Lue keskustelun säännöt.
Miksi erityisesti huono-osaisilla on erityislapsia?
27.04.2020 |
Oiskohan erityisyys pitkälti kuitenki vanhempien syytä.
Yhden adhd lapsen tiedän jonka vanhemmat molemmat lääkäreitä. Isällä myös adhd. Tälläiset siis selvästi geneettisiä, enkä epäile yhtään etteikö kuka vaan voisi sairastua. Silti tuntuu että 95% erityisistä on vähävaraisten ja huono-osaisten lapsia.
Kommentit (83)
Tiedän vain akateemisten erityislapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä paikkaansa. Rikkailla niitä vasta onkin.
En tiedä, miksi aapeestä tuntuu, että 95% erityislapsista on vähävaraisten ja huono-onnisten palsia, kun kaikki tilastot osoittavat päinvastoin. Korkeakoulutetut vanhemmat ovat yliedustettuina varsinkin neuropsykologian kirjon lasten vanhemmissa ja myös mielenterveyden häiriöisten lasten vanhemmissa. Fyysisiä ongelmia on tasaisemmin. Tätä on sitten selitetty monilla tavoilla, joista tärkein näyttäisi olevan, että koulutetut vanhemmat ovat paremmin selvillä lasten normaalista kehityksestä ja siksi osaavat herkemmin epäillä jotain olevan vialla ja ovat myös tottuneempia käyttömään yhteiskunnan systeemejä ja osaavat siksi hakea tutkimuksia ja apua paremmin kin vähänkoulutetut vanhemmat.
Tästä seuraa johtopäätös että itse asiassa erityislapsia on yhtä paljon kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta korkeakououtettujen lapset tutkitaan ja diagnosoidaan useammin, siksi he päätyvät tilastijin useammin. Dianosoituina he saavat myös paremmin apua kuin köyhien lapset. Siksi korkeakoulutettujen erityislapset myös pärjäävät lopulta paremmin kuin köyhien (usein edes ne tavis) lapset.
Ehkä se erityislapsi nimenomaan sitten aiheuttaa huono-osaisuutta, koska vanhemmilla ei ole jaksamista ja taloudenhoito kärsii?
Vierailija kirjoitti:
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.
Höpö höpö. Kyllä vanhempien käytöksellä on hyvin suuri merkitys ja myös ympäristöllä. Jos lapsi kasvaa liassa ja romussa, surkeuden keskellä, hän oppii hyvin nopeasti olevansa vähän huonompaa sakkia. Kunnon ruuan tilalla halpoja eineksiä ja nopeita sokeripiikkejä. Lelujen ja leikkien tilalla tv ja pelit. Urheiluun ei kannusteta ja lapsesta tulee kömpelö pullukka. Lapsi siis muuttuu erityiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä näin kerran ystäväni silmistä että tulee erityislapsi niissä oli poimu jonka tiesin down aiheiseksi.
Ehkä kyse on siitä etteivät nämä lapset saa apua niin paljon kuin rikkaiden lapset? Jos vanhemmilla on resursseja auttaa lapsiaan niin tilanne ei eskaloidu eikä erityisyys näy ulospäin niin vahvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.
Höpö höpö. Kyllä vanhempien käytöksellä on hyvin suuri merkitys ja myös ympäristöllä. Jos lapsi kasvaa liassa ja romussa, surkeuden keskellä, hän oppii hyvin nopeasti olevansa vähän huonompaa sakkia. Kunnon ruuan tilalla halpoja eineksiä ja nopeita sokeripiikkejä. Lelujen ja leikkien tilalla tv ja pelit. Urheiluun ei kannusteta ja lapsesta tulee kömpelö pullukka. Lapsi siis muuttuu erityiseksi.
Lapsi muuttuu erityiseksi? Mistä näitä oppimattomia ihmisiä sikiää? Moni erityislapsi on fiksumpi.
