Jörn Donnerin poika
Otto Gabriellsson isästään: On ollut virhe rakastaa sinua.
Tämä artikkeli oli Ilta-Lehdessä.
Anteeksi, en tiedä miten laitetaan suora linkki.
Kommentit (88)
Luin jutun ja täytyy myöntää että tuli raivon ja murheen itku. En epäile ollenkaan etteikö Oton kokemukset olisi totta. Niin paljon kuin Jörn Donneria kunnioitan hänen kulttuurityönsä vuoksi, mutta kyllä hän oli myös suuri paskiainen yksityiselämässään.
Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ihmetyttää, miksi tällainen ulostulo vasta Jorkan kuoleman jälkeen?
Otto Gabrielssonhan oli saanut kirjan valmiiksi mutta isä ei ennättänyt sitä lukea. Kai tarkoitus oli että Jörn olisi sen lukenut.
Ruotsissa on viimeaikoina ilmestynyt kirjoja, joissa paljastetaan päällepäin arvostettujen sukujen julmia ihmissuhteita. Onko ruotsinkielisillä joku vimma tehdä isänmurhaa ankkalammikoissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vähän ihmetyttää, miksi tällainen ulostulo vasta Jorkan kuoleman jälkeen?
On ollut lehtijuttua jo aikoja sitten.
- Eikö saisi markkinoida kirjaansa? Eikö saisi kertoa totuutta isä-poika-suhteesta?
Olen kokenut saman sekä biologisen isän että äidin puolelta. Siksi olen iloinen, että joku avaa suunsa ja kirjoittaa kokemuksestaan, koska vertaiskokijoita on.
Omasta puolestani olen aikuisena ollut iloinen siitä, että sain vanhempieni elämää seurata sivusta. Ei olisi ollut kadehdittava lapsuus kummankaan hoteissa.
En taida saada ulos sitä mikä on totuus, meni tarkastukseen. Donner on narsisti. Pahin sellainen, Loukkasi julkisesti tätäkin lastaan ja lapsen äitiä - ei sydäntä, kylmä mies.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on viimeaikoina ilmestynyt kirjoja, joissa paljastetaan päällepäin arvostettujen sukujen julmia ihmissuhteita. Onko ruotsinkielisillä joku vimma tehdä isänmurhaa ankkalammikoissaan?
Vertauskuvallinen isän/äidinmurha on henkisesti hyvin tarpeellista, jos vanhemmat ovat sen ansainneet.
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, sanotaan. Mutta jos isä tai äiti ei sitä ansaitse?
Kunnioita lastasi, koska sinusta riippuu teetkö lapsia. Jos olet valmis niitä tekemään, ole myös valmis kunnioittamaan heitä.
Tässä Jörn Donnerin tapauksessa, hän ei halunnut kunnioittaa lapsiaan vaikka oli valmis kyllä niitä tekemään s.o. tiesi mitä seurauksia yhdynnästä voi tulla.
Jörn Donnerhan sanoi julkisesti, että osa hänen lapsistaan oli virheitä. Siis ei edes vahinkoja, vaan virheitä.
Hän sanoi siis ääneen sen, mitä moni ajattelee mielessään, ja nyt hänen poikansa on todella rohkea ja tuo tämän esille. Kaikki vanhemmat eivät välitä jälkikasvustaan pätkän vertaa, ja siitä pitää voida puhua.
Miksi se isä on niin tärkeä, etenkin jos se on julkkis? Lähilapset siitä kärsivät ja etälapset haluavat sen rakkauden.
Mitä nuo lapset kuvittelevat isästä, jotain hienoako? Moni lapsi toivoisi isänsä niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Ottaa päähän tuollaiset pinkkipeilaajat!
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo lapset kuvittelevat isästä, jotain hienoako? Moni lapsi toivoisi isänsä niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Ottaa päähän tuollaiset pinkkipeilaajat!
Keitä nämä "monet lapset" siis nyt ovat?
Ihminen, joka puhuu omista lapsistaan virheinä, ei pidä heihin yhteyttä ja tuottaa pettymyksiä kerrasta toiseen, ei ole sivistynyt. Ei millään tapaa. On ollut niin naistenmiestä ja kerskunut valloituksillaan mutta seurauksia ei ole halunnut kantaa. Vastenmielistä.
Jörn Donner oli itsekäs ja ahne paskiainen. Solmi avioliiton viimeisimmän vaimonsa kanssa ’valtion pakottamana’, koska ilman tätä avioliittoa valtio ei olisi korvannut puolison ja jo syntyneiden kahden nuorimman pojan kustannuksia Los Angelesin pääkonsuliaikoina.
Päivän mediassa olevat eri haastattelut ovat ihan normaalia kirjan markkinointiin ja myynnin edistämiseen liittyvää toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo "poika" on keski-ikää lähestyvä psykologi, jolla tuntuu olevan voimakas tarve nostaa itsensä julkisuuteen tavalla tai toisella ja kun ei muuten onnistu, niin kuuluisan biologisen isänsä varjolla, vaikka hänen äitinsä on aikanaan tehnyt ratkaisun synnyttää ja kasvattaa lapsen ilman sitä biologista isää.
Voisitko hieman tarkemmin kertoa siitä, millä tavalla tuntuu, että hänellä on tämä voimakas tarve?
Miksi ihmeessä hän muuten antaisi haastatteluja itsestään, saati olisi kirjoittanut kokonaisen kirjan omista tuntemuksistaan?
