Onko nainen/parisuhde normaali jos siihen "ei todellakaan kuulu miehen omat matkat jätkien kanssa"?

Heikko itsetunto eikä luota mieheen.

Mitenkähän tuollainen suhde yleensäkään toimisi kun aina pitäisi epäillä toista?

Me emme omista toisiamme mutta kunnioitamme ja arvostamme suhdettamme niin paljon ettei tulisi mieleenkään riskeerata mitään. Pettää voi kotimaassakin joten reissun kieltäminen ei takaa mitään. Mitä tiukempi kontrolli sitä varmemmin toinen testaa rajoja.

Meillä kumpikin on vapaa tekemään omia asioita, minä olen mennyt enemmän kuin mieheni (mm talvilomilla vietän aikaa ystäväni luona Kanarialla). Kannustamme toisiamme omiin reissuihin ja kokemuksiin. Mua ei esim kiinnosta jalkapallo mutta mieheni tykkää käydä matseissa maailmalla

Ei tuollainen ole meillä kategorisesti kiellettyä, mutta ei sitä kyllä tapahdu vaan lomat vietetään yhdessä. Kyllä olisi miehellä varmasti aika iso kynnys lähteä tuollaiselle ja minulla myös. Olisi kieltämättä aika pettynyt olo jos mies ei haluaisikaan olla minun kanssani lomia kun ollaan niin aina tehty. Ei tulisi itse asiassa edes mieleen itse ehdottaa moista. On mielestäni erittäin hyvä suhde ja miehen mielestä kuulemma myös. En koe tässä olevan mitään epänormaalia.

Mitä lisäarvoa ne kaljan- ja pilvenhuuruiset matkat damiin thai thaikkuihin tuo, etenkään, jos meinaa tehdä tämän poikainreissun siveällä mielellä? Aivan niin. Ei tarvinne ihmetellä enempää.

Jos he ovat noin sopineet.

Jos ollaan jo vakiintuneessa parisuhteessa ja mies sanoo, että vaatii isyystestit, niin mies ei todellakaan reissaa kuin oman perheen kanssa.

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Tämä ihan sama aloitus on jo pyörinyt täällä aiemminkin.

Tosin mun mielestä mies ei ole hyvä, jos sen on pakko päästä jätkien kanssa ryyppäämään (ja mahdollisesti pettämään) jonnekin etelän lomahelvettiin viikoksi. Onneksi omaa miestä ei kiinnostakaan, vaan viettää lomansa mieluummin minun kanssani.

Väärän henkilön kanssa parisuhteessa. Kaikilla miehillä ei ole pakottavaa tarvetta tehdä viikon reissuja kaveriporukalla, ilman vaimoa. Ja on naisia, joiden mielestä on OK, että puoliso tekee kyseisiä reissuja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Se nyt vaan on ihan luonnollista, että kaveerataan oman sukupuolen kanssa. Vai kuinka monen mies pelaa futis tai muuta lajia naisten kesken? Tai käy kalassa/ralleissa naisten kanssa?

No riippuu täysin niistä ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan. Jos perheessä on esimerkiksi pieniä lapsia tai jatkuvasti puutetta rahasta, ei todellakaan kuulu poikien matkat siihen elämään. Jos taas on kaksi hyvätuloista lapsetonta nuorta sinkkua, niin mikäs siinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Se nyt vaan on ihan luonnollista, että kaveerataan oman sukupuolen kanssa. Vai kuinka monen mies pelaa futis tai muuta lajia naisten kesken? Tai käy kalassa/ralleissa naisten kanssa?

No mun tuntemilla miehillä ei ole tuollaisia harrastuksia. Kuulostaa junteilta. Ihan samoja juttuja miehet ja naiset tekee.

Mieheni on matkustellut poikaporukassa, juhlistanut mm. syntymäpäiviään lapsuuden ja nuoruuden ystävien kanssa. Hän on matkustanut yksin 'pitkin' maailmaa, koska on introverttiuteen taipuvainen.  Työmatkat tietty päälle. Suhde kestänyt yli 20 vuotta. Joskus otin herneitä nenään yksin reissaamisesta. En enää. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sama täällä. En ole koskaan ymmärtänyt poikien tai tyttöjen iltoja, vielä vähemmän pidempiä reissuja. Ei meilläkään kumppanit aina ole mukana, mutta emme varsinaisesti järjestä mitään "tule ilman kumppania" -juttuja. Nytkin olemme lähdössä porukalla viideksi päiväksi mökille, osa tulee pariskuntaa ja osa ei, tilanteesta riippuen. Porukan ikä 35-45, tosin ei noita sukupuolisyrjintäreissuja ollut parikymppisenäkään.