Vierailija kirjoitti:
Minä näin kerran ystäväni silmistä että tulee erityislapsi niissä oli poimu jonka tiesin down aiheiseksi.
Jotenkin pelottavaa... - Tällaistenkö poimujen näkymisen pelossako osalla on ilm. vaikea katsoa muita kasvoja kohti saati, etä haluaisivat katsoa suoraan silmiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näin kerran ystäväni silmistä että tulee erityislapsi niissä oli poimu jonka tiesin down aiheiseksi.
Jotenkin pelottavaa... - Tällaistenkö poimujen näkymisen pelossako osalla on ilm. vaikea katsoa muita kasvoja kohti saati, etä haluaisivat katsoa suoraan silmiin...
Peruskoulu kesken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.
Höpö höpö. Kyllä vanhempien käytöksellä on hyvin suuri merkitys ja myös ympäristöllä. Jos lapsi kasvaa liassa ja romussa, surkeuden keskellä, hän oppii hyvin nopeasti olevansa vähän huonompaa sakkia. Kunnon ruuan tilalla halpoja eineksiä ja nopeita sokeripiikkejä. Lelujen ja leikkien tilalla tv ja pelit. Urheiluun ei kannusteta ja lapsesta tulee kömpelö pullukka. Lapsi siis muuttuu erityiseksi.
Lapsi muuttuu erityiseksi? Mistä näitä oppimattomia ihmisiä sikiää? Moni erityislapsi on fiksumpi.
Niin, lihavaksi syötetty lapsi jolle ei koskaan ole luettu ja on tottunut elämään jossa elämänhallinnasta ei ole tietoakaan. Luulet ettei tuollaiseen sairaus ja mielenterveysongelmat tartu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.
Höpö höpö. Kyllä vanhempien käytöksellä on hyvin suuri merkitys ja myös ympäristöllä. Jos lapsi kasvaa liassa ja romussa, surkeuden keskellä, hän oppii hyvin nopeasti olevansa vähän huonompaa sakkia. Kunnon ruuan tilalla halpoja eineksiä ja nopeita sokeripiikkejä. Lelujen ja leikkien tilalla tv ja pelit. Urheiluun ei kannusteta ja lapsesta tulee kömpelö pullukka. Lapsi siis muuttuu erityiseksi.
Lapsi muuttuu erityiseksi? Mistä näitä oppimattomia ihmisiä sikiää? Moni erityislapsi on fiksumpi.
Niin, lihavaksi syötetty lapsi jolle ei koskaan ole luettu ja on tottunut elämään jossa elämänhallinnasta ei ole tietoakaan. Luulet ettei tuollaiseen sairaus ja mielenterveysongelmat tartu?
Ei peruskoulu, vaan kansakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se erityislapsi nimenomaan sitten aiheuttaa huono-osaisuutta, koska vanhemmilla ei ole jaksamista ja taloudenhoito kärsii?
Ajattelen että tässä on totuuden siemen. Kuntoutukset ja terapiat ja niihin kuskaukset ja muu erityislapsen hoito ja huolehtiminen työllistivät omia vanhempiani niin paljon, että toisella ei ollut mitään saumaa mennä palkkatyöhön. Vammaistukea saivat huimat n. 200 euroa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on siitä etteivät nämä lapset saa apua niin paljon kuin rikkaiden lapset? Jos vanhemmilla on resursseja auttaa lapsiaan niin tilanne ei eskaloidu eikä erityisyys näy ulospäin niin vahvasti.
Tämä saa pohtimaan, että miten oikeastaan määritellään se kuka tai ketkä lapsista ovat niin sanotusti erityislapsia? - Kun tuntuu,, että nykyään on hyvin harvinaisa, että joku olisi "ihan tavallinen" lapsi, mitä ikinä sitten tämä "tavallisuus" sitten tarkoittaakaan...
en oo huomannu yllä väitettyä, mutta yhden tiedän juonu alkoholia koko ikänsä, ei työssä, lapsi syntyi adhd, ei myöskään voi olla työelämässä.
