Lue keskustelun säännöt.
Koiranrodun valintaa
Japsi
31.07.2020 |
Hei, tänne kokemuksia kyseisen koiran omaavilta tai muuten kokemusta näistä roduista tai muista ehdokkaista!
Eli ensimmäiseksi koiraksi ihmiselle, jolla on jo ennestään kokemusta koirien kanssa, mutta ei omaa ollut. Ei tulossa lapsiperheeseen.
Mielellään ei hirveän riistaviettistä jotta vapaanapito helpompaa, eikä liian pientä/isoa koiraa (chihuahua/berni).
Saa olla vahtiviettinen, mutta ei turhan räkyttäjä. Terveys pitäs olla myös kohtuu tasosta, eli ei mitään lyttykuonokoiria tänne kiitos.
Jotain vaihtoehtoja:
- englanninspingerspanieli: tästä mulla on kokemusta, aivan ihana luonteisia, mut mietityttää onko liian sählä luonne, hyppiikö seinille jos joku päivä lenkki jääkin vähän lyhyemmäksi. Sopiva koko omaan makuun.
- walesinspingerspanieli, luonne koko ja ulkonäkö plussaa, mut kuitenki kans metsästyskoira, eli pitäskö aktivointitaso olla päivää kohden jopa 3 h tasoa. Etsin enemmän seurakoiraa lenkeillä, metsäretkillä viihtyvää, leikkisää koiraa. Harrastukset toko ym ei lainkaan poissuljettua, kiinnostais.
- pk collie, tää on kiinnostanu jo pidempään ja kokemusta on, mutta nykysin kuulemma luonneongelmia paljon.. liian arka ja hermoheikko koira.. löytyykö vielä kunnollisia?
- sheltti, taitaa olla kuitenki aika räkyttäjän maineessa... ja samaa ongelmaa kun collieilla.
- japaninpystykorva, erittäin kiinnostava vaihtoehto mut saatavuus tosi heikon oloista.. tässä rodussa mätsää moni! Luonne, terveys, ulkonäkö, käyttötarkotus (seurakoira vahtikoiran ominaisuudella) jne.
- cockerspanieli, agressiivisuus ongelmaa jollain yksilöillä ? mut jos onnistuu hyvän saamaan niin varmaan todella sulonen.
Perus labradori on liian riistaviettinen eikä oikeen iske, jackrusselit ja muut tollaset ”terävät terrierit” ei nappaa yhtään, eikä myöskään niin itsepäiset kuin esim mäyrikset (kokemusta on). Kiinnostaa spanielit, paimennuskoirat ja ihan seurakoirat.. ja kyllä monet noutajatkin mutta niilläkin näyttää tuo työkoiran tausta olla niin voimakas, et pitää miettiä mikä on itselle sopiva.
Joo saatan kuulostaa vähän nirsolta, mut pitää niin moni asia ottaa huomioon.. kiitos kaikille vinkeistä :)
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia, että otat narttukoiran, mieluiten suosittelelisin kultaista noutajaa tai sitä labbista.
Mulla on ollut kultainennoutaja ekana koirana ja hyvä tuli vaikka oli jääräpäinen uros. Oli kaikkien suosikki. Ainoa miinus oli se karvan määrä. Oli koko ikänsä terve, kuoli 13-vuotiaana sitten. Toisena koirana nyt on cockeri ja tämä on kyllä vilkkaampi ja lisäksi tarvitsee enemmän syliä ja hellyyttä ja seuraa ylipäätään.
Pitkä aloitus mutta et maininnut mihin tarvitset koiraa?
