Uskotteko että ihminen voi muuttua?
Siis aikaisemmin ilkeä, julma ja toisia kiusaava ihminen muuttuisi tuosta vain kiltiksi ja empaattiseksi.
Itse uskon muutokseen, jos kokee jotain mikä pysäyttää / kokee jotain mieltä järkyttävää tai jos käy terapian (eli haluaa muutosta)
Kommentit (35)
"Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
-Jeesus
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
-Jeesus
Siis onko Jeesus palstalla, vai siteerattu lause?
Ihminen voi muuttua. - Mutta en välttämättä haluaisi uhrata omaa terveyttäni ja jäädä odottamaan siä, että minua loukkaava ja eri tavoin satuttava ihminen muuttuu ja ennen muuttumistaan loukkaamisellaan vaurioittaa ja mahd. sairastuttaa minut ennen muuttumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei muutu ilman egosta luopumista.
Tähän liittyy myös se jos myöntää virheensä, siihen tarvitaan kunnianhimoa ja lojaalisuutta ilman egoa.
Ei mulla ole mitään syytä jäädä katsomaan onko veemänen ihminen yhtä veemäinen edelleen vaikka 10 vuoden kuluttua vaan olen siinä ajassa hankkinut ihan oman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole mitään syytä jäädä katsomaan onko veemänen ihminen yhtä veemäinen edelleen vaikka 10 vuoden kuluttua vaan olen siinä ajassa hankkinut ihan oman elämän.
Paitsi että ”oma elämä” on vain illuusio. En toki tarkoita että kettuilua tulisi kuunnella.
Vaativin mutta tasapainottavin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei muutu ilman egosta luopumista.
Tähän liittyy myös se jos myöntää virheensä, siihen tarvitaan kunnianhimoa ja lojaalisuutta ilman egoa.
...eli myöntävyyteen vaaditaan anteeksipyyntö.
Ihminen ei voi olla muuttumatta. Katso kymmenvuotiasta tenavaa, ja katso samaa tenavaa satavuotiaana. On muuttunut muukin kuin kollageenin määrä.
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
-Jeesus
Vaikka olen uskonnoton, näköjään ainakin (johonkin)uskoon tuleminen muuttaa usein (ei aina) ihmisen persoonaa. Exäni petti, jätti, käytti päihteitä jne. Nykyisin se on todella miellyttävä ja korkeamoraalinen ihminen.
njaa.. Ehkä jos tämä ilkeys ei ole luonteessa kiinni vaan johtuu vaikka masennuksesta tai muusta vastaavasta. Mutta noin yleisesti olen aika pitkälti sitä mieltä että ne joita itse pidän ilkeinä ovat vain temperamentiltään tietynlaisia, joka aiheuttaa ilkeyden piirteen. En usko heidän koskaan muuttuvat tai vaikkapa tulevan pyytämään minulta koskaan anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Voisit oikeesti ap mennä elämässäs eteenpäin. Jos sinulle vittuillaan, niin siihen on hyvänä syynä se, että olet heikko ja turha.
Se joka toista haukkuu, on sitä itse!
-ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole mitään syytä jäädä katsomaan onko veemänen ihminen yhtä veemäinen edelleen vaikka 10 vuoden kuluttua vaan olen siinä ajassa hankkinut ihan oman elämän.
Paitsi että ”oma elämä” on vain illuusio. En toki tarkoita että kettuilua tulisi kuunnella.
Siis mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa veemäistä ihmistä vuosien jälkeen uudestaan elämääni kokeilemaan onko se yhtä veemäinen kuin ennenkin vai ei.
Joskus muuttuvat, mutta yleensä ei paljon muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole mitään syytä jäädä katsomaan onko veemänen ihminen yhtä veemäinen edelleen vaikka 10 vuoden kuluttua vaan olen siinä ajassa hankkinut ihan oman elämän.
Paitsi että ”oma elämä” on vain illuusio. En toki tarkoita että kettuilua tulisi kuunnella.
Siis mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa veemäistä ihmistä vuosien jälkeen uudestaan elämääni kokeilemaan onko se yhtä veemäinen kuin ennenkin vai ei.
Yhäkään sinulla ei ole mitään ”omaa elämää”. Mutta ei tästä sen enempää. On hyvä tunnetasolla päästää konstilla tai toisella irti tuosta minun - muiden - asetelmasta. Valitettavasti me olemme - kaikkine vikoinemme - yhtä.
Ihminen voi muuttua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
-JeesusVaikka olen uskonnoton, näköjään ainakin (johonkin)uskoon tuleminen muuttaa usein (ei aina) ihmisen persoonaa. Exäni petti, jätti, käytti päihteitä jne. Nykyisin se on todella miellyttävä ja korkeamoraalinen ihminen.
Jumalan tuntemisessa voi kasvaa myös, uskossa ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole mitään syytä jäädä katsomaan onko veemänen ihminen yhtä veemäinen edelleen vaikka 10 vuoden kuluttua vaan olen siinä ajassa hankkinut ihan oman elämän.
Paitsi että ”oma elämä” on vain illuusio. En toki tarkoita että kettuilua tulisi kuunnella.
Siis mulla ei ole mitään kiinnostusta ottaa veemäistä ihmistä vuosien jälkeen uudestaan elämääni kokeilemaan onko se yhtä veemäinen kuin ennenkin vai ei.
Yhäkään sinulla ei ole mitään ”omaa elämää”. Mutta ei tästä sen enempää. On hyvä tunnetasolla päästää konstilla tai toisella irti tuosta minun - muiden - asetelmasta. Valitettavasti me olemme - kaikkine vikoinemme - yhtä.
Mitä ihmettä? En ole yhtä joskus vuosikymmeniä sitten elämässäni kääntymässä käyneen ihmisen kanssa vaikka kuinka yrität niin väittää. Ja keskityn ihan täysin tekemään elämästäni omani ja näköiseni. Sattuupa olemaan tuollainen akuutti tilanne että tällainen hankala ihminen haluaisi päästä takaisin mutta en tule päästämään ikinä. Koska elän mun elämää, en hänen tai kenenkään muunkaan.
Miten nuo rajattomat takiaispallot suhtautuvat, kun heihin itseensä takerrutaan taaperon kourin? Tuntuu, että säikähtävät ja vaivaantuvat. Symbioosi ei houkutakaan, kun ei saa kontrolloida tilannetta ahdistelemalla turvallista kohdetta.
Loukkaantunut pikkupoika siinä vain, kun äiti työnsi pesästä.
Ihminen ei muutu ilman egosta luopumista.