Tukiverkottomat: Mistä hankitte lastenhoitoapua?

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Ei mistään. Tukiverkottomia ollaan. Pari kolme kertaa on kokeiltu mll hoitajia mutta täällä päin ovat niin huonoja etten uskalla pieniä lapsia jättää niille (teini-ikäiset hoitajat siis).

Lapsia ollut jo yli 10v ja kaksin on pärjätty. Kummatkaan isovanhemmat ei auta edes hädässä eivätkä viitsi tavata lapsenlpöapsia ollenkaan.

Ilman apua pärjää kun on pakko. Ei se aina kivaa ole mutta ei ole vaihtoehtoa.

Ei hankita. Työjutut ei mene edelle, koska se ei vain ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Joo raskainta juuri se pelko ja hätä kun tietää että hädässä ei saa mitään apua. Yksi todella paha hätäkriisi oli ja itkien soitin ja rukoilin apua, kummatkaan isovanhemmat ei auttaneet ja omani kehtasi sanoa vielä että on ”periaate” ettemme auta hädässäkään kun pitäisi pian auttaa toistekin.

Meillä on ollut jo 12v ilman yhtäkään yhteistä lapsivapaata miehen kanssa, ja menee vielä seuraavat vuodetkin ennenkuin esikoinen on täysi-ikäinen (lisäksi on pieniä lapsia).

Parisuhdeaikaa ei vaan ole, sillä edes rahalla ei saa yön yli hoitajaa. Täällä ei mikään firma tai hoitaja hoida yön yli keikkoja.

Tämä oli tiedossa jo ennenkuin lapsia saatiin. Isovanhemmat täysin kelvottomia joten ei tullut yllätyksenä että niitä ei kiinnosta lapsenlapset yhtään. Eivät edes ikiä ja nimiä muista/tiedä.

Mutta kyllä selviää kun päättää että me pärjätään ja selvitään.

MLL on varmaan se mistä apua saa mutta avun laatu on niin ja näin. Isoissa kaupingeissa saattaa olla aikuisia hoitajia mutta monissa paikoissa nuoria tyttöjä. Kyllä ne voi koululaisia vahtia mutta ei vauvaa/taaperoa.

Harrastuskuskauksia sovitaan harrastuskavereiden vanhempien kanssa.

Muutaman kerran on ollut koulukaverilla yötä, mutta ei silloin "osattu" lähteä mihinkään miehen kanssa. Äitini ystävä mummottaa, ollaan pari kertaa päästy viettämään iltaa.

Tarhasta haimme aina itse, veljeni oli ilmoitettu varahakijaksi, hakumatka olisi ollut 300km.

Meidän tukiverkot hävisi ennenkuin lapsi täytti 5.

Ollaan siis tähän saakkakin ns. hoidettu lapset pääosin itse, eikä yökyliä ole montaa ollut kymmeneen vuoteen. Eniten tukiverkosta on ollut tarvetta siihen, että ollaan saatu työasiat järjesteltyä. Satunnaisesti saattaa käydä niin, että molemmilla olisi joku työjuttu sen verran myöhään, ettei ehdi ajoissa hakemaan lasta. On ollut tosi iso asia, että on ollut joku, joka on voinut hakea lapsen, kun kumpikaan ei vain ole mitenkään ehtinyt viideksi päiväkodille.

Tai kun mies ollut työmatkalla ja itsekin pitänyt samana päivänä olla parin sadan kilometrin päässä työasioissa, on auttanut paljon, että jos lapsi on vaikka sairastunut tai toinen unohtanut avaimen kotiin, on ollut joku jolle on voinut soittaa. Ei näitä ole ollut kuin muutaman kerran, mutta silti iso juttu, että jostain saa apua.

Olen aina miettinyt, kuinka onnekas olen, että tukiverkkoa on tuon verran ollut saatavissa ja miettinyt teitä, joilla ei ole. Nyt olen kuitenkin samassa tilanteessa ja vielä jonkin aikaa pitäisi pärjätä.

t. ap

Vierailija kirjoitti:

MLL on varmaan se mistä apua saa mutta avun laatu on niin ja näin. Isoissa kaupingeissa saattaa olla aikuisia hoitajia mutta monissa paikoissa nuoria tyttöjä. Kyllä ne voi koululaisia vahtia mutta ei vauvaa/taaperoa.

