Miten opetan 3kk vauvan nukahtamaan yksin?

edellinen oli ap

3kk ikäistä vauvaa ei opeteta. Vauvaa hoidetaan.

Tilanteet muuttuu noin pienen kanssa niin nopeasti, että ihan turha stressata etukäteen. Anna nukahtaa mihin vaan ja miten vaan parhaiten onnistuu. Viikon päästä jo tilanne voi olla täysin eri. Jo se, että vauva nukkuu, eli jotain päivärytmiä on muodostumassa, on hyvä asia.

Vai onko kaikki toivo jo mennyttä? Kyseessä eka lapsi ja olen ajatellut että kyllä se oppii... Nyt se kuitenkin nukahtaa enää tissille tai kantoliinaan tai ihan korkeintaan syliin hytkytellen. Mielelläni en sitä kolmen vuoden ikään saakka näin nukuttelisi. Mitä mä voin tehdä???

Siis tota meidän vauvaa ei hereillä voi jättää oikein hetkeksikään yksin, se haluaa olla sylissä koko ajan. Laitoksella ja ihan pienenä se nukkui niin paljon että tuntui siltä että sen saattoi jättää tytyväisenä mihin vaan, siksi jotenkin ajatelen että olen tehnyt virheen kun oon hemmotellut sen sylinukkujaksi. Ehkä kyseessä onkin sitten vaan takiainen ;)



Vinkkejä otetaan kuitenkin vastaan, yrittänyttä ei laiteta!

tassuttelusta huudattamiseen, mutta nukahtaminen on tälle meidän hurjalle ollut aina tosi vaikeaa.

Ekaa meilläkin nukutettiin työllä ja tuskalla monta vuotta ja kakkosen kanssa ajattelin, että olen läksyni oppinut: hänet opetan nukahtamaan itsekseen. Juttu onnistuikin hyvin. Tein niin, että laiton vauvan sänkyyn (oli kyllä jo vähän isompi kuin kolme kk) ja aina kun vauva aloitti itkemisen, hauskuutin häntä niin, että oli taas hyvällä tuulella. Ja oppi tosi nopeasti jäämään itsekseen sänkyyn ja nukahtamaan. Mutta tämä vauva viihtyi muutenkin itsekseen ja viihtyy edelleen yksin isompankin. Esikoinen ei ollut yksin ennen kuin vasta koulun aloitettuaan.



Sitten syntyi tämä kolmas ja ajattelin, että osaan nyt hienosti opettaa lapsen nukahtamaan itsekseen. Mutta tämä vauva olikin taas sitä tyyppiä, että huusi heti, kun laitettiin sylistä pois. Eikä yrityksistä huolimatta ole koskaan oppinut nukahtamaan itsekseen.



Sen olen oppinut, että vieressa voi maata ja nukuttaa, mutta kun mennään nukkumaan en mene mukaan lapsen iltashowyrityksiin, vaan lapsi tiukasti vaan kainaloon ja nyt nukutaan. Nukahtamiseen ei mene aikaa kuin 15 min, joten nukuttaminen ei ole hirveä vaiva

Minunkaan lapseni ei nukahtanut koskaan ensimmäiseen vuoteen muualle kuin syliin tai kantoliinaan tai tissi suussa. Toisille lapsille temperamentin puolesta on vain vaikeampi nukkua, jossei ole varmuutta turvallisuudesta (ts. äiti lähellä).

Suuritarpeisten lasten vanhemmille on tukiryhmä yahoo-ryhmissä.

Et todellakaan ole opettanut lastasi tuollaiseksi, lapsesi vain on sellainen. Lapset ovat erilaisia, hyvin erilaisia.



Erinomainen kirja suuritarpeisista lapsista on Sears:in "Fussy baby book".

syliin / rinnalle. Miksi pikkuisen pitäisi jo nyt nukahtaa yksin????



Me ollaan vauvojen annettu ihan rauhassa nukahtaa syliin ja viereen. Jokainen on sitten ajallaan oppinut nukahtamaan yksin. Nuorimmainen muistaakseni joskus vuoden ikäisenä alkoi nukahtamaan yksin.



Anna pienen nyt olla pieni ja saada se läheisyys jota hän tarvitsee.

haluaa nukahtaa äitinsä läheisyydessä!!! Se on ihan normaalia "vauvuutta".

