Lue keskustelun säännöt.
Uusperhepohdintaa
26.06.2020 |
Kannattaako jatkaa, vai kannattaako erota? Pohdin tilannettamme.
Mies on oikein mukava, minua selkeästi vanhempi. Hän on hyvin kouluttautunut ja palkka on hyvä. Taustalla on myös paljon perintöä.
Minä olen häntä nuorempi. Olen myös hyvin (akateemisesti) kouluttautunut ja ok palkka (n. 4000e). Minulla ei ole paljon omaisuutta eikä vielä suuria perintöjä tulossa.
Meillä molemmilla on yksi lapsi, jotka ovat suunnilleen saman ikäiset. Mies toivoisi yhteistä lasta. Yhteinen lapsi heikentäisi minun taloustilannetta jonkin verran, eli rahaa jäisi huomattavasti vähemmän. Meillä on yhteinen asunto, josta miehellä ei ole enää lainaa ja minulla on omasta osuudestani aika paljon.
Ongelma on lastemme eriarvoisuus. Miehen lapsi saa paljon kaikenlaista ja tulevaisuudessa hänellä on opiskeluasunto ym., vanhemmat ehkä ostavat asunnonkin. Minulla ei ole mahdollisuus kustantaa sellaista omalle lapselleni. Olemme olleet kaikki yhdessä miehen omistamalla mökillä ja siellä miehen lapsi kertoo omalleni, kuinka tämä kaikki on hänen. Minua mietityttää voiko lapsia kasvattaa tällaisessa ympäristössä? Tai varmaankin voi, mutta jotenkin se tuntuu vaikealta tai nöyryyttävältä. Pieni asia, mutta kun minulla ei mökkiä ole, niin meillä ei oman lapseni kanssa ole oikein "mitään". Onko lapselle tervettä nähdä, että ihmisillä on erilaisia asioita vai onko asetelma lapseni kannalta ongelmallinen? Lisäksi mietin tätä yhteisen lapsen tekemistä, että kärjistääkö se tilannetta entisestään, kun hän sitten taas on ns. miehen jälkeläinen.
Kommentit (29)
Omituista olisi, jos lapsesi saisi sanan mitä miehen lapsi. Eli on ihan normaalia
En tekisi tuohon kuvioon yhteistä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin yhteinen lapsia olisi eri asemassa kuin esikoisesi.
Siis en tietenkään ajattele, että miehen pitäisi kustantaa minun lapselleni mitään. Kyse on vain lähinnä siitä kykenenkö itse lapseni kanssa elämään tässä kuviossa. Tiedän, että objektiivisesti katsottuna olen ok tuloinen ja ihan onnekaskin, mutta oma oloni on pieni kerjäläinen miehen rinnalla. ap
Ei kannata tehdä lasta minkään papparaisen kanssa, tulee vain vammainen tai autistinen lapsi. Etsi ikäisesi mies, jos haluat vielä lapsia.
En tekisi lasta tuossa tilanteessa enkä hyväksy sitä, että on kahden kerroksen lapsia joilla eri elintaso.
Millä logiikalla yhteinen lapsi heikentäisi vain sinun taloutta? Eikö mies osallistu perhevapaiden kulujen maksamiseen? Yhteinen lapsi tarkoittaa minusta yhteistä taloutta. Ei voi olla niin että äiti maksaa pienistä kotihoidontuista asuntolainaa miehen päästessä kuin koira veräjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon miehen lapsen omaisuudesta vouhottamiseen pitäisi kyllä puuttua.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta tuossa tilanteessa enkä hyväksy sitä, että on kahden kerroksen lapsia joilla eri elintaso.
Millä logiikalla yhteinen lapsi heikentäisi vain sinun taloutta? Eikö mies osallistu perhevapaiden kulujen maksamiseen? Yhteinen lapsi tarkoittaa minusta yhteistä taloutta. Ei voi olla niin että äiti maksaa pienistä kotihoidontuista asuntolainaa miehen päästessä kuin koira veräjästä.
Miksi miehen pitäisi maksaa perhevapaan kulut? Ei hoitovapaa ole mikään pakkoautomaatti, ainoa käytännössä pakollinen on noin 100 päivän äitiysrahakausi (monella alalla palkallinen), vanhempainvapaa voidaan ihan hyvin jakaa ja lapsi menee hoitoon 9 kk iässä.
Sinun ajattelumallissasi nainen kannattaa ottaa isoja pikavippejä ja laittaa puoliso maksamaan ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta tuossa tilanteessa enkä hyväksy sitä, että on kahden kerroksen lapsia joilla eri elintaso.
Millä logiikalla yhteinen lapsi heikentäisi vain sinun taloutta? Eikö mies osallistu perhevapaiden kulujen maksamiseen? Yhteinen lapsi tarkoittaa minusta yhteistä taloutta. Ei voi olla niin että äiti maksaa pienistä kotihoidontuista asuntolainaa miehen päästessä kuin koira veräjästä.
Ei se heikennä vain minun talouttani, mutta vaikka kulut jaettaisiin tulojen suhteessa niin minulla se tuntuisi enemmän. Mies kun on oikeasti ns. rikas ja minulla on käytännössä vain palkkatuloni ja velkaa. Meillä on omat rahat, koska tuloerot ym. ovat niin suuret. ap
Ja siis tarkoitan "kaikella" sitä, että miehellä on mökin lisäksi esim. auto ja hänen lapsella todella kalliita harrastuksia (esim. ratsastus ja purjehdus) joita minulla ei ole oikein varaa omalleni tarjota. Toki jotain on varaa tarjota, mutta ei niin paljon kaikkea. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta tuossa tilanteessa enkä hyväksy sitä, että on kahden kerroksen lapsia joilla eri elintaso.
