Lue keskustelun säännöt.
Oon 20v mies tai kohta 21v. Ongelmani on se, että näytän omasta mielestäni n. 14-15 vuotiaalta.
03.07.2020 |
Ihmiset yleensä veikkaavat iäksi 16-17v mut epäilen, että se on kohteliaisuutta et ne veikkaa vähän yläkanttii..
Murrosikäni alkoi myöhään 14 vuotiaana vasta ja tuntuu, että kehitykseni jäi puuttelliseksi.
Esimerkiksi kunnon äänenmurrosta ei koskaan tullutkaan. Ääneni palaa aina välillä vieläkin ns. Pikkupoika tasolle, välillä jopa kuulostan ihan miehekkäältä, mutta esimerkiksi jännittäessä ääneni menee perus 13-14v ääneksi. (Huomio olen pian 21v)
Olen lyhyt 170cm ja pienikokoinen vartaloltani..
Olen saman kokoinen leveydeltäni ja kropaltani, kuin kasiluokkalaiset pojat keskimäärin..
Painoa 60kiloa.
Omasta mielestäni näytän oikeasti 14-15veelle ja tää nuoriääni pahentaa tätä.
Muut veikkaavat n. 15-17 vuotiaaksi.
Olen miettinyt, että mikä minua vaivaa? Testosteroni arvot on mitattu ja ovat matalahkot mutta reippaasti normaalinrajoissa..
En myöskään tunne itseäni mieleltäni aikuiseksi taikka edes teiniksi vaan pikeminkin aivan kuin olisin jollain tavalla jäänyt lapsen tasolle henkisesti. Siis ihan kuin henkistä murrosiän kehitystä ei koskaan olisi tullutkaan. Kiinnostus naisiin on hyvin vähäistä...
Samanlaisia ihastumisia, kuin jo lapsena, mutta tarvetta seurustelulle en koe enkä ole ikinä kokenutkaan...
Myös halu seksiin on hyvin kadoksissa.
Usein, kun ajan vaikka autoa niin vastakkaisesta autosta vanhemmat ihmiset tuijottaa suuauki ja taas toiset nuoret saattavat nauraa..
Mitä ihmettä tässä voi, kun lääkärin mukaan kaikki on ok. Soitin uudelleen tk:hn. Ja hoitaja ei suostunut antamaan edes uutta aikaa vaan käski odottamaan, että minua hoitanut lääkäri palaa lomilta ja saan sitten vasta soittajan hänelle...
Kommentit (18)
Älä huoli. Minun mieheni on juuri sellainen teinipojan näköinen kolmikymppinen, jonka ikä tulee näkyviin vain naururyppyinä. Alkossa minulta kysytään paperit vain jos mies on mukana. Minun mielestäni hän on silti maailman komein mies ja ihanin kumppani. Kenties olisi parempi tapa hyväksyä oma ulkonäkö ja opetella huomaamaan hyvät asiat itsessäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaa aika psykologille tm, että saat puhua. Vaikka kaikki on normaalisti, saisit puhua. Katsele ympärille löytyykö pieniä vanhoja herrasmiehiä ja ota heitä "esikuviksi".
Tää voi olla vähän kliseinen ohje, mut miten esimerkiks salilla käynti muuttaisi ulkosta olemusta jos se häiritsee?
Kuka oikeesti loppujen lopuks määrittelee sen kuka on miehekäs ja kuka ei? Ei se ulkokuori vaan se mitä sielä sisällä on :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää voi olla vähän kliseinen ohje, mut miten esimerkiks salilla käynti muuttaisi ulkosta olemusta jos se häiritsee?
Onko oikein, että minä joudun tehdä hirveästi töitä salilla että näytän edes normaalilta? Mielestäni ei. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytätkö heinäkuussa 21?
mitä ihmettä tällä tiedolla teet? Hyvänen aika sentää
:D. No syyskuussa täytän jos se niin tärkeä tieto on ..
T.ap
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika psykologille tm, että saat puhua. Vaikka kaikki on normaalisti, saisit puhua. Katsele ympärille löytyykö pieniä vanhoja herrasmiehiä ja ota heitä "esikuviksi".
Psykologia ehdottaisin minäkin, jos fyysisesti kaikki on kunnossa. Aikuiseksi kasvaminenhan on pitkälti päänsisäistä asiaa. Oletko irrottautunut lapsuudenperheestäsi? Onko (tulossa) koulutus ja ammatti. Asunto?