Minunkaan lapseni ei nukahtanut koskaan ensimmäiseen vuoteen muualle kuin syliin tai kantoliinaan tai tissi suussa. Toisille lapsille temperamentin puolesta on vain vaikeampi nukkua, jossei ole varmuutta turvallisuudesta (ts. äiti lähellä).

Suuritarpeisten lasten vanhemmille on tukiryhmä yahoo-ryhmissä.

Et todellakaan ole opettanut lastasi tuollaiseksi, lapsesi vain on sellainen. Lapset ovat erilaisia, hyvin erilaisia.

Erinomainen kirja suuritarpeisista lapsista on Sears:in "Fussy baby book".

vauva, sellaisia ne on. Vai että suuritarpeinen :)

itsekseen ja silloinkin usein kärttää, että äiti tule sinäkin nukkumaan. Satu on luettu tietenkin ennen nukkumaan menoa ja paijattu ja pussattu. On siis ollut koko ikänsä vierihoidossa. Meillä on aina nukuttu hyvin ja pitkiä yöunia ja edelleenkin nukkuu tunnin päiväunet pk:ssa ja kotona yöunet 10-11 tuntia. Hän on hyvä nukkuja ja minä luulen, että se on turvallisuuden tunteen ansiota ja sen turvallisuuden luo vierihoito. Yritin neuvolan painostuksesta unikoulua lyhyesti ja huonolla menestyksellä, enkä suosittele sitä kenellekään. Tiedän naisia, jotka laittaa 3 kuisen omaan sänkyyn nukkumaan ja antaa niiden huutaa itsensä uneen. Se on minusta kylmää eikä sovi minun äitiyteeni.

Vauva on ja pitää olla riippuvainen äidistään.

Tein esikoisen kanssa sen virheen, että yritin jo puolivuotiaana unikouluttaa...



Eihän siitä mitään tullut, lapsi oppi vasta parivuotiaana nukahtamaan itse. Mutta ei häntä siihen saakka tarvinnut kanniskella, tilanteet muuttui, jossain vaiheessa nukutettiin silittelemällä ja myöhemmin, kun siirtyi tavalliseen sänkyyn niin levättiin vieressä.



Nyt, kun lapsi on 5 v ja pienempiä on kaksi, on helppo nähdä, että esikoinen on luonteeltaan erilainen. Ei yhtä itsenäinen kuin pienemmät, tarvitsee PALJON syliä ja hellyyttä sekä huomiota edelleenkin, ja säälittää vieläkin, kun yritin aikoinaan opettaa hänet nukahtamaan itse :( No, ei hänelle traumoja näytä jääneen kuitenkaan, onnellinen pieni poika.

äitinsä lähellä. Se on ihan tavallinen vauva.

Mikä ihme tässä suomalaisessa lapsenhoitokulttuurissa on kun vauvallekin on niin vaikeaa antaa mitä se haluaa ja tarvitsee. Heti ollaan ajattelemassa, että lapsi on hemmoteltu ja pilalla jos se saa läheisyyttä.

Minunkaan lapseni ei nukahtanut koskaan ensimmäiseen vuoteen muualle kuin syliin tai kantoliinaan tai tissi suussa. Toisille lapsille temperamentin puolesta on vain vaikeampi nukkua, jossei ole varmuutta turvallisuudesta (ts. äiti lähellä).

Suuritarpeisten lasten vanhemmille on tukiryhmä yahoo-ryhmissä.

Et todellakaan ole opettanut lastasi tuollaiseksi, lapsesi vain on sellainen. Lapset ovat erilaisia, hyvin erilaisia.

Erinomainen kirja suuritarpeisista lapsista on Sears:in "Fussy baby book".

vauva kaipaa suurin piirtein 24/7 äitiä, sen kun tajuaa ja hyväksyy, vauvan kanssa elämisestä tulee mukavaa ja helppoa päivät ja yöt. Viereen nukuttaminen on luonnollista ja muun yrittäminen on vain itsesi ja vauvan kiusaamista. Turha vaivata päätä jollain säännöillä ja opeilla, kun niiden onnistuminen on epätodennäköistä ja kun vain ottaa rennosti ja antaa vauvan olla vieressä, homma sujuu itsestään. Nauti äitiyslomasta vauvan vieressä, se on leppoisaa aikaa, kunhan vaan lakkaa hätäilemästä jotain ihmeen koulutuksia ja sääntöjä ja aikatauluja vauvalle. Lapsi ehtii todellakin oppia uudet kuviot vaikka kuinka moneen otteeseen. Ota vaikka hyvä lehti tai kirja mukaan sinne nukutukseen.

