Mikä ihme siinä on että nukkuminen on niiiiin vaikeaa?

Hae jotkut lääkkeet.

Puoli kahdeksalta aamulla tulee uni. Voi meitä, ap.

Meitä on monia, uskon.

Lääkkeitä en vaan haluaisi. En tykkää muutenkaan lääkkeitä syödä ja sitten tuntuu että uni ei olis kuitenkaan "oikeaa".

Ja niihin jää koukkuun.

Stressivuosien unettomuus on kroonistunut.

Hae apua.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on monia, uskon.

Lääkkeitä en vaan haluaisi. En tykkää muutenkaan lääkkeitä syödä ja sitten tuntuu että uni ei olis kuitenkaan "oikeaa".

Ja niihin jää koukkuun.

Ei niitä tarvitse lopun elämää syödä. Unettomuus tekee oikeasti tuhoa kehossa ja mielessä, siitä voi jäädä pysyvää vahinkoa jos sitä ei hoideta. Olisi tärkeää hakea apua ja katkaista kierre ajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on monia, uskon.

Lääkkeitä en vaan haluaisi. En tykkää muutenkaan lääkkeitä syödä ja sitten tuntuu että uni ei olis kuitenkaan "oikeaa".

Ja niihin jää koukkuun.

Ei jää, valikoimaa löytyy, ei lääkärit mitään bentsoja suosi nykyään.

Mut jos et halua jostain periaatteesta niin valvo sitten äläkä valita.

Raudanpuute? Mulla uniongelmat korjaantuivat, kun rauta-arvot paranivat.

Tuo on totta, en oo edes täysin oma itseni kun oon niin pitkään nukkunut huonosti.

Ehkä pitäis vaan käydä lääkärissä jos sais jonkin reseptin, en tiedä.

Ap täällä.

Kiitos tuosta raudanpuutevinkistä! Mulla on kyllä aika monta muutakin siihen sopivaa oiretta.

Kaapissa on tabletteja, nyt pitää alkaa muistaa syömään niitä. Jospa ei tarviskaan unilääkkeitä.

Uniongelmat on p*stä. Mulla päinvastainen pulma, eli mikään uni ei riitä, eikä syytä lsaada selville. Toivottavasti sulla ratkaisu löytyy.

Kronotyyppisi on "yökukkuja". Sänkyyn kannattaa mennä kun alkaa väsyttää, sinulla todennäkäisesti noin 2-4 maissa aamuyöstä. Herätys sitten ilman kelloa kun siltä tuntuu, joskus 10-12 aikaan. Jos koitat taistella sitä vastaan, turhaudut ja se tekee muutenkin hallaa kropallesi, et saa ikinä kunnon unta jos pakotat itsesi 6 tuntia liian aikaisin nukkumaan, koska rentouttavin osuus ja "aivonputsausuni" tulee siinä aamulla 7-8 maissa tuolla kronotyypillä. Jos se jää aina välistä, alkaa oireilu ennen pitkää. Jatkuvaa väsymystä päivisin ja lopulta myös muistamattomuutta, kognitiivisten kykyjen heikkenemistä sekä myös pienempi elinajanodote lopulta. 

Tuohon kronotyyppiin, mua kyllä väsyttää usein myös jo 8-9 aikaan illalla. Useinkaan en voi vielä silloin mennä nukkumaan, mutta vaikka voisin, en saa unta ja väsy alkaa kadota kun oon ollut sängyssä jonkin aikaa.

Yölläkin kun heräilen, väsyttää ihan sairaasti, en vaan saa unta kyin pätkissä ennen aamua.

Tuo rytmi vois olla ok jos ei olis perhettä eikä työtä ja aurinko paistais aina.

Nautin valoisista aamuista ja päivänvalosta vaikka oonkin aina väsynyt.

Unettomuus on niin syvältä että se voi viedä hermot. Oma ongelma on nukahtaminen. Alkoi jo lapsena. Paheni teini-iässä ja aikuisena se on mennyt krooniseksi. Oikea nukahtamislääke on toiminut aina. Niitä aloin käyttää pikkusen alle nelikymppisenä. Lääkärit alkoi joitain vuosia sitten nipottaan.

Piti kokeilla mömmöt mirtsa ja ketipinori. Aivan turhia aineita joista pisin kokeilu oli 2 kuukautta. Mirtsalla ei saa unta mutta jos vähänkin nukkuu sitä ottaneena niin menee 5-6 tuntia herätä. Kerroin sen lääkärille ja sanoin että mielummin valvon ilman lääkkeitä kuin otan tuollaista mistä on vain haittaa. 

Pisin yhtä kyytiä valvominen on hiukan yli kolme vuorokautta. Siinä tuli jo todella epätoivoinen olo. Mielessä kävi jo lopullinen ratkaisu. Melatoniineistä saan pientä apua. Kolme kertaa 3 mg joka ilta eikä ne läheskään aina auta. Oikeita lääkkeitä on 20 kpl joiden pitää riittää kolme kuukautta. 

Ei mulla ole edes antaa neuvoja. Kaikki kikat unen saamiseksi olen kokeillut. Jaksamista kärsiville ja pientä lohtua että parikymmentä vuotta unettomuutta niin siihen alkaa tavallaan tottua. Sitten välillä kun saa hyvin nukuttua niin jestas miten tuntuu hyvältä. Energiaa on vaikka mihin. Käytän niistä päivistä nimitystä suoriutumispäivät. Sitä saa aivan älyttömästi aikaan kun on nukkunut hyvin.