuntoon, siinä on sulle projektia ja tekemistä. Syömisellä, liikunnalla ja hyvällä unella on valtava vaikutus mielialaan. Työttömyydessä on se hyvä puoli että ehtii keskittyä näihin kaikkiin paljon ja hakea rutiineja. Ystäviä on vaikea saada, mutta sinulla on onneksi mies ja sentään nuo mainitsemasi kiireiset. Laatu korvaa määrän.
AP, mä taasen oon kateellinen sulle ja kaltaisillesi. Toki varmaan taloudellisesti on tiukkaa ja se on rankkaa. Mutta olen niin loppu tähän raadolliseen työelämään, en jaksa enää yhtään. Ei oo mitään omaa elämää kun kaikki vapaa-aika menee työstä toipumiseen.
Vierailija kirjoitti:
AP, mä taasen oon kateellinen sulle ja kaltaisillesi. Toki varmaan taloudellisesti on tiukkaa ja se on rankkaa. Mutta olen niin loppu tähän raadolliseen työelämään, en jaksa enää yhtään. Ei oo mitään omaa elämää kun kaikki vapaa-aika menee työstä toipumiseen.
Talouspuoli ei niin haittaa, vaan tylsyys ja tekemisen puute.
Vierailija kirjoitti:
AP, mä taasen oon kateellinen sulle ja kaltaisillesi. Toki varmaan taloudellisesti on tiukkaa ja se on rankkaa. Mutta olen niin loppu tähän raadolliseen työelämään, en jaksa enää yhtään. Ei oo mitään omaa elämää kun kaikki vapaa-aika menee työstä toipumiseen.
Mikset ota rennommin hommassasi?
En voi, tulee potkut. Sitten kun lopulta päädyn siitä tukien pariin, pudonnut tulotasoni vaikuttaa negatiivisesti myös muihin talouteeni kuuluviin.
Mies ainakin suuttuu jos yrittää aiheesta keskustella