Ootteko huomanneet, että aina kun narsisteista puhutaan, niin asiaa tarkastellaan pelkästään sen kautta, miten narsisti vaikuttaa uhrien elämään

Katsohan, taisit lukea kirjoitukseni tuolta toimeentulotukiketjusta. Rupeahan tarkastelemaan narsisteja itse, niin pääset jyvälle heidän todennäköisestä mielenmaailmastaan, johon kuuluu vahvasti piittaamattomuus muista ja muiden hyväksikäyttö. Suosittelen sinulle vähintään kolmen vuoden tiivimpää ihmissuhdetta narskun kanssa. Voi hieman empaattisuus karista. Toki voit olla niin henkinen ihminen, että pystyt ylittämään kaikki ne negatiiviset tunteet, mitä narsisti kusetuksillaan ja hyväksikäytöllään sinulle aiheuttaa. :)

Narsistin sisäiseen maailmaan on mahdollista vaikuttaa pyyteettömällä ja vahvalla rakkaudella. Ongelma on se, että narsisti testaa tätä rakkautta aivan yhtä suurella voimalla kuin pieni taapero testaa vanhempaansa. Voiman lisäksi narsistilla on käytössään aikuisen voimat, aikuisen äly, ja joskus aivan ylivertainen asema parisuhteessa. Näin ollen puoliso voi päästä narsistin niskan päälle vain olemassa henkisesti vahva ja antamalla narsistille loputtomasti itsestään - aina niin pitkään kunnes narsisti luovuttaa. Silloin uhri saattaakin sitten kyllästyä kun puoliso ei ollutkaan uhrille tämän kaipaama voimahahmo. Narsistin kanssa kukaan ei voi voittaa, ei edes narsisti itse.

Narskulla se pakkomielle on kohteestaan ei kohde tehnyt tätä valintaa. Narsku kuvittelee olevansa kaikkien ja kaiken myös lakien yläpuolella ja siksi käyttäytyykin niin. Se pitäisi oppia ja opettaa että toisia pitäisi huomioida. Jos narskulla on niin huonosti niin sitä ei pitäisi purkaa toisiin jotka ei siihen liity vaan pitäisi tehdä asialle jotain ja mennä terapiaan.

Juuri uhrien asemaa pitää tuoda esiin, jotta he ymmärtäisivät erota noista huonoista suhteista. Narsisti itse harvoin haluaa ottaa apua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin sisäiseen maailmaan on mahdollista vaikuttaa pyyteettömällä ja vahvalla rakkaudella. Ongelma on se, että narsisti testaa tätä rakkautta aivan yhtä suurella voimalla kuin pieni taapero testaa vanhempaansa. Voiman lisäksi narsistilla on käytössään aikuisen voimat, aikuisen äly, ja joskus aivan ylivertainen asema parisuhteessa. Näin ollen puoliso voi päästä narsistin niskan päälle vain olemassa henkisesti vahva ja antamalla narsistille loputtomasti itsestään - aina niin pitkään kunnes narsisti luovuttaa. Silloin uhri saattaakin sitten kyllästyä kun puoliso ei ollutkaan uhrille tämän kaipaama voimahahmo. Narsistin kanssa kukaan ei voi voittaa, ei edes narsisti itse.

Ei narsistia voi rakastaa siten, että se koskettaisi millään tavalla narsistin sisintä. Narsisti haluaa rakkautesi, mutta samaan aikaan hän halveksuu sinua jos niin teet. Eli hän vetää ja työntää samaan aikaan ja rikkoo kaikki, jotka yhtään yrittää päästä lähelle.

"Näissä katsannoissa ei koskaan pysähdytä pohtimaan sitä, millainen on narsistin oma sisäinen maailma, miten hän tuntee ja hahmottaa maailman, onko hänellä hyvä vai paha olla jne."

Jotenkin paistaa läpi että sinulla ei ole omaehtoista kokemusta. Oma eksäni oli väkivaltainen, kontrolloiva, levitteli minusta ilkeitä huhuja, eristi muista ihmisistä ja haukkui päin naamaa aina alati pahenevasti. Miksi tuommoisesta ihmisroskasta pitäisi alkaa miettimään tyyliin "Millä tavalla tuo Juhapekka hahmottaa maailmansa kun se kertoo kaikille tyttöystävänsä olevan mielenterveysongelmainen pettäjä"? Omasta kokemuksestani narsisti saa juuri kiksit toisten ihmisten pompottelusta, kiusaamisesta ja ohjailusta, eli vuorovaikutus muiden kanssa on se toiminnan motivaatio, ydin, ja perusta. On kivaa kun saa itselleen läheisen tuntemaan olonsa huonoksi, ja levittää mehukkaita huhuja muille niin että saa itse säälisympatiat ja mitalin kaulaan kun silti jaksaa puolisonsa kanssa.

