Erosin ja jouduin palaa äitini luokse....

Sohvako se siellä?

Aikuistu ja ala rakentaa omaa elämääsi itsesi varaan.

Opiskelemaan ja opiskelija-asuntoon asumaan.

Itse olet soppasi keittänyt

Sinun äitisi täytyy olla mielenvikainen jos ottaa aikuisen loisimaam asuntoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Sohvako se siellä?

Nämä ketkä nimittelevät itselleen tuntemattomia ihmisiä tällä tavalla täytyvät olla hyvin katkeria elämäänsä pettyneitä ylipainoisia naisia. Olen itsekin nainen ja miettinyt mistä tällainen viha purkautuu. Katkeruudesta ja kateudesta oletan.

Aikuistu. Ei me muutkaan juosta äitin helmoihin turviin jos ero tulee. Me hommataan oma asunto ja rakennetaan uus elämä.

Sulla on vain yksi äiti. Kukaan ei rakasta sua kuten hän.

Elele siellä rauhassa, kunnes taas pääset jaloillesi. Jos olet nuori, Ala etsiä itsellesi opiskelupaikkaa.

Suomessa tuhlataan rahaa nuorten itsenäistymiseen.

Minusta kuuluisi olla niin, että asuvat vanhemmillaan, kunnes pystyvät itse elättämään itsensä.

Jolleivät siihen kykene 25-vuotiainakaan, sitten voisi vasta saada asumistukia.

Vain hyvin perusteltu syy kaukisest opiskelupaikasta (ja sama ei ole kotikonnuilla) oliis toinen syy.

Tutki kunnan tai toisen kunnan asuntojen tilannetta ja laita hakemuksia. Olisiko joku lähisukulainen tai tuttu joka voi auttaa kunnollisen asunnon saannissa ylipäänsä, että käytte yhdessä katsomassa asuntoa autolla. Voiko äitisi auttaa vuokratakuurahan kanssa tai muuttoasioissa. Älä muuta yhteen enää, koska luultavasti erossa käy noin. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemaan ja opiskelija-asuntoon asumaan.

Suomen kielen opinnoilla voisi tosiaan aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelemaan ja opiskelija-asuntoon asumaan.

Minulla on ammatti mutta sellainen mikä ei juuri työllistä ja työtilanne on vielä erittäin huono ainakin nyt oman alan töissäni olen kyllä hakenut muihin töihin mutten ole päässyt, en vain kestä olla äitini luona hän on sellainen että kyttää koko ajan tekemisiäni! olen yli 25 vuotias muutenkin

t.AP

Vierailija kirjoitti:

Tutki kunnan tai toisen kunnan asuntojen tilannetta ja laita hakemuksia. Olisiko joku lähisukulainen tai tuttu joka voi auttaa kunnollisen asunnon saannissa ylipäänsä, että käytte yhdessä katsomassa asuntoa autolla. Voiko äitisi auttaa vuokratakuurahan kanssa tai muuttoasioissa. Älä muuta yhteen enää, koska luultavasti erossa käy noin. 

minulla on kyllä kaupungin hakemus mutta minä olen kuullut juttuja moni joutuu odottamaan asuntoa jopa 2 vuotta!

t.AP

Jouduin palaa? Onko se vähän sama kuin ei pysty nukkua?

Vierailija kirjoitti:

Aikuistu. Ei me muutkaan juosta äitin helmoihin turviin jos ero tulee. Me hommataan oma asunto ja rakennetaan uus elämä.

Höpsistä. Tietenkin mennään jos sellaiseen on mahdollisuus. On suuri etu että on perheen luona aina paikka minne mennä. Kaikilla ei ole. Mutta ymmärrän että aikuisena tuo on aika raskas kolaus itsetunnolle. Keskity siihen että tämä on vain väliaikaista ja selvitä millaisia tukia ja asuntoja voisit saada. Korona ei kestä ikuisesti ja toivon mukaan töitä alkaa kohta löytyä ja/tai uusi suhde. Ja äidin kanssa joku sopimus että tiettynä kellonaikaan saat olla ihan rauhassa omissa oloissasi

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuhlataan rahaa nuorten itsenäistymiseen.

Minusta kuuluisi olla niin, että asuvat vanhemmillaan, kunnes pystyvät itse elättämään itsensä.

Jolleivät siihen kykene 25-vuotiainakaan, sitten voisi vasta saada asumistukia.

Vain hyvin perusteltu syy kaukisest opiskelupaikasta (ja sama ei ole kotikonnuilla) oliis toinen syy.

Poikani ei kasva aikuiseksi, jos jää kotiin. Voisi muuttaa vaikka saman tien.

Toivon että hän saa asunnon jo ennen armeijaa. Väleissämme ei ole vikaa tai ongelmia. Olen vain itsekin sen ikäinen ja vuosikymmenet kantanut vastuuta, että minulle riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuistu. Ei me muutkaan juosta äitin helmoihin turviin jos ero tulee. Me hommataan oma asunto ja rakennetaan uus elämä.

Höpsistä. Tietenkin mennään jos sellaiseen on mahdollisuus. On suuri etu että on perheen luona aina paikka minne mennä. Kaikilla ei ole. Mutta ymmärrän että aikuisena tuo on aika raskas kolaus itsetunnolle. Keskity siihen että tämä on vain väliaikaista ja selvitä millaisia tukia ja asuntoja voisit saada. Korona ei kestä ikuisesti ja toivon mukaan töitä alkaa kohta löytyä ja/tai uusi suhde. Ja äidin kanssa joku sopimus että tiettynä kellonaikaan saat olla ihan rauhassa omissa oloissasi

Ei kukaan normaali aikuinen vanhempien nurkkiin mene asumaan vapaaehtoisesti. Paitsi jos on vapaan kasvatuksen hedelmä ja haluaa vaan ilmaisen elämisen.