Poikaystäväni petti ja valehteli kaikesta
Hei,
Olen niin rikki. Sattuu fyysisesti. Sain sunnuntaina tietää, että poikaystäväni on suhteemme alussa ollut edelleen yhdessä eksänsä kanssa ja eronnut tästä tammikuun alussa. Hän on palannut takaisin eksänsä kanssa ilmeisesti kaksi kuukautta sitten ja jatkanut suhdetta minun kanssani koko ajan, kunnes jäi ilmeisesti eksälleen kiinni viime sunnuntaina. Kerron koko tarinan niin kun se minulle näyttäytyi. Jospa tämä helpottaisi.
Minulla oli joulukuussa kulunut omasta erostani neljä kuukautta ja päätin hakea hauskaa seuraa Tinderistä. Ajattelin, että haen nuorempaa seuraa ihan vain seksisuhteeseen, ei mitään vakavaa, en kokenut olevani valmis mihinkään vakavaan suhteeseen. Tapasin pari tyyppiä, joiden kanssa oli hauskaa. Kutsutaan eksääni nyt vaikka Samiksi. Samin kanssa tuli myös mätsi ja hän kirjoitti minulle. Hän oli hyvin sinnikäs treffien suhteen ja tehtiin treffit kuntosalille. Meillä synkkasi ihan hyvin ja hän tuli luokseni. Ensimmäisellä kerralla ei ollut seksiä. Lähdin kotiin jouluksi ja heti joulun jälkeen hän tuli luokseni ja aloitimme seksisuhteen. Hän vietti todella paljon aikaa alusta asti luonani ja kertoi miltei heti olevansa rakastunut minuun. Tiedän, punainen lippu. Minä jopa googlasin, mitä se tarkoittaa, kun toinen on heti rakastunut. Näin varoitusmerkit, en vain halunnut ajatella, että ne pitävät tässä tapauksessa paikkaansa. Fyysinen vetovoima oli jotain, mitä en ollut koskaan aikaisemmin kokenut. Meillä oli hauskaa yhdessä. Tammikuun puolen välin jälkeen hän ehdotti, että mitä jos alammekin seurustelemaan ihan vakavissaan. Minä kieltäydyin aluksi, sanoin että katsellaan, tarvitseeko tälle edes mitään nimeä antaa. Päivien kuluessa mietin asiaa paljon ja yhden treffi-illan jälkeen sanoin, että seurustellaan nyt sitten. Ei muita. Oikeasti tässä vaiheessa ilmeisesti Samilla oli mennyt poikki eksänsä kanssa eksän puolelta hänen sairaudestaan johtuen.
Sami kertoi minulle eksästään, että eksä on hänelle paljon velkaa, että hän teki kaiken eksän puolesta ja eksä kohteli häntä kuin roskaa. Eksä oli manipuloinut häntä ”silmillään”. Samin jutut olivat vähän omituisia välillä ja yksi aamu hän oli vain hävinnyt luotani. Hän sanoi, että meni käymään vanhempiensa luona. Meillä oli ollut yhteisiä suunnitelmia sille päivälle, joten suutuin. Illalla häneltä tuli viestejä, että hän on ihan paskana ja kaikki on pilalla. Hän tuli luokseni ja sain hänestä vihdoin irti edes jonkinlaisen totuuden, hän oli käynyt eksänsä luona omien sanojensa mukaan hakemassa tavaroita. He olivat riidelleet rahoista ja Samin tavaroista ja siksi Sami oli omien sanojensa mukaan vihainen. Hänellä oli myös jäänyt kello eksän luokse. Sairaus siis minkä takia eksä oli Samin jättänyt oli Samin mukaan paha sähköallergia. Eksän luokse mennessä piti jättää kännykkä ja kello postilaatikkoon allergian takia ja kello oli sinne jäänyt. Minä tyhmä uskoin, vaikka epäilin. Ilmeisesti tuo oli se päivä, kun heillä meni lopullisesti poikki. Oletan näin.
