Miksei kukaan asiantuntija kannata sitä eträ perusopetus siirtyisi pysyvästi etäopetukseen?

Kukas niiden lasten kanssa etäilee, kun vanhemmat on töissä?

Miten muka sijaisuuksista voitaisiin luopua?

Vierailija kirjoitti:

Miten muka sijaisuuksista voitaisiin luopua?

Ei pitäisi voida. Itse kuitenkin opettajana tiedän, että jos sairastun nyt tai muulloin, teen töitä sitten kotona. Tämä on helppo toteuttaa, jos on etäopetus. Meillekin jo sanottiin, ettei kouluumme palkata sijaisia, jos nyt korona-aikana joku opettaja sairastuu. Hän antaa sitten tehtävät sairasvuoteelta ja korjaa ja tekee paremmin, kun tervehtyy.

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Tämä vaatisi myös sitä, että pääasiassa naiset jäisivät pois työelämästä, sillä etäkoulutuksen mahdollistaminen on jäänyt lähinnä heidän harteillensa.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Kuten AP sanoi niin lapset kyllä näkevät kavereitaan paljon muualllakin kuin koulussa kuten nyt vaikka tuossa harrastuksen parissa. Tai miksi ei urheilipaikoilla, leikkipuistossa tai ihan kerrostalon kotipihalla. Kavereita voi kutsua myös kotiin kyläilemään tai pitää yhteyttä sosiaalisessa mediassa. Ei ne koulukaverit ole ainoa sosiaalinen asia nuorten elämässä vaan elämässä on paljon muutakin. Mutta en silti kannata AP ehdotusta täysin. Opetus voisi olla vaikka fifty-fifty niin että puolet opetuksesta tapahtuu koulussa ja puolet on etänä, korona viruksen jälkeen suurinosa konttori ja toimistotöistä tulee nimittäin kuitenkin olemaan etätöitä joten on hyvä valmistella lapset jo valmiiksi työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Jos tästä korona-ajasta jotain hyvää etsii, niin se on se, että ihmiset alkavat hahmottaa, mikä on oikeasti välttämätöntä ja mitä vain väitetään sellaiseksi, koska niin nyt on meillä tehty. Suomessa on tähänkin asti ollut kotikoululaisia. Esim. Fenix-koulussa oppimateriaali tulee käsittääkseni valmiina, sitä ei vanhempien tarvitse tehdä. Kaikki tällainen on vaiettu kuoliaaksi, koska mantramme on, että koulussa sosiaalistuu. Jos nyt mietitään, niin onko koulurakennus klo 8-16 todellakin ainoa paikka, jossa voi oppia sosiaalisia taitoja? Muitakin vaihtoehtoja olisi (nyt korona-aikaan ei niin paljon kylläkään). Ainakin lapseni alakoululuokalla sosiaalistuminen on ollut paljolti kiusaamista, p*rnokuvien lähettämistä whatsappissa ja yleistä hälinää ja levottomuutta. Onko tämä todellakin Se Juttu, jonka takia kouluun mennään? Tänään juuri luin Teksti-TV:stä, miten monella menee etäopetuksessa erittäin hyvin, kun esim. koulukiusaaminen on loppunut ja voi olla oma itsensä vetämättä mitään roolia. Varmasti on kivoja, toimivia koululuokkia, mutta monelle koulu on todella ankea paikka.

Jäädään kaikki kotiin etätöihin ja etäkouluun, sinäkin saat varmasti lääkärin hoitoa etänä jos loukkaannut kotona, siitä vaan pursimaan itseäsi kokoon kun lääkäri opastaa netin välityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Jos tästä korona-ajasta jotain hyvää etsii, niin se on se, että ihmiset alkavat hahmottaa, mikä on oikeasti välttämätöntä ja mitä vain väitetään sellaiseksi, koska niin nyt on meillä tehty. Suomessa on tähänkin asti ollut kotikoululaisia. Esim. Fenix-koulussa oppimateriaali tulee käsittääkseni valmiina, sitä ei vanhempien tarvitse tehdä. Kaikki tällainen on vaiettu kuoliaaksi, koska mantramme on, että koulussa sosiaalistuu. Jos nyt mietitään, niin onko koulurakennus klo 8-16 todellakin ainoa paikka, jossa voi oppia sosiaalisia taitoja? Muitakin vaihtoehtoja olisi (nyt korona-aikaan ei niin paljon kylläkään). Ainakin lapseni alakoululuokalla sosiaalistuminen on ollut paljolti kiusaamista, p*rnokuvien lähettämistä whatsappissa ja yleistä hälinää ja levottomuutta. Onko tämä todellakin Se Juttu, jonka takia kouluun mennään? Tänään juuri luin Teksti-TV:stä, miten monella menee etäopetuksessa erittäin hyvin, kun esim. koulukiusaaminen on loppunut ja voi olla oma itsensä vetämättä mitään roolia. Varmasti on kivoja, toimivia koululuokkia, mutta monelle koulu on todella ankea paikka.