MLL:ää kokeiltiin muutaman kerran vuosia sitten, kun yritin joskus saada meille tuota parisuhdeaikaa, mutta kokemukset ei tosiaan olleet kovin hyviä. (Tukiverkkoa oli sen verran vähän, ettei sitä pahemmin raskinut "tuhlata" vapaailtoihin vaan vain siihen, että pystyttiin töissä käymään, kun on joutunut joustamaan töiden vuoksi aika paljon.) Nyt lapset ovat kuitenkin isompia, joten voisi sitä varmaan uudestaan kokeilla, kun nuorinkin on jo omatoiminen.

t. ap

Meillä päiväkoti menee kiinni klo 17, mutta ovat tarvittaessa olleet poikkeustapauksessa pidempään auki. Varahakijasta ollaan keskusteltu, mutta sellaista ei ole, joten me vanhemmat suunnitellaan arki siten, että jompi kumpi ehtii hakemaan. Jos emme olisi hakemassa eli meille olisi sattunut jotain, niin kriisikeskus hakee lapset. Sitä se elämä on tukiverkottomana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Joo raskainta juuri se pelko ja hätä kun tietää että hädässä ei saa mitään apua. Yksi todella paha hätäkriisi oli ja itkien soitin ja rukoilin apua, kummatkaan isovanhemmat ei auttaneet ja omani kehtasi sanoa vielä että on ”periaate” ettemme auta hädässäkään kun pitäisi pian auttaa toistekin.

Samoja kokemuksia.

Muistakaa ettette auta, kun nämä kylmät isovanhemmat ovat vanhoja!

Minä en enää auta. Tälläkin hetkella vanhemmat ovat vesivahingon keskellä ja evakossa naapurissa. En ole edes soittanut. Kertoivat lapsilleni tapahtuneesta. Heh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Joo raskainta juuri se pelko ja hätä kun tietää että hädässä ei saa mitään apua. Yksi todella paha hätäkriisi oli ja itkien soitin ja rukoilin apua, kummatkaan isovanhemmat ei auttaneet ja omani kehtasi sanoa vielä että on ”periaate” ettemme auta hädässäkään kun pitäisi pian auttaa toistekin.

Samoja kokemuksia.

Muistakaa ettette auta, kun nämä kylmät isovanhemmat ovat vanhoja!

Minä en enää auta. Tälläkin hetkella vanhemmat ovat vesivahingon keskellä ja evakossa naapurissa. En ole edes soittanut. Kertoivat lapsilleni tapahtuneesta. Heh

Komppi 👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Joo raskainta juuri se pelko ja hätä kun tietää että hädässä ei saa mitään apua. Yksi todella paha hätäkriisi oli ja itkien soitin ja rukoilin apua, kummatkaan isovanhemmat ei auttaneet ja omani kehtasi sanoa vielä että on ”periaate” ettemme auta hädässäkään kun pitäisi pian auttaa toistekin.

Samoja kokemuksia.

Muistakaa ettette auta, kun nämä kylmät isovanhemmat ovat vanhoja!

Minä en enää auta. Tälläkin hetkella vanhemmat ovat vesivahingon keskellä ja evakossa naapurissa. En ole edes soittanut. Kertoivat lapsilleni tapahtuneesta. Heh

Mulla sama ja oli muutenkin paska lapsuus väkivallan, päihteiden, heittellejättöjen yms. takia, että en pidä enää yhteyttä vanhempiini vaikka olisivat kuinka hädässä.

Täällä taas itketään kun ohhoh muu maailma ei halunnutkaan hoitaa meidän lapsia...

Mitä ihmettä maailmassa tapahtuu. Tämä aloitus ja sen kommentit on ihan uusi normaali.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä koskaan kukaan muu hakenut päivåkodista tai vienyt harrastukseen.

Kaiken hoidimme itse tai minä yksin kun mies oli työmatkalla.

Raskainta oli se tieto ettei apua saa vaikka miten tarvitsisi.

Joo raskainta juuri se pelko ja hätä kun tietää että hädässä ei saa mitään apua. Yksi todella paha hätäkriisi oli ja itkien soitin ja rukoilin apua, kummatkaan isovanhemmat ei auttaneet ja omani kehtasi sanoa vielä että on ”periaate” ettemme auta hädässäkään kun pitäisi pian auttaa toistekin.

Sairasta. Melko kylmiä ihmisiksi.

Ei mistään.