Jatkuu
Kommentit (39)
Tosiaan emme olleet toukokuussa niin tiiviisti yhdessä ja riitelimme enemmän. Samilla oli paljon ylitöitä. Ihmettelin, miten voi olla niin paljon ylitöitä, kun yrityksessä on myös lomautukset menossa. Mutta Sami lähetteli iltaisinkin kuvia työpaikaltaan. Helatorstaiviikonloppuna lähdin pohjoiseen yksin perheeni luo. Näimme sunnuntaina ennen lähtöäni viimeisen kerran. Minulle tuli taas kummallinen olo Samin käytöksestä, kun soitin hänelle. Lauantai-iltana soitin ja Sami pyysi, että tulisin junalta sunnuntaina suoraan hänen luokseen. Rauhoituin taas. Ihmettelin missä Sami on, kun taustalta kuuluu linnunlaulua. Hän sanoi olevansa parvekkeellaan. Hän lopetti puhelun todella nopeasti. Sunnuntaiaamuna soitin hänelle taas ja hän oli todella kummallinen. Hän oli selvästi ulkona ja kysyin, missä hän on. Hän sanoi että matkalla kauppaan. Kysyin, että miksi niin aikaisin. Hän sanoi, että ostamaan tacoja. kysyin, että meidän iltaako varten ja hän vastasi, että kyllä. Sitten hän sanoi, että hänellä on huono olo, voidaanko puhua illalla ja puhelu päättyi. Laitoin hänelle viestejä. Sanoin, etten jaksa enää hänen käytöstään, että tämän on loputtava, uhkailin erolla. Pyysin häntä kertomaan, mikä häntä vaivaa. Hän sanoi, että hänen äitinsä ei halua, että olemme yhdessä. Olin siis tavannut hänen vanhempansa ja veljensä viikkoa aikaisemmin. Aloin kyselemään, että mten hän voi tehdä näin, hän on sanonut, ettei välitä vanhempiensa mielipiteestä. Hetken kuluttua tuli pitkä klassinen viesti, missä hän kertoi, ettei ole enää rakastunut ja toivoo minulle kaikkea hyvää jne. kliseet kasassa. Kysyin miten hänen tunteensa voivat muuttua täysin viikossa. Sitten tulikin teksti, että ”eksä tässä moi”. Tajusin siinä, että Sami on eksänsä luona. Eksä kirjoitti, että Sami ei pysty suoraan sanomaan, että he ovat palanneet yhteen. Soitin heti Samille. Hän vastasi ja selitteli jotain, en enää edes muista. Sitten eksä otti puhelimen ja alkoi selittämään mikä heidän tilanteensa on. Että he ovat seurustelleet viime vuoden heinäkuusta ja eronneet vuoden alussa eksän sairauden takia. Ja että he ovat nyt palanneet yhteen. Kerroin eksälle kaiken, mitä Sami oli minulle lupaillut. Hän oli tietoinen osasta asioita, mutta ei esimerkiksi siitä, että olimme tekemässä lasta tai että olimme muuttamassa yhteen. Hän pysyi edelleen rauhallisena ja yritti Samin puolesya selittää Samin tekemisiä ja sitä, että he nyt ovat yhdessä. Sain sen kuvan, että hän vain halusi nyt varmistaa, että minä poistun kuvioista. Huusin puhelimessa, että en halua olla kummankaan kanssa tekemisissä ja mitään syitä ei voi Samin käytökselle olla. Sanoin, että lopetan puhelun. Taustalta kuulin, kun Sami huusi, että olin haukkunut häntä ja puhunut hänelle alentuvasti ja hän haluaa puhua vielä kanssani. Suljin puhelimen. Romahdin. Maailma musteni, mureni.
Laitoin viestiä Samille myöhemmin, että hänen pitää tuoda avaimeni ja tavarani illalla. Kun pääsin kotiin, kasasin hänen tavaransa ja laitoin ne oveni ulkopuolelle. Samille sanoin, että jättää tavarani oven taakse ja tiputtaa avaimet lehtiluukusta. Hän tuli illalla ja alkoi koputtelemaan ja soittamaan ovikelloa, huuteli oven takana, että haluaa vielä jutella. En avannut ovea. Halusin kuitenkin avaimeni, joten laitoin turvalukon päälle ja sanoin, että soitan poliisit, jos hän ei vain anna avaiamia. Sain avaimet ja suljin oven.
