Lue keskustelun säännöt.
Korona kulutti minut loppuun ja nyt en enää jaksa
20.05.2020 |
Lähes kaksi kuukautta hoidin työt, pääsykokeisiin luvun, lapsen kotikoulun ja kaikki arkirutiinit yksin, yh-äiti kun olen. Nyt olen täysin uupunut. Ajattelen lähinnä sitä, voisiko tämän elämän lopettaa jotenkin. En näe toivoa. Se kaikki työ mitä olen tehnyt on ollut kaiken lisäksi turhaa: minut lomautettiin töistä ja pääsykokeet menivät aivan surkeasti. Ennen tätä kevättä oli vielä toivoA paremmasta. Nyt tuntuu ettei ole enää toivoakaan.
Olen tehnyt viimeiset vuodet töitä, töitä, töitä ja taistellut minulle ja lapselleni parempaa elämää. Olin sinisilmäinen kun ajattelin, että työ vielä palkitaan. Ei palkita. Kaikki menee vaan jatkuvasti huonompaan suuntaan.
Elämäni on lapsesta asti ollut jatkuvaa kipua ja taistelua, ja sitä se näyttää olevan jatkossakin. Ainoa syy elää on lapseni ja nyt tuntuu, että hänen olisi parempi ilman minua. Olen ollut huono äiti.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun lapsellesi sinä olet maailman tärkein ihminen. Lapset eivät vaadi, että olemme täydellisiä vanhempia, heille riittää että olemme ihmisiä. Sinä olet yrittänyt ihan valtavasti, ymmärrän täysin että väsyit.
Olisiko mitään tahoa, johon pääsisit heti hakemaan keskusteluapua? Saisitko kiireellistä aikaa terveydenhuoltoon, lääkärille, sairaanhoitajelle, minne tahansa?
Olisiko lomautus mahdollisuus hoitaa väsymystäsi pois? Nukkua paljon, käydä ihan pienillä kävelyillä?
Jos nyt et jaksa olla niin paljon lapselle läsnä, se on täysin ok. Kunhan vain jatkat, vaikka pieni sekunti kerrallaan. Lapsesi rakastaa sinua, yritä ihan pieni hetki kerrallaan hänen vuokseen. Omalle lapsellesi olet aivan korvaamaton.
Toivon sinulle sylintäydeltä voimaa.