Yksin elo 20 vuoden parisuhteen jälkeen
Lapsi asuu omillaan ja miehen kanssa ilman riitoja tai draamaa päädyttiin muuttamaan erilleen. Ensin olin ajatuksesta jopa hieman innoissani, mut nyt kuukauden jälkeen huomaan että on vähän yksinäistä ja outoa. Töiden jälkeen kulutan aikaani kaupungilla vetelehtien tai kahviloissa. Ei huvita mennä uuteen asuntoon vaikka viihtyisä ja nätti onkin. Yritän vaan saada ajan kulumaan. En halua uutta suhdetta. En keksi mitä alkais harrastamaan. Miten te muut yksinäiset kulutatte aikaa?
Kommentit (3)
Mjoo. Ei tässä mitään kovin loistokkaita tai uusia ajatuksia tule mieleen. Itse olen melko introvertti, viihdyn yksin ja toisaalta olen vähän ujo ottamaan yhteyttä ajatellen että siitä on toisille jotain "vaivaa".
Ensinnäkin yhteydenpito sukulaisiin, kavereihin, työkavereihin (jos ovat kaveritasoa). Säännöllisesti ja tapaamisia pitää ehdottaa (mieluiten konkreettisesti, eikä "olisi kiva nähdä joskus" koska niistä harvemmin tulee mitään tai jos tulee, niin pitkän jahkaamisen jälkeen vasta). No näistähän ei kaikista tule niin paljon seuraa välttämättä kuin itse toivoisi, mutta se on alku. Ja toisaalta kuitenkin oma yhteydenpito voi poikia yhteydenoton toiselta myöhemmin.
Sitten tietenkin klassikko "harrastukset", minusta tosin on aika sattumanvaraista se milloin löytää sen harrastusporukan mistä löytyisi kaverit. Mutta kannattaa yrittää.
Yleisesti: ei kannata "masentua" vaikka ei ihan heti tapahtuisi mitään. Dunbarin luku: skottilainen tiedemies Dunbar on kehittänyt teorian että ihminen voi tuntea noin 150 muuta ihmistä ja sen jälkeen tulee aivokapasiteetin rajat vastaan. Se, että ihmiset eivät ota innostuneesti yhteyttä ei välttämättä tarkoita etteivät he pitäisi juuri sinusta vaan heillä vain tulevat rajoitukset vastaan (plus kiire ja muut tavanomaiset selitykset).
Ihanteellisinta tuossa tilanteessa olisi tietysti löytää muita, jotka etsivät uutta kaveripiiriä mutta mistä sellaisen helposti löytää...
Plussaa tilanteessasi on se, että nyt voit miettiä mikä mätti parisuhteesi aikana, mitä et "voinut" tehdä silloin kun olit naimisissa ja voisitko tehdä sitä nyt?
Ja niin itse: omat harrastukset kuntoilu, lukeminen, käsityöt. Mietiskelen vapaaehtoistyöhön ryhtymistä. Jos kuulostan keski-ikäiseltä tädiltä, niin olen.
Kävin kävelyllä, tapasin ystäviä, tutustuin uusiin ihmisiin, luin kirjoja, laihdutin, muutin elämäni terveellisempään suuntaan, nautin rauhasta ja siitä, kun ei tarvitse passata ketään.
Sinkkuna on ihanaa