Jos olet selvinnyt narsistista, selviät mistä vain.
Se valehtelun, manipuloinnin ja selkään puukotuksen määrä, mitä narsisti tekee sen jälkeen kun hänestä on päässyt eroon, on uskomaton. Se, miten hän saa läheiset ja viranomaiset sinua vastaan, ei ole helppoa. Sinun pitää todella selvitä yksin ja uskoa omaan totuuteen - kukaan muu ei sitä puolestasi tee. Yleensä kuvio on se, että narsistin uhri on tottunut olemaan ovimatto vahvemmille ihmisille. Tottakai narsisti näyttää kaikkien silmissä paremmalta. Narsistin uhrin täytyy todella luoda nahkansa uudelleen. Se ei todellakaan ole helppoa.
Kommentit (28)
Tänä päivänä olen vahva ja uskon itseeni, tiedän itse mikä on totta. Kauan kesti että löysin sisäisen rauhan asioista.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on selvinnyt kusipäästä?
Sekin hienoa!
Ap on oikeassa.
Erotessani en tiennyt edes mikä on narsisti.
Mitä kauemmaksi ero meni ja alkoi saamaan asioihin perspektiiviä, sitä vasta ymmärsi minkälaisen mankelin läpi tuli käytyä.
Mä selvisin. Neljästi yritin pois ja viides onnistui. Lähipiiri on edelleen mua vastaan, olen hirviö kun erosin.
Mä tein sen. Mä tosiaan tein sen!
Erosin vahvasti narsistisesta miehestä kymmenen vuotta sitten. En ole terve vieläkään. Käännytti lapset minua ja koko sukuani vastaan sekä myös omaa sukuaan vastaan. Perusti uuden perheen, lapset ovat tekemisissä vain äitipuolen suvun kanssa. En ole nähnyt lapsiani pian kahteen vuoteen. Olis pitäny uskoa aikanaan lakimiestä, joka kertoi, kun hain lasten asumista luokseni, että näillä tilanteilla on tapana pahentua. En silloin uskoni. Olis pitäny. Enää en uskalla yrittääkään koska tiedän upooavani vain syvemmälle suohon.
Noin 98% eksistä on narsisteja. Todellisessa maailmassa narsisteja on vain pieni murto-osa.
En epäile hetkeäkään. Puolisoni oli kahdeksan vuoden ajan narsistin kanssa suhteessa, missä häntä vähäteltiin, haukuttiin, hakattiin, yritettiin myrkyttää... mutta myös ajoittain hellittiin, lahjottiin ja kehuttiin ylitsevuotavasti, josta seurasi tosiaan tuo vuosien läheisriippuvuushelvetti sairaan ihmisen kanssa. Lopulta kun tämä sekopää alkoi iskostaa hänen päähänsä käsitystä, että hänen oma perheensä on häiriintynyt ja paha eikä heihin saa pitää yhteyttä, hän sai paettua tilanteesta.
Toipuminen on edelleen kesken, eivätkä traumat välttämättä katoa koskaan kokonaan. Varsinkin, kun ko. narsisti-exä edelleen saattaa ilmaantua lähestymiskiellosta huolimatta esim. työpaikalle tai asuinrakennuksen parkkipaikalle kyyläämään tunneiksi.
Vierailija kirjoitti:
En epäile hetkeäkään. Puolisoni oli kahdeksan vuoden ajan narsistin kanssa suhteessa, missä häntä vähäteltiin, haukuttiin, hakattiin, yritettiin myrkyttää... mutta myös ajoittain hellittiin, lahjottiin ja kehuttiin ylitsevuotavasti, josta seurasi tosiaan tuo vuosien läheisriippuvuushelvetti sairaan ihmisen kanssa. Lopulta kun tämä sekopää alkoi iskostaa hänen päähänsä käsitystä, että hänen oma perheensä on häiriintynyt ja paha eikä heihin saa pitää yhteyttä, hän sai paettua tilanteesta.
Toipuminen on edelleen kesken, eivätkä traumat välttämättä katoa koskaan kokonaan. Varsinkin, kun ko. narsisti-exä edelleen saattaa ilmaantua lähestymiskiellosta huolimatta esim. työpaikalle tai asuinrakennuksen parkkipaikalle kyyläämään tunneiksi.
Onko parisuhde tuottanut kauheasti vaikeuksia?
Ööh. Narsistia pitää kohdella kuin pikkulasta, koska sellaisiahan ne on. Ei pidä antaa tuumaakaan periksi.
Mulla on tämä prosessi kesken. Olen naimisissa ja ehkä naiivisti yritän uskoa muutoksen mahdollisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhde tuottanut kauheasti vaikeuksia?