Sami laittoi illalla pitkän anteeksipyyntö- ja kehuviestin. Kertoi vielä siinä, että haluaa olla yksin ja oli laittanut poikki myös eksänsä kanssa. En vastannut mitään. Maanantaina minulle tuli puhelu oudosta numerosta, mutta en pystynyt vastamaan, koska olin palaverissa. Sen jälkeen tuli viesti Samin eksältä, hän soitti ja kirjoitti, että voin soittaa hänelle, jos haluan puhua. Hän sanoi, ettei tiedä miksi Sami toimi kuten toimi. minä vastasin, etten halua olla yhteydessä kummankaan kanssa. Uteliaisuuteni voitti kuitenkin ja kysyin kuinka kauan he ovat olleet keväällä yhdessä. Eksä vastasi että pari kuukautta. Tutkin kaikki meidän viestit ja päättelin, että he ovat palanneet yhteen huhtikuussa. Hän kertonut myös eksälleen, että on ollut töissä, kun on ollut minun kanssa. Eksä on myös ihmetellyt, kun Sami on aina soittanut matkalla kauppaan, ollessaan kävelyllä jne. He ovat myös jättäneet ehkäisyn pois. Kerroin vielä, että Sami on sanonut lopettaneensa suhteen eksäänkin edellisenä iltana, eksä ei tästä ollut tietoinen. Joten Sami valehteli siitäkin. Kaikesta päätellen eksä kuitenkin edelleen halusi jatkaa Samin kanssa, toivotin heille hyvää jatkoa, mutta kehotin vielä miettimään, onko patologinen valehtelija sellainen ihminen kenen kanssa hän haluaa jatkaa.
Sekä eksä että minä olemme Samia vanhempia ja korkeasti koulutettuja hyvässä työssä olevia naisia. Sami on perusduunari. Rahaa en hänelle antanut, joitakin lahjoja kylläkin. Eikä hän rahaa koskaan pyytänyt ja menot maksoimme puoliksi.
Sami laittoi vielä eilen viestiä, että olimme saaneet hänen työpaikan kautta mökin juhannukseksi. Meidän siis piti mennä mökille juhannuksena tai vaihtoehtoisesti hotelliin viikonlopuksi. Hän kirjoitti, että varmaan peruu sen. Suutuin valtavasti ja vaikka olin päättänyt, etten enää ota mitään yhteyttä, kirjoitin vihaisen viestin, missä ihmettelin miten hän kuvittelee, että lähden hänen kanssaan mökille, kun hän on valehdellut ja pettänyt puoli vuotta. Aikooko hän ajaa mökiltä suoraan toisen naisen luokse? Hän vastasi, että eihän hän ole mitään mökkiviikonloppua ehdottanut. ilmoitti vain asiasta. Tämä jotenkin sinetöi asian kohdaltani, en vastaa mihinkään viesteihin.
Kaikki mitä nyt muistan suhteestamme, saa uuden merkityksen. Mikään ei ole ollut totta tai kääntyy päälaelleen. Elämältä lähti pohja, unelmat särkyivät. Mikään ero ei ole tuntunut näin pahalta. Ja samalla kaipaan Samia ihan valtavasti. Pienen pieni osa minusta ottaisi hänet heti takaisin. Sekin tuntuu pahalta.
Minua ei ole koskaan petetty näin. En tiennyt, että tällaisia ihmisiä on olemassa. Hän on joutunut näkemään valtavasti vaivaa, että hän on saanut tämän kuvion toimimaan ja mitä hän on edes hyötynyt tästä? Miksi hän halusi kanssa mitään vakavaa, kun minä olisin ollut valmis ihan vain kevyeen seksisuhteeseen? Mitä hän sai siitä, kun veti minut mukaansa valheisiinsa? En pysty ymmärtään. Eikä totuus olisi edes tullut ilmi, ellen olisi alkanut epäilemään todella paljon lopussa ja ilmeisesi Sami jäi kiinni eksälleen, koska hän kertoi, että eksä on lukenut meidän viestit. Mikä sekin tuntuu niin pahalta. Muuten olisin luultavasti nyt hänen luonaan tekemässä etänä töitä. Luultavasti hänellä olisi sitten viikonloppuna ”ylitöitä”.
Tässä tarinaa näin alkuun. Helpotti jo aiheesta kirjoittaminen. Olen saanut puhua paljon ystävieni kanssa, mutta kaipaisin myös vertaistukea.
