Onko 25-v. liian vanha kauppikseen?
Aloitin 22-vuotiaana (v. 2018) yliopistotutkinnon, joka on osoittautunut minulle sopimattomaksi ja olen alkanut miettiä kauppakorkeakouluun hakemista. Pystyisin kuitenkin hakemaan vasta ensi keväänä ja olisin silloin 25-vuotias. Onko tämä liian vanha ikä aloittaa kauppisopinnot, kun ottaa huomioon, että olisin valmistuessani vähintään 30-vuotias? Olisiko työllistymisessä vaikeuksia tuon ikäisenä naisena? Perheenperustamishaaveita ei ole eikä ole ikinä ollutkaan, joten sen suhteen en stressaa iästäni. Mietin vain olisiko se "turn off" työnantajille, kun aina kuitenkin löytyisi joku minua nuorempi tekemään samat työt.
Onko teillä mielipiteitä, kokemuksia?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Et, eikä tuollaisia kannata miettiä. Minä menin oikikseen 33-vuotiaana ja olen hyvin saanut töitä.
Nyt olen 45-vuotias ja koen olevani parhaassa iässä töiden kannalta - lapseni ovat jo aikuisia ja minulla riittää energiaa ja motivaatiota työlle.
Ja muistan kyllä ne ajat, kun 27-vuotiaana pienten lasten äitinä tuskailin ettei minusta ole ikinä mihinkään.
Mukava kuulla, tuo antaa minulle toivoa!
- ap
31-vuotiaana en ole todellakaan edes vanhimmasta päästä siellä.
Ei ole liian vanha, mutta sun opiskelijakaverit tulevat pummaamaan kaikenlaista, vaatteita, autokyytejä, miesystäviäsi, ja kysyvät sulta voisitko järjestää heille harjoittelupaikkoja .....
25v ei erotu mitenkään muista aloittavista.
Riippuu pääaineesta ja siitä, mitä opiskelit aiemmin eli onko aiemmista opinnoista hyötyä uudella alalla.
Sinne vaan jos ala kiinnostaa. Ainakin paremmat työllistymisvaihtoehdot sieltä ton ikäsenä kun luovuttamalla. Ja taloustaitoja tarvitaan aina, ja voithan sinä oman yrityksesi perustaa jos siltä tuntuu ja muut ei työllistä :D
Monethan uudelleenkouluttautuvat vielä yli keski-ikäisenäkin...
Vierailija kirjoitti:
Riippuu pääaineesta ja siitä, mitä opiskelit aiemmin eli onko aiemmista opinnoista hyötyä uudella alalla.
Nykyisen alan opinnoista tuskin hyötyä. Pääaineeksi ajattelin laskentatoimea ja sivuaineeksi ehkä rahoitusta tai tietotekniikkaa.
Et, eikä tuollaisia kannata miettiä. Minä menin oikikseen 33-vuotiaana ja olen hyvin saanut töitä.
Nyt olen 45-vuotias ja koen olevani parhaassa iässä töiden kannalta - lapseni ovat jo aikuisia ja minulla riittää energiaa ja motivaatiota työlle.
Ja muistan kyllä ne ajat, kun 27-vuotiaana pienten lasten äitinä tuskailin ettei minusta ole ikinä mihinkään.