Miten sosiaaliset ihmiset keksivät aina, mistä puhua?
Minulle ei tule koskaan mieleen mitään sellaista sanottavaa, mikä voisi toisesta olla kiinnostavaa. Stressaa ajatuskin parisuhteesta, jossa pitäisi joka päivä keksiä paljon puheenaiheita.
Kommentit (4)
Olen sosiaalinen ja utelias ihminen ja kun tapaan uusia ihmisiä, kyselen heidän elämästään ja kerron myös itsestänikin. Enemmän se uteliaisuus muita ihmisiä kohtaan on se juttu, mutta olen kuitenkin aika korrekti, kysyn aika neutraaleja asioita.
En mieti ovatko ajatukseni toisista kiinnostavia. Koska yleensä keskustelemme ja siinä kyllä aika äkkiä huomaa, jos toista ei kiinnosta. Toisekseen, monesti se toinen saattaa keksiä siitä, mitä itse sanoin jotain muuta asiaa.
Helppoa kuin heinänteko.
t.kristallikissa
En itseasiassa tiedä. Mutta olen se joka ei jää hiljaiseksi. Sitähän nyt voi puhua ihan mistä vaan. Mulle vaikeampaa on olla hiljaa vaikka pystyn siihenkin. En ole ikinä ymmärtänyt niitä jotka vaikka ekoja treffejä jännittää. Tai ymmärrän mutten kuitenkaan ymmärrä. 😁 Eihän se oo ku puhua milloin mistäkin.
Ei parisuhteessa tarvitse keskustella koko ajan. Minulle taas ne uudet tuttavuudet ovat hankalia: siksi esim. työpaikan lounastuntia varten lukaisen Yle:n uutiset joka aamu, jotta voin kysäistä: " Oletteko lukeneet sen ja sen uutisen? Mitä mieltä olette?"