Luin kokonaan. Varmasti sinullakin jo ikäeron takia on hälytyskellot soinut, mutta ymmärrän että kun ihastuu, rakastuu, luottaa ja toinen lupaa kuun taivaalta unohtaa kaikki "pikkujutut" kuten ison ikäeron. Noh, pääsit eroon pettäjästä ja valehtelijasta. Ymmärrän että sattuu. Ja sattuu pitkään.
Itse rakastuin ja tulin petetyksi. Piti rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Sitten petti, pian meni naimisiin, saivat lapsen ja ovat nyt onnellisia. Minä jäin tyhjin käsin enkä ole tästä kuopastani noussut vieläkään, en näe mitään tulevaisuutta enkä kykene ajattelemaan muita miehiä. Erosta nyt 1,5 vuotta. Tekee niin pahaa, että kaikki se mistä yhdessä puhuttiin tallottiin maahan ja nyt toteutti tämän kaiken jonkun muun kanssa. Ikää meillä on 32 joten alkaahan tässä omat vuodet olla jo mennyttä. Miten tässä iässä voi rakentaa tulevaa jos edelleen on jumissa menneessä ja rakastaa entistä joka ei enää edes muista minua.
Pahoittelut, ei tästä varmasti apua ole! Mutta tiedän tuon tuskan.
Jotenkin en nyt yllättynyt että tuo löytö oli Tinderistä. Oikea eksäsekoilijoiden kokoontumispaikka.
oiksohan F-diagnooseja kirjottajalla ihan omasta takaa ...
Vierailija kirjoitti:
Itse rakastuin ja tulin petetyksi. Piti rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Sitten petti, pian meni naimisiin, saivat lapsen ja ovat nyt onnellisia. Minä jäin tyhjin käsin enkä ole tästä kuopastani noussut vieläkään, en näe mitään tulevaisuutta enkä kykene ajattelemaan muita miehiä. Erosta nyt 1,5 vuotta. Tekee niin pahaa, että kaikki se mistä yhdessä puhuttiin tallottiin maahan ja nyt toteutti tämän kaiken jonkun muun kanssa. Ikää meillä on 32 joten alkaahan tässä omat vuodet olla jo mennyttä. Miten tässä iässä voi rakentaa tulevaa jos edelleen on jumissa menneessä ja rakastaa entistä joka ei enää edes muista minua.
Pahoittelut, ei tästä varmasti apua ole! Mutta tiedän tuon tuskan.
Kiitos ja kiitos kun jaksoit lukea koko kamalan epistolan läpi. Mä olen pahoillani sun puolesta. Sulla on kuitenkin ihan hyvin vielä aikaa löytää joku ja perustaa perhe. Älä vielä luovuta. Voimia ja toivon todellakin, ettet törmää enää yhteenkään kusipäähän.
Mutta ajattele mikä onni että sait tietää totuuden ennen yhteenmuuttoa tai raskautta! Huh!
Kunhan pääset isoimmasta tunnekuohusta niin kannattaa pysähtyä miettimään tuota lapsihaavetta. Jos yksi mies sai sinut ajattelemaan noin niin mieti asiaa vielä kun ikä lapsenteon mahdollistaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta ajattele mikä onni että sait tietää totuuden ennen yhteenmuuttoa tai raskautta! Huh!
Kunhan pääset isoimmasta tunnekuohusta niin kannattaa pysähtyä miettimään tuota lapsihaavetta. Jos yksi mies sai sinut ajattelemaan noin niin mieti asiaa vielä kun ikä lapsenteon mahdollistaa.
Enpä tiedä, miten voin yhteenkään mieheen enää luottaa ja ikää on kuitenkin mittarissa jo 38 vuotta. Jatkossa osaan kyllä olla huomattavasti skeptisempi enkä katso sormien läpi noita kirkkaan punaisia varoitusmerkkejä. Kiitos kommentista ja tsemppauksesta.