Noihin kriteereihin menee moni rotu. Esimerkiksi eurasier, suomenlapinkoira, tiibetinterrieri ja havannankoira, joita itse aikoinaan harkitsin, kun oli ajankohtaista. Voitin vei sitten ylivoimaisesti eurasier. Kannattaa tehdä erilaisia netistä löytyviä testejä, että mikä rotu voisi sopia, googletella ahkerasti, käydä tapaamassa ko rotujen edustajia ja olla yhteyksissä kasvattajiin. Koirat.com sivustolla oli aiemmin hyvin juttua eri rotuista ym, mutten tiedä miten aktiivinen se nykyään on. Kannattaa käydä vilkaisemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sheltti ei ole räkyttäjä eikä varsinaisesti arka. Sheltti ei kuitenkaan usein välitä vieraista vaan mieluummin vetäytyy, siksi vaikuttaa aralta. Omat perheenjäsenet riittää sheltille, niitä paimennetaan.
Kiitoksia vastanneille. Mainitsin kyllä jo mitä varten haen: ”Etsin enemmän seurakoiraa: lenkeillä, metsäretkillä viihtyvää, leikkisää koiraa. Harrastukset toko ym ei lainkaan poissuljettua, kiinnostais.”
Olenkin tehnyt testejä ja etsinyt tietoa paljon. Ongelmani on se etten mukamas osaa päättää.. onko muilla ollu tätä? Ehkä tosiaan on vaan tutustuttava lisää ihan livenä.
Tuo jäyhä jököttäjähän kuulostaa just mulle passelilta! ;D ei vaan, haluan semmosen suht iloisen ja mielellään eri juttuihin osallistuvan, eikä sen tosiaan tarvitse olla vieraista erityisen kiinnostunut, pidättyväisyys on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villakoira. On neljää eri kokoa ja sopii jos jonkinlaisiin harrastuksiin. Terve rotu. Toki pitää jaksaa hoitaa turkki hyvin, mutta toisaalta eipä ole koirankarvoja huushollissa.
Sheltti kuulostaa mun mielestä just eikä melkein sun viimesimmän viestin määritelmään sopivalta, leikkisä, aktiivinen, ei kuitenkaan hösö, uskollinen, älykäs... Mutta mä olenkin puolueellinen, sheltistä haaveilen, edellisestä yli 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lnsigöötanmaanpystykorva. Paras rotu ikinä, enää en muun merkkistä koiraa halua. Aiemmin ollut kolme eri rotuista.
Lagotto romagnolo voisi olla sopiva. Pikkuisen espanjanvesikoiraa pienikokoisempi. Alunperin jalostettu sienikoiraksi, eli haistaa tryffelit (ja kaiken muunkin), mutta ulkonäöllisesti ei siis isoa kirsua lukuunottamatta ole mitään epämuodostumia, eli siinä suhteessa todella terve rotu.
Ihmisläheinen, metsässäkin pysyy lähellä kunhan pienestä pitäen siihen totuttaa. Ei suurtametsästysviettiä, mutta jos näkee vaikka kanin kymmenen metrin päästä niin saattaa perään yrittää lähteä.
Ainakin meidän lagotolla on tapana pitää ääntä jos ulko-ovi aukeaa tai pihalla menee peuroja tms, mutta muuten ei hirveästi räksytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Schapendoes, mahtavaluonteinen ja nöyrä paimenkoira, sopivan kokoinen. Hösää sen pari Min innostuessaan mut sit rauhoittuu.
Tännehän on tullu mielenkiintosia ehdotuksia! Eilen tutkailin lisää noita ehdottamianne ja löysinkin taas rodun Stabijhoun, mikä tuntu et ”kolahti”, tuntu omalle. Valitettavasti harvinainen, joten täällä ei kovin monella varmaan omaa ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Villakoira. On neljää eri kokoa ja sopii jos jonkinlaisiin harrastuksiin. Terve rotu. Toki pitää jaksaa hoitaa turkki hyvin, mutta toisaalta eipä ole koirankarvoja huushollissa.
Onko villakoiran turkki itseasiassa erityisen työläs? Senhän voi pitää tasaiseksi ajeltuna jos ei ole näyttelykoira.
Eivät monet labbikset tai muutkaan noutajatole varsinaisesti riistaviettisiä. Ainakaan ellei ota käyttölinjaista.
Mites olis novascotiannoutaja, tolleri?
Kultainennoutaja? Eikö labbiksessa ole kahta linjaa ja taitaa ne näyttelylinjaset olla aika peruspulliaisia. Ilmeisen ahneitakin, joten koulutus helpompaa.