Lapset tarvitsevat fyysistä vuorovaikutusta omanikäistensä kanssa jotta kasvaisivat normaaleiksi ihmisiksi. Pelkässä kotiopetuksessa ja vanhempien seurassa kyyhöttävistä lapsista kasvaa epävakaita ja tunne-elämältään rajoittuneita ihmisiä.

Provohan tämä on tietenkin. Mutta jos noin tehtäisiin, arvioin tämän kevään kokemusten perusteella, että murrosikäisistä syrjäytyisi ainakin parikymmentä prosenttia saman tien.

Tällä hetkellä peruskoulun päättäri saadaan järjestettyä melkein kaikille. Etäopetuksessa tämä ei todellakaan onnistuisi, koska emme saa kontaktia kaikkiin.

T. Yläkoulun opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Jos tästä korona-ajasta jotain hyvää etsii, niin se on se, että ihmiset alkavat hahmottaa, mikä on oikeasti välttämätöntä ja mitä vain väitetään sellaiseksi, koska niin nyt on meillä tehty. Suomessa on tähänkin asti ollut kotikoululaisia. Esim. Fenix-koulussa oppimateriaali tulee käsittääkseni valmiina, sitä ei vanhempien tarvitse tehdä. Kaikki tällainen on vaiettu kuoliaaksi, koska mantramme on, että koulussa sosiaalistuu. Jos nyt mietitään, niin onko koulurakennus klo 8-16 todellakin ainoa paikka, jossa voi oppia sosiaalisia taitoja? Muitakin vaihtoehtoja olisi (nyt korona-aikaan ei niin paljon kylläkään). Ainakin lapseni alakoululuokalla sosiaalistuminen on ollut paljolti kiusaamista, p*rnokuvien lähettämistä whatsappissa ja yleistä hälinää ja levottomuutta. Onko tämä todellakin Se Juttu, jonka takia kouluun mennään? Tänään juuri luin Teksti-TV:stä, miten monella menee etäopetuksessa erittäin hyvin, kun esim. koulukiusaaminen on loppunut ja voi olla oma itsensä vetämättä mitään roolia. Varmasti on kivoja, toimivia koululuokkia, mutta monelle koulu on todella ankea paikka.

Lapset tarvitsevat fyysistä vuorovaikutusta omanikäistensä kanssa jotta kasvaisivat normaaleiksi ihmisiksi. Pelkässä kotiopetuksessa ja vanhempien seurassa kyyhöttävistä lapsista kasvaa epävakaita ja tunne-elämältään rajoittuneita ihmisiä.

Juuri kirjoitinkin, että muitakin mahdollisuuksia sosiaalistumiseen on kuin koulurakennukset. Kodin lisäksi sosiaalisia taitoja oppii harrastuksissa, kaveriryhmissä jne. En todellakaan tarkoittanut, että lasten pitäisi vältellä ikätovereitaan. Kaveriksi harva kuitenkin valitsee kiusaajaansa, jonka kanssa koulussa olisi pakko kärsiä vuodesta toiseen.

Paljon on myös lapsia, joiden oman toiminnan ohjaus on aika huonoa. Pitää olla aikuinen opastamassa tehtävien aloittamisessa.

Ihan hyvin voisi olla etäkouluja ja fyysisiä kouluja.

Alapeukutan kaikkia jotka väittää että kavereita ba sosiaalisia taitoja saa muualta kuin koulusta. Koulu on se tärkein paikka lapsen sosiaalisten taitojen ja kykyjen kanmalta. Muuten lapselta jää ne kokonaan oppimatta ja lapsesta tulee sosiaalisesti taidoton.