En lukenut koko tarinaa, mutta laskin heti alussa, että ryhdyit rakentamaan tulevaisuutta ja tekemään todella suuria päätöksiä vain muutaman kuukauden puolittaisen tuntemisen jälkeen. Tuo olisi silkkaa hulluutta, vaikka kaikki olisi sujunutkin suunnitelmien mukaan, mutta teillä on tökkinyt monikin asia, kommunikointi etunenässä. Valitettavasti törmäsit ihmiseen, joka oli vain kokeilemassa kepillä jäätä siellä täällä ja jolla ei tunne kovinkaan suurta vastuuta oikeastaan mistään. Ajan kanssa koko homma haalenee ja melkein unohtuu.
Omien kokemusteni pohjalta ehdotan, että otat opiksi sen, minkä voit. Tapahtumien vatvominen kannattaa jättää vaikka yhteen viikkoon, koska katuminen ei auta sen enempää kuin toiveikkuuskaan. Kun seuraava kumppaniehdokas osuu kohdalle, koeta muistaa, että kukaan ei rakastu ensi silmäyksellä ihmiseen. Kuvitelmaan ihmisestä voi toki rakastua, mutta se ei ole viisasta.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko tarinaa, mutta laskin heti alussa, että ryhdyit rakentamaan tulevaisuutta ja tekemään todella suuria päätöksiä vain muutaman kuukauden puolittaisen tuntemisen jälkeen. Tuo olisi silkkaa hulluutta, vaikka kaikki olisi sujunutkin suunnitelmien mukaan, mutta teillä on tökkinyt monikin asia, kommunikointi etunenässä. Valitettavasti törmäsit ihmiseen, joka oli vain kokeilemassa kepillä jäätä siellä täällä ja jolla ei tunne kovinkaan suurta vastuuta oikeastaan mistään. Ajan kanssa koko homma haalenee ja melkein unohtuu.
Omien kokemusteni pohjalta ehdotan, että otat opiksi sen, minkä voit. Tapahtumien vatvominen kannattaa jättää vaikka yhteen viikkoon, koska katuminen ei auta sen enempää kuin toiveikkuuskaan. Kun seuraava kumppaniehdokas osuu kohdalle, koeta muistaa, että kukaan ei rakastu ensi silmäyksellä ihmiseen. Kuvitelmaan ihmisestä voi toki rakastua, mutta se ei ole viisasta.
Kiitos. Näin kävi, todellakin otan opiksi tästä. Oletin vain, että olisin jo tämän ikäisenä vähän fiksumpi, mutta näin ei ollut. Tässähän on vähän se, että en ymmärrä, miten Samin kaltaisia ihmisiä on, miten he pystyvät toimimaan, mutta toisaalta en ymmärrä omaa sokeuttani asian suhteen. Vielä kun huomasin kyllä kaikki varoitusmerkit, ohitin ne vain. Jatkossa näin ei tule todellakaan käymään.
Minusta sinun ei kannata kokea liikaa huonommuutta siitä, että et huomannut varoitusmerkkejä. Eron jälkeen olet ollut henkisesti sellaisessa tilassa, että hullaantuminen on vienyt mennessään.
Myös jos itse on tunnollinen, luotettava, empaattinen, on vaikea päästä sellaisen ihmisen ajatusmaailmaan, joka ei tällainen ole (tuo Sami).
Uskon, että huomaat kyllä, kun tutustut jatkossa miehiin (kun sen aika on), mistä merkeistä huomaat, että mies on luotettava tai milloin taas terveellä tavalla alkaa epäilyttää. Ei kaikki miehet ole kusipäitä, vaikka nyt sellaisen kanssa olitkin tekemisissä.
Voimia <3
Minkähän takia naiset luulee löytävänsä rakkauden Tinderistä? Luulis nyt tyhmemmänkin tajuavan, että jos kumppani valitaan puhtaasti ulkonäön=panetuksen kautta, niin aika vaikea löytää kunnollista suhdetta.
M/40
Oletettavasti tuo mies saattaa olla patologinen valehtelija tms, ei tuossa ole oikein mitään tehtävissä. Kaikki mahdolliset keinot otetaan käyttöön, jotta pääsee omaan päämääräänsä. Ei varmasti pysty tuntemaan mitään aitoa katumusta ja pienintäkään käsitystä moraalista. Jos ystävien tuki ei sulle riitä, niin hae ehdottomasti ammattiapua. Niin, tuo Tinder..Olen tässä jo pidemmän aikaa saanut seurata vierestä, kun paras ystäväni on ollut siellä. "Lupaavat" suhteet, mistä innoissaan kertonut, ei sitten olekaan olleet sitä, miltä ovat vaikuttaneet ja päättyneet vaan lukuisiin pettymyksiin, että silleen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinun ei kannata kokea liikaa huonommuutta siitä, että et huomannut varoitusmerkkejä. Eron jälkeen olet ollut henkisesti sellaisessa tilassa, että hullaantuminen on vienyt mennessään.
