Miten suhtautua itsetuhoiseen teiniin?

niin ne voivat ottaa lapsen pakolla osastolle hänen tahdostaan riippumatta. EHkä se olisi herättävä kokemus sikäli, että hän huomaisi, että vedättääkin voi vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja hän huomaisi, millaisilla asioilla leikittelee.



Sinänsä minä en usko osastohoidon ihmeitätekevään vaikutukseen muuten kuin lähinnä juuri tuolla shokkivaikutuksella. Psykologin keskusteluapu avohoidossa voisi olla tehokkaampaakin. Mutta sitä varmaan pitäisi olla vähän intensiivisemmin, kuin nyt on.

On hienoa että olet huolissasi ja haluat auttaa tyttöä. Minun korvaani särähti se, että et halua taputtaa selkään koska tyttö ei sitä ansaitse. Tarkoitat siis että teot ovat sellaisia, joista ei tule antaa positiivista huomiota. Olet oikeassa siinä, että huomionhakua tuo toiminta on. Tyttö osoittaa selkeästi että tarvitsee huomiota, välittämistä ja aikuisen tukea. Ei siitä saa rangaista! Silloin kun tuollainen tilanne on päällä, on tärkeää juuri antaa sitä huomiota.



Ole iloinen että tytöllä on aikuinen johon luottaa, eli sinä. Nyt voisittekin koittaa tehdä muutamia sopimuksia tytön kanssa, esim. osastojaksolle lähteminen ja pyrkimys olla erossa päihteistä. Sano että välität hänestä todella paljon ja pelkäät että menetät hänet. Kerro että hänen toimintansa vain pahentaa hänen oloaan. Koita puhua rauhallisesti ja hänen tasoltaan. Älä vähättele hänen tuntemuksiaan.



Sano että parin päivän välein tarkastatte ovatko sopimukset pitäneet. Parasta olisi jos voisitte tavata kasvotusten. Olisiko se mahdollista?



Kuulostaa siltä että olisit hyvä tukihenkilö tytölle ja että hän luottaa sinuun.



Nimim. Näitä asioita työkseen tekevä

Asutaan muutaman sadan kilsan päässä toisistamme, joten ei oikeen komminikointi onnistu kun netin kautta.



Se, miksi en kestänyt tuonkaltaisita huomoion hakua, johtuu varmasti siitä, että olen joutunut hänen veljelleen elli lapseni isälle sanomaan, että hänen itsemurhansa ei ole minun asiani, että en enää ikinä halua kuulla puheita aiheeseen liittyen. En suostu alkaa " voivottelijaksi" . Ennemmin vaikka suutun. Silmien sulkeminen ei ole varmaan vaihtoehto.



Olen huolissani tuosta tytöstä. Mutta mä olen itsekin tässä terapiaan menossa ja mun oma jaksaminen ja mun lapsen hyvinvointi menee sen edelle. Mä haluan olla tukena, mutta en enää ikinä suostu hajottamaan itseäni sen kuorman alla. Tuntuu niin typerältä, kun se ois sen vanhempien tehtävä nyt välittää. Tavallaan tuntuu, että mä olen tässä vasten tahtoani, mutta mun omatunto ei salli vaan ignoorata.



ap