Sen sanoisin, että päädyt mihin rotuun vaan niin juttele kasvattajan kanssa rehellisesti millaisen koiran haluaisit ja kerro se miten paljon sulla on kokemusta. He monesti osaavat sit valkata pentueesta oikean yksilön.
Omalla koiralla ei ole riistaviettiä, mutta saalisvietti löytyy. Nämä kaksi asiaa sekoitetaan usein.
Japanin pystykorva on kyllä aika herkkähaukkuinen.
Keskikokoinen villakoira voisi olla hyvä vaihtoehto, on tosi monipuolinen mihin tahansa edellämainituista tarkoituksesta. Turkin voi pitää lyhyessä kotitrimmissä, jolloin ei juuri tarvi muuta hoitoa kuin pesun ja leikkauksen parin kk välein. Karvaa ei lähde yhtään, ei haise koiralle, ei kuolaa. Ei pohjavillaa eikä kunnollista rasvaista päälkysturkkia, joten tarvitsee suojatakin räntätihkussa ja pakkasessa. Todella suosittu rotu ja pentujono voi olla pitkä, jopa 1-2 vuotta.
Sheltti, cockerspanieli myös kuulostaa hyvältä. Itsellä aiemmin kaksi shelttiä eikä muuta ongelmaa kun pohjavilla tosiaan lähtee aika runsaasti karvanlähtöaikaan. Muuten helppohoitoisia, fiksuja, helppo kouluttaa. Tosin on nykyään niin suosittu, että pentua on vaikea saada. Cockereiden aggressiivisuus on vanha juttu jostain 70-80-luvulta ja liittyi punaisiin cockereihin ja tiettyihin matadorilinjoihin, ei ole mielestäni enää mikään oleellinen asia.
Mulla on espanjanvesikoirista käsitys, että aika paljon on arkoja, varautuneita, jopa pelkoaggresiivisia yksilöitä nykyään, kasvattajan ja pennun valinnassa saa olla tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
Japanin pystykorva on kyllä aika herkkähaukkuinen.
Keskikokoinen villakoira voisi olla hyvä vaihtoehto, on tosi monipuolinen mihin tahansa edellämainituista tarkoituksesta. Turkin voi pitää lyhyessä kotitrimmissä, jolloin ei juuri tarvi muuta hoitoa kuin pesun ja leikkauksen parin kk välein. Karvaa ei lähde yhtään, ei haise koiralle, ei kuolaa. Ei pohjavillaa eikä kunnollista rasvaista päälkysturkkia, joten tarvitsee suojatakin räntätihkussa ja pakkasessa. Todella suosittu rotu ja pentujono voi olla pitkä, jopa 1-2 vuotta.
Sheltti, cockerspanieli myös kuulostaa hyvältä. Itsellä aiemmin kaksi shelttiä eikä muuta ongelmaa kun pohjavilla tosiaan lähtee aika runsaasti karvanlähtöaikaan. Muuten helppohoitoisia, fiksuja, helppo kouluttaa. Tosin on nykyään niin suosittu, että pentua on vaikea saada. Cockereiden aggressiivisuus on vanha juttu jostain 70-80-luvulta ja liittyi punaisiin cockereihin ja tiettyihin matadorilinjoihin, ei ole mielestäni enää mikään oleellinen asia.
Mulla on espanjanvesikoirista käsitys, että aika paljon on arkoja, varautuneita, jopa pelkoaggresiivisia yksilöitä nykyään, kasvattajan ja pennun valinnassa saa olla tarkkana.
Cockereissa miettisin vielä tuota terveyttä mm. Korvien, lonkkien, silmien osalta. Toki hyvinkin terveistä roduista voi omalle kohdalle sattua sairastuva yksilö.
Tiibetinterriereistä kokemusta. Eivät ole terriereitä vaan seura- ja paimenkoiria, ilmoittavat myös tontille tulevat vieraat. Kiva, iloinen rotu, yhden perheen koiria.