Lue keskustelun säännöt.
Ystävät halusivat ”olla tekemättä mitään” juhannuksena, mutta Suomesta päätellen.
21.06.2020 |
Me kutsuimme siis heitä jo viikkoja sitten. Silloin oli niin niin kiire, ettei pystynyt yhtään sanomaan mitään.
Asia jäi sitten soitellaan-osastolle. Toki yritin vielä soittaa mutta ei vastattu, eikö vielä torstaina illallakaan soitettu takaisin. Joten päättelin etteivät sitten tule, selvä asia.
Olen jo aikaisemminkin huomannut, että heillä on semmoisia parempia ystäviä ja sitten esim me, vähemmän huomion arvoisia.
Ja kas kummaa: someen onkin ilmestynyt aurinkoisia kuvia puutarhasta ja ulkoa, jossa näkyy aivan selvästi monille ihmisille katettu pöytä, tosin vähän hämärästi otettu, mutta ei tasan ollut heidän kahden hengen iltapala. Aurinko paistaa ja rannalla on rantatuoleja rivissä maiseman ihailua varten, yllätys-yllätys tasaparit.
Olen loukkaantunut ja ihan lopullisesti kypsä (entiseen) ystävääni. Miten ihmiset kehtaa käyttäytyä noin!
Kommentit (14)
Olisiko sinulla nyt parempi mieli, jos olisivat sanoneet, että ei nyt käy, kun parempiakin ystäviä? Ei varmaankaan. Mutta olisivat he voineet tietysti sanoa, että ikävä kyllä on jo muuta sovittuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sä tiedät, että osa näkee vaivaa noiden kattausten kanssa. Vaikka olisi pöytäkatettu kahdeksalle, ei se tarkoita, että sitä kattausta oikeasti käytettäisiin.
Tai rantatuolien asettaminenkin.. Yksi tuoli kielisi yksin vietetystä ajasta, mutta useita tuolia isosti setistä ja hauskanpidosta.
Sä olet lentänyt someansaan aivan päistikkaa. Nyt sitä kuuluisaa medialukutaitoa päälle.
Kyllä se vaan loukkaa jos ensin kieltäydytään hyvissä ajoin tehdystä kutsusta, ja vieläpä erittäin tökerösti. Venytetään vastausta, eikä edes vastaa puheluun!
Saatika ettö jaksetaan ja viitsitään kyllä muita ihmisiä kutsua ja viihdyttää!
Yritän keksiä jonkin hyvän koston.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän ei kai halunnut pahoittaa mieltäsi, mutta teki sen kuitenkin.
Sillä, että ihmiset eivät oikeassa kohdassa osaa sanoa ystävällisesti "kiitos ei" saa paljon ongelmia aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ois aika katsoa peiliin ja miettiä miksei sun kanssa haluta viettää aikaa.
Tää.
Mutta ois myös kohteliasta sanoa rehellisesti, ettei olla tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko aikuinen olla mustasukkainen ystävästään.
Olen viimeksi nähnyt näitä triangelidraamoja ala-asteella.
Ystäväsi sanoi nyt sinulle että et ole sen #1 bestis. Ei pitäisiaikuisen maailmaa heilauttaa mihinkään suuntaan.
Ensi kerralla kun kutsut ihmisiä, kutsuviestillä jossa on mukana "vastauspyyntö xx.yy. mennessä numeroon zzzzzz". Eivät jää asiat ilmaan roikkumaan.
Lapsella oli kaveri, joka teki juuri noin. Joko perui sovitut tapaamiset tai sitten ei kyennyt sopimaan mitään. Lapsi hankki muita ystäviä, nyt sitten ex ystävä aktivoitui, seura olisikin kiinnostanut.
Voisin kuvitella että ko. teini jatkaa tyyliään myös aikuisena. Lisänä taipumus muiden manipulointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä ei varmaan ollut yhtä mukavat puitteet? Asutteko kerrostalossa?
"Me kutsuimme siis heitä jo viikkoja sitten."
Ehkä he eivät halunneet mennä muualle juhannukseksi vaan viettää sen omassa puutarhassaan? Ovatko vierailut olleet aiemmin kovin yksipuolisia niin että teille on aina tultava ja itse ette liiku mihinkään? Itse en ainakaan lähde juhannukseksi minnekään, luokseni kyllä saa tulla jos siitä sovitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, antakaa ihmisten olla rauhassa ja opetelkaa joskus edes viettämään aikaa oman puolison/perheen kanssa!
Mulla sekä mun miehellä on ollut todella rankka työkevät. Olin salaa tyytyväinen että kerrankin voi hyvällä syyllä (koronan varjolla) jättää lähtemättä juhannukseksi sukulaisiin, jotka meillä molemmilla on toisella puolella Suomea, ja nauttia kolmesta päivästä ihan omissa oloissa, mutta eikös sitten paikallisilta tuttavilta alkanut tulla kutsuja juhannuksen viettoon, kun moni muukin jätti nyt matkustamasta muualle.
Toisaalta olisi kiva ollut mennä iltaa istumaan, toisaalta ei millään jaksanut... Kieltäydyttiin sitten kutsuista aikamme jahkailtua ja nautittiin ihan omasta seurasta. Yhtään kuvaa en kyllä laittanut someen enkä katsellut muidenkaan.
Mua ihmetyttää, että minkä takia aikuisena pitää kertoa toiselle jos ei halua nyt tulla vaikka viettämään juhannusta, lähteä hänen kanssaan vaikka syömään tai teatteriin. Mulle kun joku alkaa selitellä, että "mä en pääse, koska...." niin yleensä katkaisen ja sanon, että ei sun mulle tarvi mitään perustella. Ja kun itse sanon, että en ehkä pääse tulemaan, niin se on lähtökohtainen ei. Soittelen jos tilanne muuttuu. Mutta syitä taustalla en ala perustella.
Ehkä ois aika katsoa peiliin ja miettiä miksei sun kanssa haluta viettää aikaa.