Onko nainen/parisuhde normaali jos siihen "ei todellakaan kuulu miehen omat matkat jätkien kanssa"?

Tänä vuonna harmittaisi, jos mies lähtisi sillä hänellä on lomaa vain pari päivää. Jos normaalit lomat niin ei haittaisi yhtään, varmaan eri asia jos on lapsia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sama täällä. En ole koskaan ymmärtänyt poikien tai tyttöjen iltoja, vielä vähemmän pidempiä reissuja. Ei meilläkään kumppanit aina ole mukana, mutta emme varsinaisesti järjestä mitään "tule ilman kumppania" -juttuja. Nytkin olemme lähdössä porukalla viideksi päiväksi mökille, osa tulee pariskuntaa ja osa ei, tilanteesta riippuen. Porukan ikä 35-45, tosin ei noita sukupuolisyrjintäreissuja ollut parikymppisenäkään.

Meidän kaveriporukassamme tehdään paljon juttuja pariskuntina mutta olemme kokeneet myös ns. tyttöjen illat tärkeiksi. Siinä ympäristössä voi olla esim. helpompaa puhua sellaisista asioista joita ei halua kaikkien kumppaneillekin jakaa. Toisena tekijänä on se että aika useinkin vain yksi tyttöporukkamme jäsen on ollut sinkkuna kun muut ovat olleet parisuhteessa. Sekä parisuhteessa että sinkkuna ollessa olen ollut sitä mieltä että kiva välillä tavata vain tyttöporukalla ettei asetelma ole aina kolme pariskuntaa ja yksi sinkku tms.

Lainaamasi viestin ydinidea taisi mennä sulta ohi. Kaikkien sosiaaliset verkostot ei muodostu siten, että olisi mitään tyttö-tai poikaporukoita koskaan ollutkaan. Mun kaveriporukassa on ainakin ollut miehiä ja naisia enkä ole koskaan viihtynyt seurassa joka jakaa asioita tulleen sukupuolen mukaan.

Joillakin miehillä on asenne, että "ha kakan och äta upp den" eli perheellisenäkin pitäisi saada elää poikamieselämää. Kuitenkin elämän hallinnan kannalta on tärkeää, että mies ymmärtää tehdä valinnan, pysyy poikamiehenä ja resuaa kavereiden kanssa, tai sitten sitoutuu perheeseen ja hylkää nuo resuamiset.

Kyllä se on parasta päästä tutulla miesporukalla viettämään irtiottoa arjesta. Onneksi nämäkin asiat selviää jo tapailuvaiheessa joten en terroristinaisten kanssa pariudukaan. Tykkään tulla ja mennä.

Ne on A-luokan reissuja kun jätetään muijat kotiin ja lähdetään vaan jätkien kanssa 👍😎

Mitä tuollaisella reissulla tehdään? Ryypätään? En minäkään sellaista miestä haluaisi, joka lähtee johonkin viikon ryyppyretkelle.

Vierailija kirjoitti:

Joillakin miehillä on asenne, että "ha kakan och äta upp den" eli perheellisenäkin pitäisi saada elää poikamieselämää. Kuitenkin elämän hallinnan kannalta on tärkeää, että mies ymmärtää tehdä valinnan, pysyy poikamiehenä ja resuaa kavereiden kanssa, tai sitten sitoutuu perheeseen ja hylkää nuo resuamiset.

Tässähän puhuttiin yhdestä lomamatkasta.

Mun mies on kerran vuodessa kavereidensa kanssa reissussa, samoin minä menen omien ystävieni kanssa. En kuhsu sitä resuamiaseksi.

No sen voi jokainen itse päättää, millaisen ihmisen kanssa seurustelee. Kai nämä poikien ja tyttöjen reissuilla remuavat seurustelevat keskenään ja ne jotka eivät harrasta sellaista ovat keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuollaisella reissulla tehdään? Ryypätään? En minäkään sellaista miestä haluaisi, joka lähtee johonkin viikon ryyppyretkelle.

En muista tie mutta ite käyn katsomassa urheilua, golffaan ja pyöräilen. Syön hyvin ja kyllä siinä pari oluttakin menee mutta en sentään koko viikkoa ryyppää.

Mies 42.v

No ei ole normaalia.

Mieheni on tälläkin hetkellä reissussa kavereiden kanssa. Käyvät kerran pari vuodessa. En keksi mitään syytä miksi tämä ei olisi Ok. Ehkä sitten, jos taloudellinen tilanne olisi huono ja reissuun käytettäisiin perheen ruokarahoja.

