Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Senkki ja lipasto. Mikä ero niissä on?

Vierailija
12.06.2020 |

Vai pelkkä murre-ero?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa-a. Mielestäni yksi ja sama asia, vai onko senkki sellainen, missä on myös kaapit? Itseä huvittaa, kun joku myy Tori.fi lipastoja/senkkejä sanalla komuutti...?

Vierailija
2/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jaa-a. Mielestäni yksi ja sama asia, vai onko senkki sellainen, missä on myös kaapit? Itseä huvittaa, kun joku myy Tori.fi lipastoja/senkkejä sanalla komuutti...?

Juvi.fi mukaan komuutissa on sekä ovet että laatikoita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko senkki ruotsiperäinen nimitys lipastolle?

Vierailija
4/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen mieltänyt, että senkin kansi on noin työskentelykorkeudella. Lipasto on korkeampi.

Vierailija
5/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

senkissä on ovet, lipastossa laatikot.

Vierailija
6/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Senkki herättää mielikuvan ehkä leveämmästä huonekalusta jossa voi olla vetolaatikoita ja kaappeja. Lipastosta tulee mieleen huonekalu jossa on lähinnä samankokoisia vetolaatikoita, kapeampi kuin senkki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Senkki on tarjoiluastioille ja aterimille tarkoitettu säilytyskaluste, jonka yläpinta toimii lasku- tai työtasona. ... Sana senkki tulee ruotsin kielen sanasta skänk [šenk], joka viittaa juuri tarjoilemiseen (verbin skänka eräs merkitys).

Vierailija
8/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lipasto tai piironki on auki vedettäviä vetolaatikoita sisältävä säilytyskaluste. Lipastot kehittyivät kirstuista, jotka yleistyivät Euroopan aateliston keskuudessa keskiajalla. Saksankielisiltä alueilta tunnetaan pelkistä vetolaatikoista koostuvia kalusteita vuoden 1500 paikkeilta, ja erilaiset kolmilaatikkoiset lipastot yleistyivät Keski-Euroopassa 1600-luvulla puuseppien taidonnäytteinä ja erityisesti vaatteiden säilytyksessä. 1700–1800-lukujen suomalaisissa säätyläiskodeissa yleistyivät rokokootyyliset kuperakylkiset mahalipastot tai suorakulmaiset kustavilaistyyliset lipastot eli piirongit.[1] 1800-luvun puolivälistä alkaen lipastot alkoivat yleistyä kaikenlaisissa kodeissa niin, että 1900-luvun alussa ne olivat tavallisia hyvinvoivien torpparien ja kaupunkien käsityöläisten keskuudessa[2].

Lipastot ovat tavallisesti matalia, vyötärön tai enintään olkapäiden tasolle ulottuvia, sillä piirongin kasvaessa kaapin korkuiseksi tulee silmien tason yläpuolelle sijoittuvista vetolaatikoista epäkäytännöllisiä. Yksittäisen vetolaatikon suurimmaksi korkeudeksi suositellaan 15 senttimetriä.[1]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
12.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanotaan että huonekalujen kanssa 30 vuotta puuhanneena oma näkemykseni on näin:

Lipasto: Pelkkiä vetolaatikoita

Senkki: Voi olla ovia ja laatikoita, usein leveämpi kuin korkea (tuon aiemmin mainittu. tarjoiluaspektin takia)

Komuutti: Laatikko tai useampi rivissä ylhäällä, alla ovi tai ovia. Komuutti on usein kapeampi kuin korkea, mutta se ei ole ehdoton sääntö (kuten ei mikään, kun käytetään sanaa komuutti).

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kaksi