Sanna Ukkolan kolumni turhanpäiväisistä kokouksista työelämässä

käykö palstalla kokoustelijoita? Ap

En muista omalta työuraltani kuin kaksi aidosti hyödyllistä kokousta. Muut 1004 olivat mielestäni ajanhukkaa jonka olisi voinut käyttää paljon tuottavammin.

Ihan asiaa Sanna nyt kirjoittaa. Näin korona-aikoina tämäkin turhuus varmasti vähentynyt.

Ne kokouset, missä olen ollut mukana, ovat olleet pääosin esimiesten yksinpuheluita. Semmoista riikinkukkoilua.

Vaikka ajatukset ovat muualla, niin saattanut perustella läsnäolon sillä, että palkka juoksee koko ajan...

Täyttä asiaa. Etätöissä työtehoni on moninkertaistunut, kun uuvuttavat, turhat kokoukset ovat vähentyneet radikaalisti.

Nuitahan riittää jos nainen pomona. Pakko päästä pitään monologia tavoitteista yms.  eli samaa settiä joka aamu maanantaisin.

Ukkola on kategorisesti vastustettava persoona. Missään asiassa ei kannata olla samaa mieltä.

Miten kenelläkään on elämässään sekuntiakaan aikaa tuhlattavaksi Ukkolan ja hänen miehensä kirjoituksiin??? Eikö tosiaankaan ole parempaa tekemistä?

Sanna on ollut jo puoli vuotta ilman kokouksia. Nytkin etänä.

Ukkola ei oikeissa töissä ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan, kun on jalka tuolla suojatyöpaikassa.

No, nuo kokoukset jakaa aina mielipiteitä.

Monet kokoukset ja palaverit ovat ylemmältä taholta määrätyt.

Tietyt asiat on saatettava tiettyjen toimihenkilöstön tiedettäväksi, ja näiden tulee sitten jakaa tietoa alaiseilleen. Läheskään kaikki eivät nooteera sähköposti tiedotteita ja viestetjä olleenkaan. Vain vilkaisevat niitä, ja siihen jää sähköposti ja muu digitaalinen tiedotus.

Myös viikkopalaverit ovat tarpeen, silloin jokainen siihen osallistuva tietää suurinpiirtein, missä mennään, mitä on tapahtunut ja mitä tapahtuu seuraavaksi.  On oma asia, jossa noissa palavereissa ei käytä puheenvuoroa, ei kuuntele muiden sanomisia eikä ole vähääkään kiinnostunut koko palaverista.

Sellainen ihminen ei ole sisäistänyt koko laitoksensa toimintatapaa ja sen halua kehittyä.

Hän vain suorittaa mekaanisesti omaa tehtäväänsä, joko huonosti tai hyvin tai keskinkeraisesti, mutta ei välitä vähääkään siitä, miten koko pulju kehittyisi eteenpäin ja saisi yhä enemmän asiakkaita ja toimisi näiden asiakkaiden hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Entäs turhat työmatkat? Ehkä tämän jälkeen työpaikoilla aletaan vihdoin hyödyntää etäpalavereita entistä enemmän sen sijaan että matkustetaan maan ääristä ”tosi tärkeään kokoukseen” parin tunnin takia.