Mielestäni on ajanhukkaa miettiä tuollaisen ihmisen sielunmaisemaa, sama kun mittaisi meren märkyyttä. Miksi pitäisi yrittää ymmärtää sairasta, parantumatonta yksilöä, joka itse nauttii toiminnastaan eikä halua edes muuttua. Tietenkin noilla on paha olla, terve ihminen haluaa hyvää muille ja auttaa kauneutta kasvamaan, sen sijaan että tuntisi sen uhkaksi itselleen.

Narsistilla ei ole ydintä. Sen se "lainaa" väkisin muilta normaaleilta. Nyt kun olen saanut etäisyyttä narsistiin, muistan sen kylmät ja sairaaat silmät. Sellainen kylmä ja ontto katse. Heijastus sisimmästä.

Toivottavasti ET ikinä joudu narsistin kynsiin... kyllä, saa aikaan aika pahaa jälkeä. 

Ei siellä mitään kaunista ole siellä narsistin mielessä. Narsistilla on valtavan heikko itsetunto ja hän pelkää hylkäämistä. Siksi hän on rakentanut paksun teennäisyyden muurin ympärilleen. Käy koko ajan vertailua ja kilpailuasetelmia mielessään. Hyvin mustavalkoinen ajatusmaailma. Vain kylmää ihmisten arvottamista, kontrollintarvetta, kilpailua ja muiden latistamista. Kylmiä ja pahoja ajatuksia, joka vain pahentaa myös häneen omaa oloaan.

Ei narsisti tosiasiassa voi hyvin, vaan sisällä on aina joku kumma tyhjyys ja paha olo, joka pitää purata muihin. On kuin räjähtämäisillään oleva ruutitynnyri, vaikka esittäisi positiivistakin ajoittain. Hetkellisen nautinnon saa jostain impulsseistaan tai toisten latistamisesta, mutta syvällinen pitkäaikainen rauha puuttuu.

Hänellä ei missään nimessä ole hyvä olla itsensä kanssa. Harva narsisti hirveästi edes viihtyy itsekseen, kun pitää olla aina joku toinen siinä jota latistaa. Vain siten hän tuntee olevansa paras ja elossa.

Vierailija kirjoitti:

Narsistilla ei ole ydintä. Sen se "lainaa" väkisin muilta normaaleilta. Nyt kun olen saanut etäisyyttä narsistiin, muistan sen kylmät ja sairaaat silmät. Sellainen kylmä ja ontto katse. Heijastus sisimmästä.

Niinpä. Hän "sulauttaa" muiden persoonia ja ominaisuuksia itseensä. Itse hän on tyhjä ja mielipiteet vaihtuvat kuin tuuliviiri. Hänessä ei ole sellaista pysyvää, vakaata sisintä. Tyhjä kuori vain, joka tarvitsee niitä muita ympärille joita alistaa ja kontrolloida. Muuten narskua ei ole olemassa.

Vaikka narsisti osaisi teesekennellä sosiaalisesti taitavaa, jossain tilanteessa se hirviö aina tulee esiin ja jossain tilanteissa tulee tuo "tyhjä katse" kun hän ei vain tajua, miten normaalit ihmiset toimivat ja ajattelevat.

Luin Sam Vakninin kuvauksen narsista. Mietin, että miten se voi tuntea tuntemani narsistin, mutta niinhän se on että narsisteilla on sama käyttätymismalli, kun olet nähnyt yhden narsistin olet nähnyt kaikki. Sama kaava kaikilla. Joka maailmankolkassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistin sisäiseen maailmaan on mahdollista vaikuttaa pyyteettömällä ja vahvalla rakkaudella. Ongelma on se, että narsisti testaa tätä rakkautta aivan yhtä suurella voimalla kuin pieni taapero testaa vanhempaansa. Voiman lisäksi narsistilla on käytössään aikuisen voimat, aikuisen äly, ja joskus aivan ylivertainen asema parisuhteessa. Näin ollen puoliso voi päästä narsistin niskan päälle vain olemassa henkisesti vahva ja antamalla narsistille loputtomasti itsestään - aina niin pitkään kunnes narsisti luovuttaa. Silloin uhri saattaakin sitten kyllästyä kun puoliso ei ollutkaan uhrille tämän kaipaama voimahahmo. Narsistin kanssa kukaan ei voi voittaa, ei edes narsisti itse.

Ei narsistia voi rakastaa siten, että se koskettaisi millään tavalla narsistin sisintä. Narsisti haluaa rakkautesi, mutta samaan aikaan hän halveksuu sinua jos niin teet. Eli hän vetää ja työntää samaan aikaan ja rikkoo kaikki, jotka yhtään yrittää päästä lähelle.

Juuri näin. Vaatii rehellisyyttä, täyttä lojaaliutta ja pyyteetöntä rakkautta. Sitten jos joku näin tekee, hän halveksuu ja pitää "heikkona".