Ketään ei kiinnostaisi tämä henkilö ja hänen isäsuhteensa saati muu elämänsä, ellei hän puhuisi Jörn Donnerista.
Sanoo jopa itse täysin tarkoituksella matkineensa Donnerin provokatiivista tyyliä, jonka kokee auttaneen häntä julkisuuden saamisessa.
No varmasti siksi ihmeessä antaa haastatteluja, että on kirjoittanut kirjan, ja kirjoja on tapana markkinoida.
Jos ajattelee, että hän on kirjoittanut kirjan päästäkseen julkisuuteen, niin varmasti sitten kaikki kirjoja kirjoittavat ihmiset kirjoittavat niitä päästäkseen julkisuuteen. Ajattelepa nyt vaikka Jörn Donneria, joka kirjoitti kirjoja, ohjasi elokuvia, oli kansanedustajana ja teki julkisuudessa kaikenlaista – varmasti ihan kaiken vain sen takia, jotta pääsisi julkisuuteen.
Miksi on kirjoittanut kirjan juuri isäsuhteestaan... No, mä luin sen Hesarissa olleen haastattelun sekä kirjasta tehdyn arvostelun, ja vastaus kysymykseen taitaa olla se, että isän torjunta oli hänelle aika merkittävä trauma elämässä.
Jörn Donner oli oksettava. Sympatiani ja empatiani kaikille, joita hän loukkasi ja halveksi työssään ja yksityiselämässään.
Poika oli kirjoittanut kirjan käsikirjoituksen vuonna 2018 , mutta ennen kuin kirja tulee ulos painosta, siinä menee oma aikansa. Jörn Donner tiesi että kirja hänestä on tulossa, mutta pahus, kun hän kuoli sitä ennen..Hienoa, että poikansa on pystynyt kirjan aiheesta kirjoittamaan. Ehkä ja toivottavasti hän voi jatkaa elämäänsä kevyemmin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on viimeaikoina ilmestynyt kirjoja, joissa paljastetaan päällepäin arvostettujen sukujen julmia ihmissuhteita. Onko ruotsinkielisillä joku vimma tehdä isänmurhaa ankkalammikoissaan?
No onhan toi Jörkkä ollut ihan kamala isä. Ihan itsekin kertonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se isä on niin tärkeä, etenkin jos se on julkkis? Lähilapset siitä kärsivät ja etälapset haluavat sen rakkauden.
On vaan nainen halunnut tahallaan raskaaksi Donnerille eli maineikkaan isän lapselleen ja "hyvät geenit", tässä lopputulos, lapset maksavat vanhempiensa virheet ja kypsymättömyyden mielenterveydellään. Tämä tuli ensimmäisenä mieleen. Että on nainen tarkalleen tiennyt mihin on ryhtynyt, Donner tuskin on millään tavalla esiintynyt kuin haluaisi perheen perustaa Oton äidin kanssa, mutta siitä huolimatta on halunnut tiinehtyä juuri tälle joka tunnetusti on ikänsä siirtynyt naisesta toiseen.
Eli siis onko tämän Otto Gabrielssonin äiti jossain avautunut tuosta, vai mihin perustat tietosi? Anteeksi nyt, mutta kuulostaa, että olet ite keksinyt tuon asian.
Etkö ymmärrä lukemaasi, Juurihan kirjoitin mielipiteeseeni että " Tämä tuli ensimmäisenä mieleen". Siis minun mielestäni motiivista hankkiutua raskaaksi julkisuuden henkilölle, joka on jo naimisissa ja tunnettu naistenmies. Ei tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus tätä lajia, kun elää tarpeeksi kauan, ymmärtää, miten monenlaisia motiiveita ihmisillä on tekoihinsa. Ennen kuin hankkiudutaan raskaaksi, kannattaisi miettiä asioita myös lapsen tulevaisuuden kannalta. Tässä tapauksessa ei ole mietitty.
Mistä minä tiedän, mitä tämä nainen tarkalleen on ajatellut vai onko ajatellut yhtään mitään mutta olettaisin asian olevan juurikin näin. Ainakaan ei ole kyennyt kasvattamaan pojastaan tasapainoista aikuista, isättömyys ei ole automaatio mielenterveysongelmiin.
Et voi puhua isättömyydestä, koska lapsella oli isä. Tunnekylmä, epäreilu ja hylkäävä isä. Paljon vahingollisempaa kuin isättömyys.
Tuo oli jännä juttu, että kun kirjaa oltiin julkaisemassa, Donner yritti soittaa Otolle kaksi kertaa, mutta hän ei vastannut/palannut asiaan. Otto sanoo, ettei tiennyt mitä asiaa Jörnillä olisi ollut.
Kyllä hän tiesi. Olisi kiroillut, vähätellyt ja manipuloinut pojan perumaan kirjan julkaisun. Tai vaihtoehtoisesti esiintynyt rakastavana(!) isänä, jotta poika olisi hävennyt ja jättänyt kirjan julkaisematta.
Ymmärrän hyvin Oton ratkaisun. Hän oli päättänyt asian, eikä halunnut mitään ylimääräistä (tunne)myllerrystä siihen soppaan, mistä oli vihdoin pääsemässä vapaaksi. Kirja oli hänelle Dlnnerin isyyden closure, ja isän kuolema pian sen jälkeen oli viimeinen naula pettymysten ja turhautumien arkkuun.
Vähän ihmetyttää, miksi tällainen ulostulo vasta Jorkan kuoleman jälkeen?