Sukulainen "omii" raskauteni

Sanot kohteliaasti, että haluat olla rauhassa vauvan kanssa ja et tarvitse neuvoja tähän hätään tai sen kummempia lahjoja.

Annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä jää märehtimään, jos pelkäät loukanneesi häntä kieltäytymällä esim. kahdesta pinnasängystä. Elät vaan omaa elämääsi. Kyllä se into jossain vaiheessa häneltäkin hiipuu, kun vastaanotto on vaisu.

Vierailija kirjoitti:

Sanot kohteliaasti, että haluat olla rauhassa vauvan kanssa ja et tarvitse neuvoja tähän hätään tai sen kummempia lahjoja.

Olen yrittänyt sanoa nätisti, mutta joko en osaa sanoa tarpeeksi suoraan, tai sitten sukulainen ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Ei olla koskaan edes oltu mitenkään kaveriväleissä, mutta nyt meistä on kai hänen mielestään tullut parhaat ystävät.

ap

En näe mitään omomista. Koita kasvaa aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot kohteliaasti, että haluat olla rauhassa vauvan kanssa ja et tarvitse neuvoja tähän hätään tai sen kummempia lahjoja.

Olen yrittänyt sanoa nätisti, mutta joko en osaa sanoa tarpeeksi suoraan, tai sitten sukulainen ei ymmärrä tai halua ymmärtää. Ei olla koskaan edes oltu mitenkään kaveriväleissä, mutta nyt meistä on kai hänen mielestään tullut parhaat ystävät.

ap

Jos nätisti sanominen ei onnistu tai liian suoraan sanominen tuntuu vaikealta, niin laita hänelle viestiä ja selitä tilanne. Painota siinä sitten ettet HALUA, ja jos sekään ei toimi, niin jätä hänet huomioitta. Jos sen seurauksena tulee kotiisi, niin sano tomerasti EI ja laita ovi kiinni. Vaikealta se tuntuu, mutta joillekkin ihmisille ei vain mene helpolla jakeluun.

Pidät vain viileästi etäisyyttä. Onko kyseessä veljesi vaimo, kun kerran vierailee vanhempiesi luona?

Kun et kysy neuvoja ja olet etäinen ja ilmoitat ettei lahjoituksille ole tarvetta ja jos onkin, ilmoitat asiasta ihan itse.

Aloittaja on ilmeisesti näitä palstamiljonäärejä. Itselleni kelpaisi ilmainen tavara, varsinkin kun ne vaatteetkin sopii sen muutaman kuukauden 

Vierailija kirjoitti:

Pidät vain viileästi etäisyyttä. Onko kyseessä veljesi vaimo, kun kerran vierailee vanhempiesi luona?

Kun et kysy neuvoja ja olet etäinen ja ilmoitat ettei lahjoituksille ole tarvetta ja jos onkin, ilmoitat asiasta ihan itse.

Ei ole veljen vaimo vaan muuten sukua, kyläilee myös vanhempieni luona.

ap

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on ilmeisesti näitä palstamiljonäärejä. Itselleni kelpaisi ilmainen tavara, varsinkin kun ne vaatteetkin sopii sen muutaman kuukauden 

Haluan tehdä vauvaan liittyviä asioita joko yhdessä mieheni kanssa tai yksin. En halua, että kukaan ulkopuolinen sanelee, mitä saan hankkia itse ja mitä pitää ottaa häneltä.

ap

Sano suoraan. Ei ollut raskaudesta kyse, mutta meillä oli läheisen sukulaisperheen kanssa yhtenevä elämäntilanne ja koitin olla omasta mielestäni avulias ja jakaa neuvoja. Sain tekstiviestin, jossa todettiin, että he haluavat hoitaa itse. Opin kerrasta.

En tuosta sen kummemmin suuttunut. Tajusin vaan, että meidän suvussa on ollut tapana hoitaa asioita yhteisesti ja tämä perhe halusi hoitaa asiansa tavallaan. Oon sittemmin muutenkin oppinut, että meidän suvussa näitä rajattomia riittää, oli asia mikä tahansa. Enkä ollut itse sitä sen kummemmin ihmetellyt, mutta aloin tarkkailemaan omaa käytöstäni ja muutin sitä. Nykyään ajattelen, että jokainen omillaan ja jos mun apua pyydetään, niin kysytään.

Vissiin ensimmäinen raskautesi kyseessä? Muista, ettei sitä aikaa saa takaisin eli nyt ei kannata liikaa miettiä muiden tunteita. Selkeästi sinusta tuntuu pahalta ja et varmasti halua myöhemmin miettiä, että koko raskaus meni harmitellessa toisen käytöstä, niin jo senkin takia kannattaa sanoa suoraan. Tai viestillä jos tuntuu pahalta. Tässä vaiheessa saa olla itsekäs!

Ilmoitat vain, että olet jo saanut muualta niin paljon vauvan tavaroita, että enempää et pysty tällä erää ottamaan vastaan.

Itse olen vedonnut siihen, että meillä on pienet säilytystilat, joten voin ottaa vain sellaista, mille on käyttöä, ja sen verran, kun tarvitaan. Ihmiset ovat tämän ymmärtäneet, eivätkä tyrkytä väkisin mitään kamalia vaatevuoria meidän riesoiksemme.

Olen ottanut vaatepusseja vastaan vain sillä sopimuksella, että otan sieltä, mitä tarvitaan, ja palautan loput. Ja niistä, mitä otan, olen ollut valmis maksamaankin. Toinen vaihtoehto, että menen paikan päälle valkkaamaan niitä vaatteita, ja otan vain ne, mitkä ovat kooltaan, tyyliltään ja väriltään lapselleni sopivia.