Onko muut kokeneet, että Toisella tai kolmannella kierroksella

Olevat miehet, eivät ole enää valmiita panostamaan suhteeseen? Itse olen n. 50 vuotias nainen ja tuntuu kurjalta, että kohdalleni on osunut 2 tällaista eronnutta ja lapsia omavaa miestä. Kumpikin antoi aluksi ymmärtää, että haluaa naimisiin, lapsia, yhteisen kodin jne. Kuitenkin alkuhuuman laannuttua, kun ei ole ollut enää tarvetta tehdä vaikutus, niin kumpikin alkoi jarruttaa lasten suhteen. Naimisiin eivät enää halunneet, ja kihlatkin oli koettu. Kumpikin piti yhteistä asuntoa riskinä lastensa perinnölle. Eli halusivat yksin omistaa kaiken. Siihen en suostunut, koska käsky tien poskeen voisi tulla koska tahansa, eikä minulla olisi mitään paikkaa minne mennä. Siinä pelossa en alkanut elämään. Ratkaisu oli siis omat asunnot. Mutta kylläpä se on niin, että kun on omat asunnot ja ei mitään virallista sitoutumista (kihlat, vihkiminen) se suhteen lopettaminenkin on niin helppo toteuttaa.... käytännössäkin. Tässä sitä nyt ollaan yksin ja lapsettomana. Näin jälkikäteen ajateltuna ei olisi pitänyt antaa rakkauden sokaista, vaan valita mies, joka ei ollut kokenut jo kaikkea.