Olen aikanaan mennyt naimisiin 23-vuotiaan "teinipojan" kanssa. Siis hääkuvissa näyttää ehkä 16-vuotiaalta. Oli tuolloin 170 cm ja 60 kg siro ja kaunis mies. Ihana!
Nyt oma poikani on 19. Ei toivoakaan, että kukaan uskoisi yli 16-vuotiaaksi. Pituus alle 170 ja paino alle 60 kg (ainakin tietääkseni). Ei kasva parta, mutta äänenmurros on ollu. Ei tietenkään mikään basso ole, kuten ei moni muukaan pieni mies.
Sekä mieheni, että poikani ovat itsevarmoja miehiä. Ovat sinut kokonsa kanssa. Mieheni ukki oli myös alle 170 cm ja kuulemma todellinen naistenmies koko elämänsä.
Olet kysellyt tätä täällä ennenkin. Jos asia kovasti vaivaa suosittelen tosiaan sitä psykologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytätkö heinäkuussa 21?
mitä ihmettä tällä tiedolla teet? Hyvänen aika sentää
:D. No syyskuussa täytän jos se niin tärkeä tieto on ..
T.ap
Sanoit, että täytät kohta niin ajattelin että mahdollisesti täytät nyt heinäkuussa. Mietin lähinnä fyysistä ja henkistä kehittymistä, en sen kummempaa. :)
Olen keski ikäinen ja mun vanhempi poika on saman ikäinen. Sukulaispiirissä on myös paljon samanikäisiä nuoria. Joillakin jo oma lapsi. Suurin osa ei edes seurustele. Ihan spontaanisti tuli nuo ilmaisut poika ja nuori. Ei parikymppinen ole mielestäni aikuinen ei vaikka olisi jo vanhempi lapselle. Kun 40+ ikävuosillakin riittää vielä uutta tavoiteltavaa. Toki yläkouluikäiselle on aikuinen.
Mun mielestä ikääsi nähden erittelet näppärästi tilannettasi. Ja olet hakenut apua. Tosi ihana vastaus yllä naiselta jolla on nuoren näköinen mies. Ei kai tarvitsekaan olla kiinnostunut naisista ja seurustelusta ym. se yksi oikea riittää.
Mulla oli nuorena vähän samanlaista. Ei se oikeastaan itseä häirinnyt mutta sukulaisia enemmänkin. Siihen aikaan vielä oli tärkeää seurustella ja mennä saman muotin mukaan kuin muut. Ahdisti sekin kun alkoholikokeilut eivät kiinnostaneet. Vanhemmilta ei tukea herunut; he olivat enemmän massan mukana kulkevia olleet nuorena. Nuorekas ulkomuoto ei vuosien kuluttua enää haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdenkymmenen vuoden päästä ei haittaa yhtään, että näytät nuorelta.
Positiivista on, että et ainakaan ole sellainen ahdistelija juippi. Naiset varmasti sinuun tutustuessaan arvostaisivat tätä.
Ja kyllä se miehekkyys sieltä iän karttuessa rulee. Kaksikymmentä on kuitenkin vielä aika vähän. Toki lääkärikäynnistä ja testosteroininmittauksista yms ei haittaa ole jos se sinua kovasti painaa.
Tää ei ehkä lohduta nyt, mutta tuosta on vielä iloa, ainakin, jos pidät itsestäsi huolta. Mun mieheni oli parikymppisenä sun kaltaisesi: Nuoren näköinen ja hintelä. Mutta kun neljäkymppiä lähestyi, saman ikäisistä kavereistaan moni ukkoontui. Mun mieheni taas alkoi näyttämään hyvällä tavalla miehekkäältä ja nuorekkaalta.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ehkä lohduta nyt, mutta tuosta on vielä iloa, ainakin, jos pidät itsestäsi huolta. Mun mieheni oli parikymppisenä sun kaltaisesi: Nuoren näköinen ja hintelä. Mutta kun neljäkymppiä lähestyi, saman ikäisistä kavereistaan moni ukkoontui. Mun mieheni taas alkoi näyttämään hyvällä tavalla miehekkäältä ja nuorekkaalta.
Se vaatii kyllä itsestä huolen pitämistä. Minun suloinen hoikka ja pieni mieheni on nykyisin valtava karvainen jöllkkä. Ei ole enää mitään jäljellä siitä nuoresta miehestä. :(
Todennäkösesti tuon auto jutun kuvittelet kyllä :D