Jokaisella halukkaalla on ollut ja on edelleen mahdollisuus ottaa lapsensa kotikouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Alapeukutan kaikkia jotka väittää että kavereita ba sosiaalisia taitoja saa muualta kuin koulusta. Koulu on se tärkein paikka lapsen sosiaalisten taitojen ja kykyjen kanmalta. Muuten lapselta jää ne kokonaan oppimatta ja lapsesta tulee sosiaalisesti taidoton.

Tämä on ihan totta. Jos lapsi saa valita sosiaaliset kontaktinsa, kiusaajien pakoilu vessaan, välipalarahojen luovuttaminen suosiolla sekä väkivallan kestäminen jäävät kokonaan pois eikä lapsi kehity näillä osa-alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Jos tästä korona-ajasta jotain hyvää etsii, niin se on se, että ihmiset alkavat hahmottaa, mikä on oikeasti välttämätöntä ja mitä vain väitetään sellaiseksi, koska niin nyt on meillä tehty. Suomessa on tähänkin asti ollut kotikoululaisia. Esim. Fenix-koulussa oppimateriaali tulee käsittääkseni valmiina, sitä ei vanhempien tarvitse tehdä. Kaikki tällainen on vaiettu kuoliaaksi, koska mantramme on, että koulussa sosiaalistuu. Jos nyt mietitään, niin onko koulurakennus klo 8-16 todellakin ainoa paikka, jossa voi oppia sosiaalisia taitoja? Muitakin vaihtoehtoja olisi (nyt korona-aikaan ei niin paljon kylläkään). Ainakin lapseni alakoululuokalla sosiaalistuminen on ollut paljolti kiusaamista, p*rnokuvien lähettämistä whatsappissa ja yleistä hälinää ja levottomuutta. Onko tämä todellakin Se Juttu, jonka takia kouluun mennään? Tänään juuri luin Teksti-TV:stä, miten monella menee etäopetuksessa erittäin hyvin, kun esim. koulukiusaaminen on loppunut ja voi olla oma itsensä vetämättä mitään roolia. Varmasti on kivoja, toimivia koululuokkia, mutta monelle koulu on todella ankea paikka.

Lapset tarvitsevat fyysistä vuorovaikutusta omanikäistensä kanssa jotta kasvaisivat normaaleiksi ihmisiksi. Pelkässä kotiopetuksessa ja vanhempien seurassa kyyhöttävistä lapsista kasvaa epävakaita ja tunne-elämältään rajoittuneita ihmisiä.

Juuri kirjoitinkin, että muitakin mahdollisuuksia sosiaalistumiseen on kuin koulurakennukset. Kodin lisäksi sosiaalisia taitoja oppii harrastuksissa, kaveriryhmissä jne. En todellakaan tarkoittanut, että lasten pitäisi vältellä ikätovereitaan. Kaveriksi harva kuitenkin valitsee kiusaajaansa, jonka kanssa koulussa olisi pakko kärsiä vuodesta toiseen.

Monilla lapsilla ei ole kavereita tai harrastuksia joten koulu voi olla ainut paikka missä nähdä ikätovereitaan ja koulut ovat monesti paikkoja mistä voi löytää itselleen kavereita tai harrasteryhmiä. Ja kyllä koulukiusaaminen on ongelma monille mutta ratkaisu ei ole eristää lasta kotiinsa vaan puuttua kiusaamiseen välittömästi joko puhumalla ja jos se ei auta niin kiusaajan/kiusaajien siirtämisellä muihin kouluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Kuten AP sanoi niin lapset kyllä näkevät kavereitaan paljon muualllakin kuin koulussa kuten nyt vaikka tuossa harrastuksen parissa. Tai miksi ei urheilipaikoilla, leikkipuistossa tai ihan kerrostalon kotipihalla. Kavereita voi kutsua myös kotiin kyläilemään tai pitää yhteyttä sosiaalisessa mediassa. Ei ne koulukaverit ole ainoa sosiaalinen asia nuorten elämässä vaan elämässä on paljon muutakin. Mutta en silti kannata AP ehdotusta täysin. Opetus voisi olla vaikka fifty-fifty niin että puolet opetuksesta tapahtuu koulussa ja puolet on etänä, korona viruksen jälkeen suurinosa konttori ja toimistotöistä tulee nimittäin kuitenkin olemaan etätöitä joten on hyvä valmistella lapset jo valmiiksi työelämään.