Millä logiikalla yhteinen lapsi heikentäisi vain sinun taloutta? Eikö mies osallistu perhevapaiden kulujen maksamiseen? Yhteinen lapsi tarkoittaa minusta yhteistä taloutta. Ei voi olla niin että äiti maksaa pienistä kotihoidontuista asuntolainaa miehen päästessä kuin koira veräjästä.
Ei se heikennä vain minun talouttani, mutta vaikka kulut jaettaisiin tulojen suhteessa niin minulla se tuntuisi enemmän. Mies kun on oikeasti ns. rikas ja minulla on käytännössä vain palkkatuloni ja velkaa. Meillä on omat rahat, koska tuloerot ym. ovat niin suuret. ap
Itse en tuollaisessa suhteessa olisi päivääkään. Suuri tuloerot ei ole peruste siihen, että rahat täysin erilliset, päinvastoin. Samassa taloudessa ei tule olla eri elintasoja. Miten suostut tuohon? Ryhdistäydy edes lapsen takia. Ei lapsia tuollaiseen suhteeseen.
Mies on sairaalloisen pihi eikä arvosta sinua eikä lastasi. Eiköhän sekin kerro kaiken, että mietit pitäisikö erota vai hankkia lapsi. Ei ole terve suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi lasta tuossa tilanteessa enkä hyväksy sitä, että on kahden kerroksen lapsia joilla eri elintaso.
Millä logiikalla yhteinen lapsi heikentäisi vain sinun taloutta? Eikö mies osallistu perhevapaiden kulujen maksamiseen? Yhteinen lapsi tarkoittaa minusta yhteistä taloutta. Ei voi olla niin että äiti maksaa pienistä kotihoidontuista asuntolainaa miehen päästessä kuin koira veräjästä.
Ei se heikennä vain minun talouttani, mutta vaikka kulut jaettaisiin tulojen suhteessa niin minulla se tuntuisi enemmän. Mies kun on oikeasti ns. rikas ja minulla on käytännössä vain palkkatuloni ja velkaa. Meillä on omat rahat, koska tuloerot ym. ovat niin suuret. ap
Itse en tuollaisessa suhteessa olisi päivääkään. Suuri tuloerot ei ole peruste siihen, että rahat täysin erilliset, päinvastoin. Samassa taloudessa ei tule olla eri elintasoja. Miten suostut tuohon? Ryhdistäydy edes lapsen takia. Ei lapsia tuollaiseen suhteeseen.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta en tiedä miten se käytännössä järjestettäisiin. Silloinhan miehen pitäisi maksaa minun(lapseni) asioita ja ei hän varmaan siihen suostuisi suurissa määrin. Silloin hän siirtäisi omaisuutta minulle/lapselleni? En ikinä uskaltaisi sellaista pyytääkään. Jotenkin tämä tuntuu aika pattitilanteelta. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun elämä Ei ole tasapuolista. Jos tämä tilanne ei tyydytä,ota ja lähde. Mitä Täällä vinkit. Sulla on hyvä työ ja tulot.
Miehen lapsi on miehen lapsi, sinun lapsellasi on toinen isä. Olet tunkeilija miehen lapsen elämässä, parempi olisi vain erota.
Uusperheet on maanpäällinen helvetti, varsinkin lapsen näkökulmasta katsottuna.
Mies testamenttaa omaisuutensa vaikka persuille niin kaikki hyvin..
Minulla on lapseton itseäni varakkaampi puoliso, itsellä 2 lasta. Käyn itsekin ihan keskipalkkaisessa työssä ja pystyisin elättämään lapset omillakin.
Alusta asti mies on kuitenkin maksanut lasteni kuluja, jotta heillä olisi vähän paremmat harrastukset, saisimme matkustella kivasti jne. En ole tätä vaatinut, itse olen halunnut siis.
Jos hänellä olisi oma lapsi, olettaisin kyllä, että suunnilleen saman elintason saavat saman perheen sisällä. Ei nyt omaisuutta tietenkään tarvitse siirrellä, mutta juuri harrastukset, elektroniikat ja vastaavat perusjutut.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lapseton itseäni varakkaampi puoliso, itsellä 2 lasta. Käyn itsekin ihan keskipalkkaisessa työssä ja pystyisin elättämään lapset omillakin.
Alusta asti mies on kuitenkin maksanut lasteni kuluja, jotta heillä olisi vähän paremmat harrastukset, saisimme matkustella kivasti jne. En ole tätä vaatinut, itse olen halunnut siis.
Jos hänellä olisi oma lapsi, olettaisin kyllä, että suunnilleen saman elintason saavat saman perheen sisällä. Ei nyt omaisuutta tietenkään tarvitse siirrellä, mutta juuri harrastukset, elektroniikat ja vastaavat perusjutut.
Itse ON halunnut siis, ei olen.
No, en olisi miehen kanssa, joka ei kasvattaisi lastaan.
Jos hänen lapsensa toistelee sinun lapsellesi, kuinka mökki on hänen, omaisuus on hänen jne niin mieshän ei ole opettanut lapselleen tapoja. Jos minun lapseni puhuisi tuollaista, niin sanoisin lapselleni, että hänellä on oikeus oikeuden turvaama oikeus lakiosaan, mutta pääosasta omaisuudesta voin määrätä testamentilla. ( No, toki jättäisin omaisuuden omalle lapselleni.)
Sanoisin miehelle, etä sinulla ei ole varaa uuteen lapseen, koska silloin entinen joutuu vielä huonompaan asemaan tässä perheessä.
Miten ihmiset voi tuijottaa noin paljon materiaa? Teillä ei ole "mitään"? Ei rakkautta, terveyttä, mitään muita iloa tuottavia asioita kuin asunnot ja perinnöt?