Myös jos itse on tunnollinen, luotettava, empaattinen, on vaikea päästä sellaisen ihmisen ajatusmaailmaan, joka ei tällainen ole (tuo Sami).
Uskon, että huomaat kyllä, kun tutustut jatkossa miehiin (kun sen aika on), mistä merkeistä huomaat, että mies on luotettava tai milloin taas terveellä tavalla alkaa epäilyttää. Ei kaikki miehet ole kusipäitä, vaikka nyt sellaisen kanssa olitkin tekemisissä.
Voimia <3
Kiitos. Ystävätkin on sanoneet, että älä syyttele itseäsi, yritän olla syyttelemättä, mutta näin jälkikäteen katsottuna olin kyllä helvetin naiivi ja sokeasti rakastunut. Uskon myös, että jatkossa osaan tunnistaa nämä tapaukset, toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän takia naiset luulee löytävänsä rakkauden Tinderistä? Luulis nyt tyhmemmänkin tajuavan, että jos kumppani valitaan puhtaasti ulkonäön=panetuksen kautta, niin aika vaikea löytää kunnollista suhdetta.
M/40
Kaikki sanoo, että Tinder on surkea. Missä niitä ihmisiä sitten tapaa ja toisekseen mistä Tinderissä voi tunnistaa nämä mulkut? Onko vinkkejä? En ole menossa takaisin suhdemarkkinoille ihan hetkeen, nuolen haavoja ihan yksin tarpeeksi kauan.
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti tuo mies saattaa olla patologinen valehtelija tms, ei tuossa ole oikein mitään tehtävissä. Kaikki mahdolliset keinot otetaan käyttöön, jotta pääsee omaan päämääräänsä. Ei varmasti pysty tuntemaan mitään aitoa katumusta ja pienintäkään käsitystä moraalista. Jos ystävien tuki ei sulle riitä, niin hae ehdottomasti ammattiapua. Niin, tuo Tinder..Olen tässä jo pidemmän aikaa saanut seurata vierestä, kun paras ystäväni on ollut siellä. "Lupaavat" suhteet, mistä innoissaan kertonut, ei sitten olekaan olleet sitä, miltä ovat vaikuttaneet ja päättyneet vaan lukuisiin pettymyksiin, että silleen.
Mäkin olen lukenut noista patologisista valehtelijoista ja siltä se vaikuttaa. En kaikkea saanut tuohon järkyttävän pitkään epistolaani kirjoitettua, mutta Sami valehteli muistakin asioista. Tai hän esitti minulle valikoitua totuutta. Todellakin tuo Tinderin käyttö jatkossa mietityttää, onko sieltä kenelläkään hyviä kokemuksia... Itsehän hain siis vain kevyttä seuraa, niin sillä ei ollut niin väliäkään siinä vaiheessa. Joskus jos olen taas valmis suhteeseen, niin enpä mä nyt muita hyviä sovelluksia tiedä kuin Tinder. Pelottavaa.
Onneksi pääsit eroon moisesta selkärangattomasta luiperosta.
Jatkossa etsi mies jostain muualta kuin netistä. Minullakin on vain huonoja kokemuksia sieltä.
Sami kertoi, että eksä lähettelee hänelle viestejä ja on yksinäinen, kun hänellä ei ole ystäviä ollenkaan. Samaan aikaa hän haukkui eksäänsä ja minä taas olin mustasukkainen. Hän vannoi, ettei ikinä palaisi takaisin hullun eksänsä luokse. Minä uskoin.