3-kuisella ei ole vielä moisia valmiuksia ja hänellä on mun mielestä suoranaisesti oikeus nukahtaa vanhempansa lähelle. Kun hän oppii, että nukahtaminen on turvallista ja hyvä asia, hän osaa nukahtaa isompana itse.



Ei ehkä kannata tässä vaiheessa alkaa miettiä, miten kolmen vuoden päästä asiat ovat.



Mulla on kolme lasta, ja kaikki on nukutettu rinnalle pitkään. Kaikki ovat myös ajallaan oppineet nukahtamaan itsekseen.

Kolmen lapsen äitinä ap:lle hyväksi havaittu vinkki: nyt ihan relax ja annat ajan kulua ja vauvan nukahtaa ihan mihin se suostuu ja haluaa nukahtaa, nautit siitä kun vauva haluaa olla lähellä.



Kun vauvasi on noin puolivuotias ja huomaat, että ruokarytmi alkaa olla kohdillaan (4-5 kiinteää ateriaa päivässä, öisin ei enää suurta maidon tarvetta) niin voit vieroitta yösyötöistä ja samalla rakennat tutut ja turvalliset, joka ilta samalla tavalla toistuvat iltarutiinit. Meillä on hyväksi havaittu rutiini iltapala, iltapesut, sylissä unisatu tai laulu ja vauvalle vielä iltamaito (tissi tai pullo). Ja sit vauva nostetaan unipöpperöisenä (ei vielä täysin nukhtaneena) omaan sänkyynsä ja peitellään sinne. Jos vauva hermostuu, niin silität selkää ja sanot että hyvää yötä nyt nukutaan. Ja jokaisella mahd. rauhoitteluhetkellä silität vauvaa, et nosta enää syliisi, ja sanot samat sanat (hys hys tai hyvää öytä tai nyt nukutaan) ja poistut jolloin vauva pikku hiljaa oppii nukahtamaan itsekseen.



Näin on meillä toimittu kolmen hyvin eri tempperamenttisen lapsemme kanssa suunnilleen puolivuotiaana, ja yksin nukahtiminen ja yösyötöistä vieroittuminen on yhteensä vienyt muutaman illan/yön. Ja lapsissamme tosiaan löytyy tempperamenttieroja nopeasti kiihtyvästä aika tyyneen, eli tottakai unikoulutusta voi muokata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin.

Kolmekuinen on niin pieni, että on vain ihanaa jos nukahtaa syliin tai tissille! Nukahtamis- ja unikoulujen aika on mielestäni vasta lähempänä 1-vuotispäivää. Sitä ennen vauvasi saattaa hyvinkin oppia nukahtamaan toisella tavalla.

Toisekseen, yleensä jonkinlainen "nukuttaminen" on ihan inhimillistä; joko kapalointi, silittely, laulaminen tms auttaa pienen unen päästä kiinni.

jotta sitä ei tarvitsisi kouluikään asti nukuttaa sylissä. Turhaa pelkoa. Ennen tyttö nukahti vain maidolle. Sitten ihan ykskaks illalla huomasin, että nyt on tyttö todella väsynyt, kun hieroi silmiä ja vähän kitisi. Laitoin varovasti lattialta sänkyyn. Siellä itki puoli minuuttia ja nukahti. Sinä yönä nukkui lisäksi ensimmäisen kerran 8h putkeen. Ikää oli silloin 3kk ja 2vk.

Nyt menee joka yö ihan mielellään nukkumaan eikä tarvitse hyssytellä. Enpä olisi uskonut meidän "vaativasta" neidistä. Saattahan tämä rutiini tästä vielä muuttuakin moneen kertaan :)

mutta mistäpä sitä kaikkea tietää, kun on ensimmäinen lapsi kyseessä.