Sanotaan näin, että ei ole aina helppoakaan ollut. Olen hyväksynyt sen, että kumppanini kärsii post-traumaattisesti stressistä, mutta välillä saan ihan tosissaan taistella että muistan, miksi hän saattaa reagoida epäloogisen voimakkaasti johonkin ns. pikkuasiaan ja niin päin pois. Mutta olemme päättäneet, että emme anna exän pilata elämäämme.
-Nro 9
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tämä prosessi kesken. Olen naimisissa ja ehkä naiivisti yritän uskoa muutoksen mahdollisuuteen.
Mulla myös prosessi kesken. Ollaan asumuserossa ja lapset isällään ja asuu minun isäni rakentamassa talossa. Minä jouduin muuttamaan pois vanhemmilleni. Asiaa hankaloittaa että äitini omaa narsistisia piirteitä myös.
Jos et pääse eroon narsistista, niin olet itsekin jäänyt jollakin tapaa vajaaksi. Narsistihan on kehityshäiriöinen kakara.
Vierailija kirjoitti:
Erosin vahvasti narsistisesta miehestä kymmenen vuotta sitten. En ole terve vieläkään. Käännytti lapset minua ja koko sukuani vastaan sekä myös omaa sukuaan vastaan. Perusti uuden perheen, lapset ovat tekemisissä vain äitipuolen suvun kanssa. En ole nähnyt lapsiani pian kahteen vuoteen. Olis pitäny uskoa aikanaan lakimiestä, joka kertoi, kun hain lasten asumista luokseni, että näillä tilanteilla on tapana pahentua. En silloin uskoni. Olis pitäny. Enää en uskalla yrittääkään koska tiedän upooavani vain syvemmälle suohon.
Saiko leimattua sinut hulluksi?
Narskulle on ominaista tehdä jostakin ihmisestä läpeensä kelvoton ja tuhota tämän maine. Se arvottomuus mitä narsku levittää ympärilleen. Sanotaan että narsistit ovat murhaajia, mutta liian pelkureita/kettuja tekemään oikeaa murhaa. Henkisesti tekevät kaikkensa toisen arvon ja itsetunnon tuhotakseen. Ja ympäristö on hiljaa. Eivät uskalla väittää vastaan tai suorastaan haluavat uskon valheeseen.
No ei se nyt niin kummoinen mankeli minusta ollut, siinähän temppuili.
Kun en nöyrtynyt, niin sitten mokoman piti kokeilla väkivaltaa.
Pieleen meni ja eikun mokoma liikkiö ulos ovesta ja elämästäni.
Toki eron jälkeen vähän harmitti, kun ensin joku yritti polttaa kotini, yritti myrkyttää koirani, yöllä jarruletkut oli viilletty sillee pikkusen ja lopulta joku tyyppi yritti varoittamatta lyödä minua turpaan rappukäytävässä mennessäni kotiin.
Melko hieno ihminen, etten sanoisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos et pääse eroon narsistista, niin olet itsekin jäänyt jollakin tapaa vajaaksi. Narsistihan on kehityshäiriöinen kakara.
Ei kakara pysty sellaiseen laskelmoituun pahuuteen mihin narsisti pystyy. Tunne elämä on pienen lapsen tasolla mutta älyähän n myös käyttää. Hän tietää millä satuttaa pahiten.
Juuri se moraalittomuus on uhrille niin traumaattista. Sitä ei halua uskoa todeksi. Haluaa ymmärtää viimeiseen asti, usein oman järkensä uhraten.
Vierailija kirjoitti:
No ei se nyt niin kummoinen mankeli minusta ollut, siinähän temppuili.
Kun en nöyrtynyt, niin sitten mokoman piti kokeilla väkivaltaa.
Pieleen meni ja eikun mokoma liikkiö ulos ovesta ja elämästäni.
Toki eron jälkeen vähän harmitti, kun ensin joku yritti polttaa kotini, yritti myrkyttää koirani, yöllä jarruletkut oli viilletty sillee pikkusen ja lopulta joku tyyppi yritti varoittamatta lyödä minua turpaan rappukäytävässä mennessäni kotiin.
Melko hieno ihminen, etten sanoisi.
Olin ihan unohtaa, mustamaalauskamppanja oli myös aika mainio.
Osa tutuista ihmisistä lopetti minulle puhumisen ihan kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Noin 98% eksistä on narsisteja. Todellisessa maailmassa narsisteja on vain pieni murto-osa.
On aivan totta että narsisti sanaa käytetään liian helposti. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö niitä olisi.
Tarkinta olisi kai puhua että jonkun käytös on narsistista.
Voi myös ymmärtää jos jonkun käytös on tosi huonoa, epäreilua, ties mitä. Toisen käytöksen (teot, eleet, sanat) perusteella voimme tehdä havainnon millainen toinen on. Yleensä narsistityyppiset on itsekkäitä ja ilkeitä.
Niinpä. Narsistin aiheuttamat henkiset vauriot ovat paljon pahemmat kuin mitkään fyysiset kivut.