Puhuin viisikymppisen ystäväni kanssa
Eikä hänkään oikein keksinyt syytä sille miksi syrjäydyin kokonaan työelämästä enkä saanut mitään työpaikkaa koskaan. Hän muisti, kuinka nuorena hain monenlaista työtä mm kaupasta ja vaikka mistä, mutta koskaan en elämässäni töitä saanut. Miksi sanotaan että jokaisella on joku tarkoitus täällä elämässä?
Kommentit (9)
Kyllä minustakin tämä syrjäytyminen on ollut outoa, kun en ole alkoholisti, en ole ikinä käyttänyt huumeita, en edes polta tupakkaa. Ei ole tatuointeja tai lävistyksiä ja aina olen pukeutunut normaalisti. ap
Ehkä teidän tarkoituksenne on saada muut näyttämään vieläkin paremmilta kuin ovat, hieman kuin missi ottaisi ruman miehen korostakseen omaa kauneuttaan entisestään. Aika monelle ihmiselle on tärkeää nykymaailmassa, että on joku heitä huonompi se tekee heistä jollain sairaalla tavalla onnellisempia.
Elämä on lyhyt - iankaikkisuus pitkä, lähde siis Jeesuksen messiin.
Voi myös olla madollista että olette valittuja. Valittuja suorittamaan korkeampaa tehtävää. En sano että enkeleitä maan päällä olisitte, mutta ei sitäkään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minustakin tämä syrjäytyminen on ollut outoa, kun en ole alkoholisti, en ole ikinä käyttänyt huumeita, en edes polta tupakkaa. Ei ole tatuointeja tai lävistyksiä ja aina olen pukeutunut normaalisti. ap
Kuullostaa siltä, että olet ihan toivoton reppana. Jos ei viisikymppisenä ole työuraa takana, voi vain katsoa peiliin. Pitää olla osaamista, josta joku maksaa. Osaamista saa kouluttautumalla. Jos joku kulkee vielä viisikymppisenä haahuamassa ja ihmettelemässä miksi ei ole töitä, niin juuri siinä se syy on. Ei ole koskaan tehty töitä sen eteen, että töitä saisi, ei ole koskaan mietitty elämälleen suunnitelmaa tai suuntaa. Haahuttu vain reppanana elämää läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minustakin tämä syrjäytyminen on ollut outoa, kun en ole alkoholisti, en ole ikinä käyttänyt huumeita, en edes polta tupakkaa. Ei ole tatuointeja tai lävistyksiä ja aina olen pukeutunut normaalisti. ap
Kuullostaa siltä, että olet ihan toivoton reppana. Jos ei viisikymppisenä ole työuraa takana, voi vain katsoa peiliin. Pitää olla osaamista, josta joku maksaa. Osaamista saa kouluttautumalla. Jos joku kulkee vielä viisikymppisenä haahuamassa ja ihmettelemässä miksi ei ole töitä, niin juuri siinä se syy on. Ei ole koskaan tehty töitä sen eteen, että töitä saisi, ei ole koskaan mietitty elämälleen suunnitelmaa tai suuntaa. Haahuttu vain reppanana elämää läpi.
Eipä sitä kyllä enää viidenkympin jälkeen kannata töitä tehdäkään. Paljon mukavampaa on ottaa lopusta ahasta ilo irti ja nautiskella vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minustakin tämä syrjäytyminen on ollut outoa, kun en ole alkoholisti, en ole ikinä käyttänyt huumeita, en edes polta tupakkaa. Ei ole tatuointeja tai lävistyksiä ja aina olen pukeutunut normaalisti. ap
Kuullostaa siltä, että olet ihan toivoton reppana. Jos ei viisikymppisenä ole työuraa takana, voi vain katsoa peiliin. Pitää olla osaamista, josta joku maksaa. Osaamista saa kouluttautumalla. Jos joku kulkee vielä viisikymppisenä haahuamassa ja ihmettelemässä miksi ei ole töitä, niin juuri siinä se syy on. Ei ole koskaan tehty töitä sen eteen, että töitä saisi, ei ole koskaan mietitty elämälleen suunnitelmaa tai suuntaa. Haahuttu vain reppanana elämää läpi.
Eipä sitä kyllä enää viidenkympin jälkeen kannata töitä tehdäkään. Paljon mukavampaa on ottaa lopusta ahasta ilo irti ja nautiskella vaan.
Tämähän se on monilla työssäkävijöillä unelmana, olen itsekin ajatellut. Se tosin arveluttaa, pystyykö "nautiskelemaan" niin kovinkaan täysipainoisesti vain jouten ollen. Kyllä kai sitä jotain tekemistä pitää olla, että järjissään pysyy. Miksei sitten sellaista, mistä joku maksaa?
Nykyään maksetaan niin omituisista jutuista että itseäni ei ainakaan napostele mitkään työn teot.
Olisi eri asia jos vaikka tietoturvahaavoittuvuuksien metsästämisellä saisi tienattua leivän päälle voita, mutta kaikki haluaa vain ostaa jotain turhaa krääsää alibabasta.
Mä en ole tuohon tarkoitusjuttuun koskaan uskonut. Käytännössä se on järkevä ajatus vain niille, jotka uskovat jonkinlaiseen Jumalaan, joka suunnittelee ja säätää. Itse kun olen agnostikko niin ei ole mitään mistä se tarkoitus tulisi.
Minulle se on vain helpottava ajatus ettei ole mitään tarkoitusta, jossa voisi onnistua tai epäonnistua. Saa vaan elellä päivä kerrallaan kuten luonnoneläimetkin, murehtimatta tarkoituksia.