Ei kukaan nainen sellaista kiellä, eikä voikaan kieltää. Mies on vapaa menemään kännäys/pettämismatkoille ja nainen vapaa vetämään johtopäätökset.

Vierailija kirjoitti:

No riippuu täysin niistä ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan. Jos perheessä on esimerkiksi pieniä lapsia tai jatkuvasti puutetta rahasta, ei todellakaan kuulu poikien matkat siihen elämään. Jos taas on kaksi hyvätuloista lapsetonta nuorta sinkkua, niin mikäs siinä. 

Normaali työssäkäyvä pystyy säästämään helposti etelänmatkan verran vuodessa. 80€/kk on tonni vuodessa.

Pitäiskö mun kieltää vaimolta kosmetiikka, laukut, huivit ja parturissakäynti kun niihin menee helposti parin matkan verran vuodessa?

Riippuu kuule ihan parisuhteesta. Se VOI olla hyvä vaikka muija ei päästäisi, voi olla myös paska suhde, vaikka päästäisikin.

Riippuu tilanteesta. Loma on usein aika rajattu resurssi, joten sen käytöstä voi olla ymmärrettävästi parisuhteessa aika vahvoja mielipiteitä. En esimerkiksi itse olisi silloin tykännyt, kun lasten takia pidimme kaksi viikkoa lomia yhtäaikaa miehen kanssa, että hän olisi niistä toisen käyttänyt omaan lomailuun kaveriporukan kanssa perhelomailun sijaan. Niinä vuosinakin toki yritimme molemmat aina välillä ehtiä tehdä lyhyempiä, esim. viikonloppureissuja myös kavereiden kanssa.

Nyyt lapset ovat jo isompia ja miehelle on tullut tavaksi pitää yksi lomaviikko syksyllä jolloin lähtee ystäviensä kanssa pohjoiseen metsästysfretkelle. Se käy minulle oikein hyvin.

Periaatteena se, että puoliso ei saisi lomailla kavereiden kanssa on minusta outo, mutta hyvin ymmärrän, että kaikissa elämäntilanteissa se ei oikein onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Se nyt vaan on ihan luonnollista, että kaveerataan oman sukupuolen kanssa. Vai kuinka monen mies pelaa futis tai muuta lajia naisten kesken? Tai käy kalassa/ralleissa naisten kanssa?

No mun tuntemilla miehillä ei ole tuollaisia harrastuksia. Kuulostaa junteilta. Ihan samoja juttuja miehet ja naiset tekee.

Ahaa, no mitä te punavuorelaiset sitten harrastatte? Lähinnä miehet? Macrame-kudontaa ja lattekaffeja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Se nyt vaan on ihan luonnollista, että kaveerataan oman sukupuolen kanssa. Vai kuinka monen mies pelaa futis tai muuta lajia naisten kesken? Tai käy kalassa/ralleissa naisten kanssa?

No mun tuntemilla miehillä ei ole tuollaisia harrastuksia. Kuulostaa junteilta. Ihan samoja juttuja miehet ja naiset tekee.

Vaikka sun kaverit Börje ja Håkan harrastavat vain sateenkaariparaateja, niin kyllä nuo harrastukset ovat aikaa yleisiä ja nimenomaan kaveriporukasssa niitä yleensä harrastellaan. Vaimoa ei kiinnosta lähteä syksyllä "merelle palelemaan". Vaimo taasen harrastelee sitten omiansa. Paljon harrastetaan yhdessäkin, mutta ei kaikkea tarvitse yhdessä tehdä.

Ihmettelisin, jos oikeassa parisuhteessa vähät lomat käytettäisiin "poikien" lomiin. Etenkin, jos on lapsia, niin perheen aikuisten täysin eri aikaan pidetyt lomat eivät edes riitä koulun lomiin, saati sitten perhe viettäisi yhteistä lomaa.