Ihmettelin samaa eräässä erityislapsiperheiden ryhmässä (itsellänikin on ns. erityislapsi). Yllättävän moni äiti vaikuttaa huono-osaiselta monellakin tavalla ja yhdellä oli pahoinpitelyn merkkejä/arpia kasvoissaan. Moni vaikuttaa myös jotenkin naiivilta aikuiseksi ihmiseksi.
Ehkä asiat vain ruokkivat toisiaan ja erityislapsen vanhemmuuskin on haastavaa ja ajaa vähintään avioeroon keskimääräistä useammin. Ehkä joihinkin perheisiin on "rikastunut" niitä vaikeiden ominaisuuksien geenejä enemmän, kun toistensa kaltaiset ovat perustaneet perheen.
Olen myös melko vakuuttunut kyseisten ryhmien perusteella siitäkin, että esim. autismi voisi olla vielä selvemmin periytyvää kuin millaiseksi sitä tällä hetkellä epäillään. ADHD:nhan tiedetäänkin olevan vahvasti periytyvää. Moni niistä vanhemmista (yleensä äideistä) on jotenkin ulapalla ihan arkijärkeilystä ja sosiaalisista tilanteista.
Myös monen kehitysviiveisen lapsen äiti kirjoittaa todella huonoa suomea ja ilmaisee ajatuksensa oudosti/hajanaisesti, vaikka siis heidän äidinkielensä kuitenkin on suomi. Itsekin valitsin hätiköidysti väärän kumppanin ja ehkä mulla on piilevä ADHD, mutta ap:n ajatuksessa lienee vinha perä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on siitä etteivät nämä lapset saa apua niin paljon kuin rikkaiden lapset? Jos vanhemmilla on resursseja auttaa lapsiaan niin tilanne ei eskaloidu eikä erityisyys näy ulospäin niin vahvasti.
Tämä saa pohtimaan, että miten oikeastaan määritellään se kuka tai ketkä lapsista ovat niin sanotusti erityislapsia? - Kun tuntuu,, että nykyään on hyvin harvinaisa, että joku olisi "ihan tavallinen" lapsi, mitä ikinä sitten tämä "tavallisuus" sitten tarkoittaakaan...
Se määritellään erikoislääkärin ja muiden ammattilaisten muodostamassa työryhmässä monipäiväisissä testeissä.
Monesti tämä kulkee suvussa, vanhempia ei ole diagnosoitu mutta ovat kuitenkin saaneet jonkin yksinkertaisen työpaikan esim. tehdastyössä tai siivoojina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.
Höpö höpö. Kyllä vanhempien käytöksellä on hyvin suuri merkitys ja myös ympäristöllä. Jos lapsi kasvaa liassa ja romussa, surkeuden keskellä, hän oppii hyvin nopeasti olevansa vähän huonompaa sakkia. Kunnon ruuan tilalla halpoja eineksiä ja nopeita sokeripiikkejä. Lelujen ja leikkien tilalla tv ja pelit. Urheiluun ei kannusteta ja lapsesta tulee kömpelö pullukka. Lapsi siis muuttuu erityiseksi.
Lapsi muuttuu erityiseksi? Mistä näitä oppimattomia ihmisiä sikiää? Moni erityislapsi on fiksumpi.
Niin, lihavaksi syötetty lapsi jolle ei koskaan ole luettu ja on tottunut elämään jossa elämänhallinnasta ei ole tietoakaan. Luulet ettei tuollaiseen sairaus ja mielenterveysongelmat tartu?
Ei peruskoulu, vaan kansakoulu.
On sitten jo aika vanha lapsi kun eikös kansakoulut lakkautettu vaiheittain peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. - Viimeiset jo ennen 1980 luvun alkamista.
Selittäviä tekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, kasvuympäristö, raskauden aikainen alkoholin käyttö, tupakointi, lääkkeet ja huumeet.
Loput on sattumasta ja huonosta tuurista kiinni.