Kalakukko. Olen kerran lapsena/teininä maistanut enkä pitänyt.

Tietenkin pitäisi.

Lapsena ihastuin kalakukkoon. Ihaninta mielestäni oli se kuori, jonka kanssa sai todella työskennellä, kun oli melko kovaa. Mutta se maku! Tätini niitä leipoi. Hän ei ollut savolainen enkä ole minäkään, joten en osaa sanoa aitoudesta mitään.

Mulla on aina mennyt ohi että mitä ihmeellistä siinä kukossa on. Lapsena ja myöhemmin kasvis version kanssakin. Ihan kuin kattilasta olisi kaadettu jotain aika mautonta ruokaa siihen vähän suolassa tai liian vähässä liemessä keitettyä tms.

Kannattaa kokeilla lanttukukkoa, jos muikku- tai ahvenkukko ei iske.

Ystäväni äiti teki todella hyvää kalakukkoa. Hän paistoi sitä niin kauan, että ruodoista ei ollut mitään jäljellä. 

Jaha. Ja?

Olen kerran maistanut pillua, enkä tykännyt. Itkuksi meni. Olin silloin minuutin ikäinen.

Kannattaisiko kokeilla uudelleen?

M72

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ihastuin kalakukkoon. Ihaninta mielestäni oli se kuori, jonka kanssa sai todella työskennellä, kun oli melko kovaa. Mutta se maku! Tätini niitä leipoi. Hän ei ollut savolainen enkä ole minäkään, joten en osaa sanoa aitoudesta mitään.

Ei ollut aito jos kova kuori. Se on suussa sulavaa aitona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ihastuin kalakukkoon. Ihaninta mielestäni oli se kuori, jonka kanssa sai todella työskennellä, kun oli melko kovaa. Mutta se maku! Tätini niitä leipoi. Hän ei ollut savolainen enkä ole minäkään, joten en osaa sanoa aitoudesta mitään.

Ei ollut aito jos kova kuori. Se on suussa sulavaa aitona.

Aijaa. Minä nakersin lapsena savossa kova kuorisia ja ne kuoret oli parasta siinä voin kanssa. Ja sisälmykset oli jotenkin epämiellyttävää läski kala mössöä. En kyllä ole kalakukko asiantuntija ja ei tainneet tekijätkään sitten olla.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ihastuin kalakukkoon. Ihaninta mielestäni oli se kuori, jonka kanssa sai todella työskennellä, kun oli melko kovaa. Mutta se maku! Tätini niitä leipoi. Hän ei ollut savolainen enkä ole minäkään, joten en osaa sanoa aitoudesta mitään.

Se on aina aito itse tehtynä...ei niinkään joku halpisversio torilta ostettuna joka on kiertänyt Suomea ehkä jo pitkäänkin ja muka aitona myydään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ihastuin kalakukkoon. Ihaninta mielestäni oli se kuori, jonka kanssa sai todella työskennellä, kun oli melko kovaa. Mutta se maku! Tätini niitä leipoi. Hän ei ollut savolainen enkä ole minäkään, joten en osaa sanoa aitoudesta mitään.

Ei ollut aito jos kova kuori. Se on suussa sulavaa aitona.

Aijaa. Minä nakersin lapsena savossa kova kuorisia ja ne kuoret oli parasta siinä voin kanssa. Ja sisälmykset oli jotenkin epämiellyttävää läski kala mössöä. En kyllä ole kalakukko asiantuntija ja ei tainneet tekijätkään sitten olla.

Niin, ei se kuori nyt ihan suussa sulavaa ole, mutta tuoreena ja kuumana aika mehevää syötävää. Muuttuu kyllä sitten seuraava päivänä kuivemmaksi se kuori.

Mummoni oli ehta pohjois-savolainen ja teki usein kalakukkoa. Siihen tuli muikkua ja silavaa kerroksittain ja päällä rapea ruiskuori. Ja se oli todella hyvää, kuori nimenomaan voin kanssa ja lämpimänä.

Parasta lihakukko Joensuun torilta lämpimänä ostettu, nam!

Heh. Mä taas en niin piittaa niistä kuorista, mutta se täyte 😛

Vierailija kirjoitti:

Olen kerran maistanut pillua, enkä tykännyt. Itkuksi meni. Olin silloin minuutin ikäinen.

Kannattaisiko kokeilla uudelleen?

M72

Jos haluat kokea uudelleen sen tilanteen, sun täytyy löytää aika iso pillu.

Kalakukon maukkaus on täysin kiinni siitä osaako sen tehdä hyvin.

Jos olet maistanut torilla tai kaupassa myytävää kuivaa kalakukkoa, et ole saanut asiasta oikeaa käsitystä. (onhan niissäkin toki eroja)

Kuori ei saa olla kovaa, mutta ei sen tarvitse olla yltiöpehmeääkään.

Kukon on täytynyt hautua uunissa riittävän pitkään. Tällöin sisältö on pehmennyt hyvin.

Itse en niinkään siitä sisällöstä pidä, mutta kuori on tosi hyvää voin kanssa.

Lapsuuden hyvien kalakukkokokemusten siivittämänä olen yrittänyt löytää kaupallista vastinetta. Huonolla menestyksellä. Hirveitä kylmiä, kuivia,mauttomia ja kovia korppuja ovat olleet kaikki kokeiluni. En jaksa enää yrittää vaan elelen ilman kalakukkoa. Ei tää elämä yhteen kukkoon kaaadu.

Kirjolohesta tulee hyvää. Jos haluaa vähän pienemmän kukon, voi huoletta käyttää pakastettua ruistaikinaa. Itse en pidä hiivalla nostatetusta kuoritaikinasta, siitä tulee liian paksu kuori. Koska en ole savolainen, en laulata kukkoa eli mieluummin siivutan kuin teen keskelle reikää ja ronki liikaa sisustaa lautaselle. Siivuttamalla saa tasaisesti sekä kuorta että sisustaa.