Ja on minullakin omat juttuni ja reissuni kavereideni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sama täällä. En ole koskaan ymmärtänyt poikien tai tyttöjen iltoja, vielä vähemmän pidempiä reissuja. Ei meilläkään kumppanit aina ole mukana, mutta emme varsinaisesti järjestä mitään "tule ilman kumppania" -juttuja. Nytkin olemme lähdössä porukalla viideksi päiväksi mökille, osa tulee pariskuntaa ja osa ei, tilanteesta riippuen. Porukan ikä 35-45, tosin ei noita sukupuolisyrjintäreissuja ollut parikymppisenäkään.

Meidän kaveriporukassamme tehdään paljon juttuja pariskuntina mutta olemme kokeneet myös ns. tyttöjen illat tärkeiksi. Siinä ympäristössä voi olla esim. helpompaa puhua sellaisista asioista joita ei halua kaikkien kumppaneillekin jakaa. Toisena tekijänä on se että aika useinkin vain yksi tyttöporukkamme jäsen on ollut sinkkuna kun muut ovat olleet parisuhteessa. Sekä parisuhteessa että sinkkuna ollessa olen ollut sitä mieltä että kiva välillä tavata vain tyttöporukalla ettei asetelma ole aina kolme pariskuntaa ja yksi sinkku tms.

Lainaamasi viestin ydinidea taisi mennä sulta ohi. Kaikkien sosiaaliset verkostot ei muodostu siten, että olisi mitään tyttö-tai poikaporukoita koskaan ollutkaan. Mun kaveriporukassa on ainakin ollut miehiä ja naisia enkä ole koskaan viihtynyt seurassa joka jakaa asioita tulleen sukupuolen mukaan.

Tämä! Mun porukat:

- harrastusporukka ( enemmistö miehiä, muutama nainen)

-ex-opiskelukavereista muodostuva porukka (enemmistö naisia, muutama mies joukossa)

-serkkuporukka (noin puolet ja puolet miehiä ja naisia).

Eli miten nuo mies- ja naisporukat ees syntyy? Jätätteko te esim. harrastusryhmienne vääränsukupuoliset ulkopuolelle porukasta?

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sulla ei ole omia ystäviä?

Ei työn, harrastusten tms kautta saatuja? Ei lapsuudenystäviä? Vai tapaatteko vain jos mies saa tulla mukaan?

Ihan ok jos käy kaveriensa kanssa jossain vaellusreissuilla yms, mutta en välttämättä tykkäisi jos mies lähtisi jollekin viikon pituiselle bilereissulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sulla ei ole omia ystäviä?

Ei työn, harrastusten tms kautta saatuja? Ei lapsuudenystäviä? Vai tapaatteko vain jos mies saa tulla mukaan?

Mulla on kaveriporukoita, mutta ei niissä missään ole pelkästään naisia.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelisin, jos oikeassa parisuhteessa vähät lomat käytettäisiin "poikien" lomiin. Etenkin, jos on lapsia, niin perheen aikuisten täysin eri aikaan pidetyt lomat eivät edes riitä koulun lomiin, saati sitten perhe viettäisi yhteistä lomaa.

Koko loma? Vuodessa on 5 vkoa (6 jos sijoittaa päivät oikein). Jos siitä muutaman päivän, ehkä viikonlopun on erillään niin maailma kaatuu siihen? Eikä kyse ole edes joka vuodesta.

Me olemme muuten yhdessä 24/7 joten on ihan hyvä saada välillä hajurakoa:) 4 lastakin on yhdessä hoidettu ja kasvatettu. Itseasiassa silloin kun lapset oli pieniä olosuhteiden pakosta lomat vietettiin erillään jotta lapsilla oli joku hoitamassa kesällä. Siihen verrattuna oma muutaman päivän loma on pikkujuttu

1

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollainen ole meillä kategorisesti kiellettyä, mutta ei sitä kyllä tapahdu vaan lomat vietetään yhdessä. Kyllä olisi miehellä varmasti aika iso kynnys lähteä tuollaiselle ja minulla myös. Olisi kieltämättä aika pettynyt olo jos mies ei haluaisikaan olla minun kanssani lomia kun ollaan niin aina tehty. Ei tulisi itse asiassa edes mieleen itse ehdottaa moista. On mielestäni erittäin hyvä suhde ja miehen mielestä kuulemma myös. En koe tässä olevan mitään epänormaalia.

Onko teillä oikeasti lomat aina yhtä aikaa ja lomapäiviä/vapaapäiviä täsmälleen yhtä paljon? Aika harvinaista ja toki ihan hienoa, jos noin pystyy pitämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä normaalia kenellekin. Musta on outoa ylipäänsä jo se että on olemassa sellainen ryhmä kuin "miesporukka"...ei mun kaveripiirissä jakauduta silleen sukupuolen mukaan.