Opetushan jo aika pitkälti on tuota. Vai onko kotiläksyistä luovuttu kokonaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Kuten AP sanoi niin lapset kyllä näkevät kavereitaan paljon muualllakin kuin koulussa kuten nyt vaikka tuossa harrastuksen parissa.

Niin missä harrastuksissa? Kerrotko mitkä lasten harrastukset ovat tässä tauotta jatkuneet kevään ajan?

Sinulla ei selvästi ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulussa käyminen on muutakin kuin oppivelvollisuuden täyttämistä.

Koulukaverit ja sosiaalisten suhteiden oppiminen on hyvän elämän kannalta vähintään yhtä tärkeää, kuin integraalilaskenta ja morfeemien hallinta.

Jos tästä korona-ajasta jotain hyvää etsii, niin se on se, että ihmiset alkavat hahmottaa, mikä on oikeasti välttämätöntä ja mitä vain väitetään sellaiseksi, koska niin nyt on meillä tehty. Suomessa on tähänkin asti ollut kotikoululaisia. Esim. Fenix-koulussa oppimateriaali tulee käsittääkseni valmiina, sitä ei vanhempien tarvitse tehdä. Kaikki tällainen on vaiettu kuoliaaksi, koska mantramme on, että koulussa sosiaalistuu. Jos nyt mietitään, niin onko koulurakennus klo 8-16 todellakin ainoa paikka, jossa voi oppia sosiaalisia taitoja? Muitakin vaihtoehtoja olisi (nyt korona-aikaan ei niin paljon kylläkään). Ainakin lapseni alakoululuokalla sosiaalistuminen on ollut paljolti kiusaamista, p*rnokuvien lähettämistä whatsappissa ja yleistä hälinää ja levottomuutta. Onko tämä todellakin Se Juttu, jonka takia kouluun mennään? Tänään juuri luin Teksti-TV:stä, miten monella menee etäopetuksessa erittäin hyvin, kun esim. koulukiusaaminen on loppunut ja voi olla oma itsensä vetämättä mitään roolia. Varmasti on kivoja, toimivia koululuokkia, mutta monelle koulu on todella ankea paikka.

Lapset tarvitsevat fyysistä vuorovaikutusta omanikäistensä kanssa jotta kasvaisivat normaaleiksi ihmisiksi. Pelkässä kotiopetuksessa ja vanhempien seurassa kyyhöttävistä lapsista kasvaa epävakaita ja tunne-elämältään rajoittuneita ihmisiä.

Juuri kirjoitinkin, että muitakin mahdollisuuksia sosiaalistumiseen on kuin koulurakennukset. Kodin lisäksi sosiaalisia taitoja oppii harrastuksissa, kaveriryhmissä jne. En todellakaan tarkoittanut, että lasten pitäisi vältellä ikätovereitaan. Kaveriksi harva kuitenkin valitsee kiusaajaansa, jonka kanssa koulussa olisi pakko kärsiä vuodesta toiseen.

Monilla lapsilla ei ole kavereita tai harrastuksia joten koulu voi olla ainut paikka missä nähdä ikätovereitaan ja koulut ovat monesti paikkoja mistä voi löytää itselleen kavereita tai harrasteryhmiä. Ja kyllä koulukiusaaminen on ongelma monille mutta ratkaisu ei ole eristää lasta kotiinsa vaan puuttua kiusaamiseen välittömästi joko puhumalla ja jos se ei auta niin kiusaajan/kiusaajien siirtämisellä muihin kouluihin.

Niitä kavereita ja harrastuksia voi ihan aktiivisesti etsiä :) Vanhemmatkin voivat tähän osallistua eikä vain odottaa, että joku virallinen taho kuten koulu hoitaa homman. Senkin nostaisin esiin, että jossain vaiheessa voi olla ihan avartavaa hankkia LISÄKSI eri-ikäistenkin seuraa. Esim. tytärpuoleni kävi teininä joillain kursseilla, joilla oli aikuisiakin ja tykkäsi kyllä. Siitä olen ihan samaa mieltä, että kotiin eristäytyminen ei ole hyvä strategia (paitsi ehkä juuri nyt).