Vauva-arki tylsää?

Osui silmääni terveyskeskuksen odotustilassa vanha Me naiset -lehti ja siinä oleva elokuva-arvio "Vauva-arjesta realistisesti", se käsitteli elokuvaa Tully.

Näin arvostelija kirjoittaa: "Vastasyntyneen vauvan äidin arki näytetään kaikessa tappavassa tylsyydessään." Hän jatkaa kertomalla, miten tutut rutiinit vaipanvaihtoineen toistuvat "lamaannuttavan puuduttavina".

Olin ihmeissäni. Miten erilaisia voivatkaan olla naisten kokemukset! Itselleni vauva-arki oli välillä jopa ekstaattista. 32-vuotiaana olin vihdoin tullut äidiksi, ja nautin äitinä olemisesta, imettämisestä, lapsen pukemisesta ja hänen fyysisestä läheisyydestään. Huomasin myös, että läsnäoloni hetkessä, in the moment, oli helpompaa kuin aiemmin, kun oli vauva sylissä. Opin imettäessäni, että tätä on se naisellinen "passiivisuus". Se on uudenlainen tapa olla.

Olisiko niin, että vauva-arjesta tulee lamaannuttavaa ja puuduttavaa naiselle, joka ei löydä tietä sinne simppeliin läsnäoloon, vaann "suorittaa" vauvanhoitoa? Jos ei uskalla/osaa/halua mennä siihen alkutilaan, jossa ollaan aika "alkeellisissa" tajunnantiloissa.

Äitiyden onni löytyy silloin, kun nainen pystyy luopumaan liiasta suorittamisesta ja ajattelusta ja suostuu hetken aikaa olemaan kasvualusta ja turvapaikka vauvalle. Se voi tuottaa naisen vaistomaiselle puolelle suurta iloa ja tyydytystä.

Kuitenkin aina kuulen nämä samat leimaavat puheet vauva-arjen tylsyydestä. Ja kun lapsi alkaa kasvaa, ruvetaan puhumaan hiekkalaatikkoelämän tylsyydestä. Lasten saaminen ja kasvattaminen tuntuu olevan nykynaisten mielestä aika tylsä projekti. Missä ilo?

Nyt nuorille naisille annetaan aina samat negatiiviset tarinat: imetys on vaikeaa ellei mahdotonta, masennus uhkaa ja jäät työelämästä syrjään. Äitiyskeskustelussa ei oteta lainkaan esille sitä, mikä merkitys äitiyden tyydyttävälle totetumiselle naisen kannalta on sillä, että hän onnistuisi solahtamaan symbioosiin vauvansa kanssa. Jos nainen kokee tehtävänsä äitinä lamaannuttavina ja tylsinä, vaistomainen symbioosi lapsen kanssa ei ole päässyt kunnolla kehittymään, ehkä siksi, että on esim. liian vähän fyysistä läheisyyttä. Tällöin hormonitkaan eivät pääse tilanteen tasalle, koska nimenomaan fyysinen läheisyys lisää hoivahormonien eritystä ja siten muokkaa naisen mielentilaa otolliseksi. Kenguruhoitoa niin äidille kuin lapselle, jos vauva-arki tuntuu tylsältä.