Sulla ei ole omia ystäviä?

Ei työn, harrastusten tms kautta saatuja? Ei lapsuudenystäviä? Vai tapaatteko vain jos mies saa tulla mukaan?

Mulla on kaveriporukoita, mutta ei niissä missään ole pelkästään naisia.

No mulla on. Esim parikin työporukkaa joissa meitä on 4-5 naista. Kyllä me olemme tavanneet pariskuntinakin mutta se ei vain toimi. Meillä on omat jutut.

Erikseen on sitten perheystävät jotka on olleet pariskuntina meidän elämässä vuosikymmeniä. Reissataan porukalla mutta kohteessa mennään sitten erilläänkin - esim miehet katsomaan vaikka sitä futista ja me naiset vaikka shamppanjabaariin tai spa hoitoihin. Kaikki olemme itsenäisiä tyyppejä, ei tarvitse kulkea käsi kädessä koko ajan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollainen ole meillä kategorisesti kiellettyä, mutta ei sitä kyllä tapahdu vaan lomat vietetään yhdessä. Kyllä olisi miehellä varmasti aika iso kynnys lähteä tuollaiselle ja minulla myös. Olisi kieltämättä aika pettynyt olo jos mies ei haluaisikaan olla minun kanssani lomia kun ollaan niin aina tehty. Ei tulisi itse asiassa edes mieleen itse ehdottaa moista. On mielestäni erittäin hyvä suhde ja miehen mielestä kuulemma myös. En koe tässä olevan mitään epänormaalia.

Onko teillä oikeasti lomat aina yhtä aikaa ja lomapäiviä/vapaapäiviä täsmälleen yhtä paljon? Aika harvinaista ja toki ihan hienoa, jos noin pystyy pitämään.

Kyllä ja yleensä otetaan vielä mahdollisuuksien mukaan palkatonta vapaata muutama viikko-kk, jotta päästään kauemmas. Miehen työpaikka on aika joustava, joten minä pyydän lomat ensin ja mies sen mukaan, miten minä sain omani.

Pitää nyt lisätä, että jos tällaisista asioista tulee kinaa niin tietenkin on väärin pakottaa toinen omaan tahtoonsa yksipuolisesti, että meillä tämä tehdään ihan omasta vapaasta tahdosta ja kaikilla ei tietenkään ole näin. Mutta kyllä ihmettelisin mistä tuulee, jos mies yhtäkkiä haluaisi jättää minusta eroon lomiksi kun se on kuitenkin ollut "meidän juttu".

Halusin nyt vain tuoda sen pointin esille, että kyllä ihmisillä voi olla ns. poikkeavia mielipiteitä näistä asioista ja olla silti olematta tyranni tai kontrollifriikki, aloitus kun oli vähän siihen vihjaten kirjoitettu.

Itse käyn vanhan kaveriporukan kanssa kerran vuodessa viikon matkalla, jonne ei oteta vaimoja mukaan. ”Poikien” kanssa voi tehdä asioita, joita meidän vaimot ei harrasta/kiinnosta, joten ei ole mitään järkeä kutsua heitä mukaan.

Jos vaimo alkaisi yht’äkkiä kieltämään menemästä reissuun mukaan, niin riitahan siitä tulisi ja lopputulos joka tapauksessa sama. Onneksi meidän vaimot ymmärtää matkojen tärkeyden eikä kenenkään vaimo ole meidän reissuista tehnyt ongelmaa. Viisaasti valitut vaimot.

Vierailija kirjoitti:

En edes asu naisystäväni kanssa yhdessä, eikä suunnitelmissa ole koskaan hankkia yhteistä asuntoa. Olisi aika absurdia, jos alkaisimme urputtaa toisillemme vapaa-ajan matkoista.

Parisuhteita on monenlaisia. Tällä palstalla enemmistö vaikuttaa tykkäävän sellaisesta, että kaikki vapaa-aika ollaan yhdessä. Oikeassa elämässä enemmistö ihmisistä on itsenäisempiä kuin palstamammat.

Oikeassa elämässä moni näyttää eronneen ja pyörittää uusperhe ja/tai etävanhempi kuvioita, oikeassa elämässä ne lapsetkin on hoidettava ennen poikien lomia. Sinulla ei toki tätä ongelmaa ole, ettehän edes asu yhdessä, eikä sinulla ilmeisesti ole myöskään lapsia.