Narsisti ei itse ole ikinä rehellinen ja luottamuksen arvoinen, mutta muka muiden pitäisi olla, koska hän vain on niin "mahtava" tyyppi.

Ja kun hän on täysjaska toista kohtaan, hetken päästä hän on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Se toinen on "heikko" ja tyhmä jos loukkaantuu. Päästä puuttuu joku pala, joka auttaisi tulemaan toimeen muiden kanssa. Heikko itsetunto näkyy hyökkäyksenä ja alaspainamisena.

Narsistin kanssa olleena voin ainakin vakuuttaa sen että narsistin elämään ei vaikuta kukaan muu kuin narsisti itse. Kaikkien muiden tekemiset ja reaktiot on täyttä ilmaa narsistille. Narsistin ei myöskään ole paha olla eikä narsisti kärsi mitenkään tilastaan. Sellainen jos on, niin se on kusi*pää ei narsisti. Ne on eri asioita.

Narsisti kokee suurta epäluottamusta ja epäluuloa kaikkia kohtaan. Siksi koska hän on itse epäluotettava.

Narsisti käyttäytyy epävakaasti ja luo epäluottamusta -> muut eivät luota häneen -> narsisti pitää muita epäluotettavina.

Narsu ei vain tajua tuota ekaa linkkiä, joka on seurausta hänen omasta käytöksestä.

Hän luulee, että voi käyttäytyä miten vain eikä sillä ole seurauksia. Onneksi vain nämä päävaivaiset tunnistetaan nykyään yhä paremmin niin sumutus ei autakaan.

Vierailija kirjoitti:

Luin Sam Vakninin kuvauksen narsista. Mietin, että miten se voi tuntea tuntemani narsistin, mutta niinhän se on että narsisteilla on sama käyttätymismalli, kun olet nähnyt yhden narsistin olet nähnyt kaikki. Sama kaava kaikilla. Joka maailmankolkassa.

Vaknin on itse narsisti itsensä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä mitään kaunista ole siellä narsistin mielessä. Narsistilla on valtavan heikko itsetunto ja hän pelkää hylkäämistä. Siksi hän on rakentanut paksun teennäisyyden muurin ympärilleen. Käy koko ajan vertailua ja kilpailuasetelmia mielessään. Hyvin mustavalkoinen ajatusmaailma. Vain kylmää ihmisten arvottamista, kontrollintarvetta, kilpailua ja muiden latistamista. Kylmiä ja pahoja ajatuksia, joka vain pahentaa myös häneen omaa oloaan.

Ei narsisti tosiasiassa voi hyvin, vaan sisällä on aina joku kumma tyhjyys ja paha olo, joka pitää purata muihin. On kuin räjähtämäisillään oleva ruutitynnyri, vaikka esittäisi positiivistakin ajoittain. Hetkellisen nautinnon saa jostain impulsseistaan tai toisten latistamisesta, mutta syvällinen pitkäaikainen rauha puuttuu.

Hänellä ei missään nimessä ole hyvä olla itsensä kanssa. Harva narsisti hirveästi edes viihtyy itsekseen, kun pitää olla aina joku toinen siinä jota latistaa. Vain siten hän tuntee olevansa paras ja elossa.

Hyvin muotoiltu.

Mun omien kokemusten mukaan narsisti on jäänyt lapsuuden häpeä/nolousvaiheeseen. Mikään ei suututa narsistia enemmän kuin häpäisy, ne menee ihan puihin semmosesta. Ja ne myös tarkkailee ja haluaa aiheuttaa muille häpeää ja noloutta. Eli semmonen lapsuuden housuunpaskomisen häpeä hallitsee.

Narsku elää huomiosta ja jos ei hyvällä niin vaikka sitten pahalla tai miten vaan. Kaikki käy.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin kanssa olleena voin ainakin vakuuttaa sen että narsistin elämään ei vaikuta kukaan muu kuin narsisti itse. Kaikkien muiden tekemiset ja reaktiot on täyttä ilmaa narsistille. Narsistin ei myöskään ole paha olla eikä narsisti kärsi mitenkään tilastaan. Sellainen jos on, niin se on kusi*pää ei narsisti. Ne on eri asioita.

Psykopaatti on myös tuollainen. Osa narsisteistakin siinä mielessä, että eivät tajua käytöksensä seurauksia ja keskittyvät koko ajan "ylivertaisuuteensa".

Mutta on myös narsisteja jotka ovat "herkkähipiäisempiä" ja jotka katoavat kuin tuhka tuuleen, jos heitä kritisoi tai nostaa rajat heitä vastaan.

Itseni tuntema narsisti on myös tuskaillut virheitään, jotka ovat johtaneet välien katkeamiseen läheisten kanssa. En tiedä sitten oliko se empatian kalastelua mitä ne myös välillä tekee tarkoituksella esittäessään inhimillistä.

Vierailija kirjoitti:

Marin on narsisti.

Melko monella poliitikolla on narsistisia piirteitä.