Vietimme todella paljon aikaa yhdessä helmi-maaliskuussa. Meillä oli todella hauskaa toistemme kanssa, fyysinen puoli toimi erittäin hyvin ja Sami oli täydellinen herrasmies. Kantoi aina kaiken, toi kukkia, keitti aamupuurot ja aamukahvit, siivosi ja oli kaikin puolin juuri sellainen mies, mistä olin haaveillut. Olin sanonut Samille heti suhteen alussa, että en halua lapsia. Hän oli nuori, vain 24-vuotias, minä taas jo 38-vuotias. Epäilin itse ikäeroamme, mutta Sami sai minut vakuuttuneeksi, ettei se ole ongelma ja minä ajattelin, että hän vain on todella kypsä ikäisekseen. Sami kuitenkin alkoi puhumaan lapsista ja innostuin ensimmäistä kertaa elämässäni. Aloin puhumaan, että voisin heinäkuussa jättää pillerit pois. Minulla biologinen kello raksuttaa ja siinä vaiheessa olisimme tunteneet toisemme yli puoli vuotta, ajattelin että siinä nyt näkee ne pahimmat asiat kuitenkin. Puhuimme myös siitä, että muutamme syksyllä yhteen, ostamme ehkä jopa yhdessä omakotitalon. Päätimme myös minkä koirarodun haluaisimme. Rakennettiin siis tätä perusunelmaa, ok-talo, lapsia, koira. En ollut aikaisemmin niistä unelmoinut, nyt unelmoin. Sami sanoi, miksen jättäisi pillereitä vain heti pois. En ollut valmis siihen.
Samilla oli aina välillä paljon ylitöitä ja hän ei aina silloin vastannut viesteihin. Hän saattoi esimerkiksi sanoa, että akku oli loppu tai hän oli jo mennyt nukkumaan. Onni hänelle siinä, että en itse oikeastaan soittele juuri koskaan, lähetän vain viestejä. Hän saattoi lähteä ex tempore kauppareissulle, joka kesti tunnin vaikka kauppa on 10 minuutin kävelymatkan päässä. Minulla oli tunne, että hän salailee jotain. Jos kyselin tai sanoin epäilyistäni ääneen, hän saattoi suuttua, että en luota häneen yhtään tai vain sanoa, että olen todella mustasukkainen ihminen. Aloin itsekin ajattelemaan, että olen ehkä sitten liian epäluuloinen ja mustasukkainen.
Toukokuussa jätin Samin ehdotuksesta pillerit pois. Minua ehkä jopa vähän ahdisti, koska en ollut ihan varma asiasta. Halusin kuitenkin lapsen Samin kanssa. Pelkkä Samin ajatteleminen sai koko kehoni kihelmöimään. Kevään aikana oli kuitenkin tullut selväksi, että Samillakin oli ongelmia. Hän kertoi esimerkiksi välillä siitä, miten masentunut on ollut, miten hän on halunnut kuolla. Hänellä oli todella huono itsetunto ja hän välillä haukkui itseään rankasti. Hän tuntui häpeävän omaan sivistymättömyyttään. Yritin aina lohduttaa ja kannustaa häntä, koin että hän on todella hauras ja minun pitää olla tavallaan varovainen hänen kanssaan.
Minulle tuli tosiaan toukokuussa, kun riitelimme jo enemmän, ahdistuksen tunteita. Mietin, että asiat menee liian nopeasti ja haluanko tosiaan olla tuon ihmisen kanssa lopun elämääni (lapsen takia ei vain yksinkertaisesti voisi päästä kokonaan eroon, vaikka eroaisi). Mietin kuitenkin, että olin valintani tehnyt, Sami menisi ihan hajalle, jos alkaisin nyt perääntymään tai jarruttelemaan.
Toukokuussa, kun minulla oli ovulaatio, Sami oli todella huonolla tuulella ja masentunut. Emme harrastaneet seksiä. Harmittelin asiaa Samilla ja katsoimme yhdessä seuraavat hedelmälliset päivät. Sovimme että ostamme ovulaatiotestejäkin, että voimme varmistua oikeista päivistä. Sami oli myös halunnut katsoa kanssani jo sormuksia. Hän kyseli millaisen haluaisin ja vihjaili, että sellainen olisi yllätyksenä pian tulossa. Olimme myös sopineet, että alamme heinäkuussa katselemaan asuntoja. Luojan kiitos minulla on vuoden mittainen määräaikainen vuokrasopimus, niin en voinut muuttaa ennen lokakuuta.
Jatkuu