Itse ne on aina haettava, kaikki muu voi joustaa paitsi lasta koskevat asiat.

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas itketään kun ohhoh muu maailma ei halunnutkaan hoitaa meidän lapsia...

Mitä ihmettä maailmassa tapahtuu. Tämä aloitus ja sen kommentit on ihan uusi normaali.

Oletko vajaa.

Jos joutuu vaikka sairaalaan eikä saa mummolta apua niin sun mielestä lapsi on jätettävä oman onnensa varaan koska muuten se on tyyliin "ohhoh muu maailma ei halunnutkaan hoitaa meidän lapsia"??

Taidat olla tällainen kylmä kalkkuna. No, toivottavasti jäät vanhana oman onnesi nojaan eikä suku, lapset, naapuri tai kukaan muukaan auta.

Ei muuta kuin sitä odottomaan.

Ukko37 kirjoitti:

Ei mistään.

Itse ne on aina haettava, kaikki muu voi joustaa paitsi lasta koskevat asiat.

Periaatteessa kyllä. Käytännössä joudun itse reissaamaan paljon työssäni. Sitten kun istuu junassa matkalla kotiin, jolla piti hyvin ehtiä ja se juna onkin myöhässä tunnin tai kuten kerran kaksi tuntia, siinä ei voi siipiä selkäänsä kasvattaa ja lentää päiväkodille vaan pakko siellä junassa kökkiä, kunnes se on perillä. Tähän mennessä näissä on aina onnistunut se, että mies on päässyt irtautumaan töistään ja ehtinyt päiväkodille, mutta joskus voi olla se päivä, että mies onkin työmatkalla. Harvoin noita on, mutta silti ihan mahdollista.

Ei oikein voi töitään niinkään järjestää, että lähtee kotiin aina tuntikaupalla etukäteen, siltä varalta, että junat ovat myöhässä.

Täytyy toivoa, että korona-aika vielä jatkuu ja ei tarvitse niin paljon kulkea. Jotain iloa tästä koronastakin.

t. ap

Vierailija kirjoitti:

Ukko37 kirjoitti:

Ei mistään.

Itse ne on aina haettava, kaikki muu voi joustaa paitsi lasta koskevat asiat.

Periaatteessa kyllä. Käytännössä joudun itse reissaamaan paljon työssäni. Sitten kun istuu junassa matkalla kotiin, jolla piti hyvin ehtiä ja se juna onkin myöhässä tunnin tai kuten kerran kaksi tuntia, siinä ei voi siipiä selkäänsä kasvattaa ja lentää päiväkodille vaan pakko siellä junassa kökkiä, kunnes se on perillä. Tähän mennessä näissä on aina onnistunut se, että mies on päässyt irtautumaan töistään ja ehtinyt päiväkodille, mutta joskus voi olla se päivä, että mies onkin työmatkalla. Harvoin noita on, mutta silti ihan mahdollista.

Ei oikein voi töitään niinkään järjestää, että lähtee kotiin aina tuntikaupalla etukäteen, siltä varalta, että junat ovat myöhässä.

Täytyy toivoa, että korona-aika vielä jatkuu ja ei tarvitse niin paljon kulkea. Jotain iloa tästä koronastakin.

t. ap

Tollasia meillekin tulee kun molemmilla asiantuntijatyö ja jkv on pakko reissata (vaikken haluaisi).

Pahimpia olleet kuitenkin ne kun toinen ollut työmatkalla, ja yksin kotona itse lasten kanssa äippälomalla, ja sairastuu itse pahasti joutuen sairaalaan tai yksi lapsista joutuu sairaalaan (ja sen mukaan on mentä). Ei ole ketään joka ottaisi lapset. Yhden kerran on naapuri auttanut (ja se mies toki keskeytti työmatkan heti mutta meni muutama tunti ennenkuin ehti kotiin) ja joskus on sit sosiaalitoien hätäpäivystys :(

Ne isovanhemmat ei kahta tuntia suostuneet auttamaan...

Netistä lastenhoitaja palstalta. Olen myös löytänyt lastenhoitovaihtarin netistä ja satunnaisia sairaan lapsen hoitajia. Kahdesta joiden kanssa on tehty vaihtaminen eli vuorotellen autettu on tullut minun hyviä ystäviä ja netin kautta on tutustuttu. Olen varmaan onnekas mutta osaisin homman hoitaa kyllä uudestaankin. Nyt lapset on jo isoja koululaisia.