Onkos täällä muita "etanoiden" äitejä?

kaikkialle pitää kävellä hiiiitaaaasti, kädessä oleva omenaviipale kestää 15min kun sitä haukataan viiden minuutin välein ja muu aika haaveillaan..

Ulkovaatteet puetaan vetkutellen ja kaiken aikaa muissa maailmoissa liidellen..

Pissalle mennessä pitää pantata vähintään minuutti ja odotuttaa äitiä ennenkuin voi lorauttaa..

Kyseessä siis 3,5v tyttö.



Ja uskon ymmärtäväni tunteesi, minäkin olen raskaana ja meillä on melkein 2v tyttö vielä etanan lisäksi sekä päivisin 2v ja 3,5v pojat hoidossa..

Kun on ruuhkaisia hetkiä tai muuten pitäisi pistää töpinäksi niin ei jaksa olla aina ymmärtäväinen...

samanlainen haaveilija.. pukeminen, syöminen.. kaikki niiiin hidasta. Ja inhoaa hoputtamista yli kaiken. Jopa herkkujen syöminen hidasta:) Nyt 4 v ja pakko pukea aamuisin ennen töihin lähtöä koska en ehtisi muuten ikinä töihin.

Vaikea välillä ymmärtää kun on ite ns. nopeatempoinen.

Haukku, perusteellinen pureskelu, 5 minuuttia haaveilua, alusta. Huoh.

Sama minkä tahansa hedelmän tai juurespalan kanssa.

ap

Te kaikki äidit kerrotte todella hellyyttävän, ihanan huvittavasti omista "etanoistanne". Älkää käsittäkö väärin; en todellakaan tarkoita mitenkään pahalla! *5 minuutin haaveilu, alusta. huoh* :D

Ja kyllä uskon, että välillä raastaa hermoja, mutta ihanasti silti kerroitte.

täällä on aikuisetana ;) Olen mahdottoman hidas mitä ikinä sitten teenkin (jos on pakko, niin sitten kiirehditään toki). Eli nuorista etanoista tulee sitten varmaan aikuisenakin samanlaisia ;)

_Hidas_ on kaikissa toimissa, mutta toisaalta järjettömän vilkas.

Miten tämä sitten onnistuu - kas, kun koko ajan hösää jotain ja selittää ja selittää ja selittää ja... parin haarukallisen syöminen voi kestää kevyesti puoli tuntia, ylikin, kun koko ajan pitää kysellä tai selostaa jotain. Päiväkotiin lähtiessä jos alan hoputtaa puoli tuntia ennen, niin ei myöhästytä kuin ehkä vartti ja siinä vaiheessa olen jo ihan raivarissa. Etanaksi kutsun häntä, mutta haaveilija ei tosiaan ole vaan liike pysähtyy kun pitää puhua, päiväkodissa sanoivat, että pojalla on "puheen lahja", eikä välttämättä ollut ihan kohteliaisuus ;)

Arvaappa vaan kerkeääkö nyt ekaluokkalaisena kouluun ajoissa ?

Kun oli päiväkoti ikäinen myöhästyin hänen vuokseen töistä useasti. Ei antanut minunkaan pukea tai auttaa.

Olen tosi kyllästynyt jatkuvaan odotteluun. Hermostuu jos hoputan.

En tajua, kuinka koulussa kerkeää syödä. Aamupalan syömiseenkin menee puolituntia, vaikka ei edes jäisi haaveilemaan.

Muutenkin jumittuu aina samaan asiaan ja asiasta toiseen siirtyminen on hankalaa. Voi tehdä jotain samaa juttua koko päivän ja jatkaa seuraavana päivänä.

Läksyihin pitäisi kulua korkeintaan 15 min ja hän tekee niin pikkutarkkaa jälkeä ja haaveille välillä, että hyvinkin menee yli tunti läksyihin jotka kyllä osaa.

Unohtaa, mitä on tekemässä esim. pukeminen kestää.



Muistaakseni isosiskollansa oli samanikäisenä hidastelua. Ei ollenkaan ymmärtänyt hoputtamista. Olimme myöhässä muskarista, sanoin että ottaa tossut mukaansa ja laittaa jalkaansa vasta muskarissa. EI kuule, ei tottele. Tiukkasin sitten, miksei kuullut, miksei tehnyt. No kuulihan se, mutta kun ei halunnut tehdä niin kuin äiti määräsi.



Olen havainnut, että hitaus liittyy väsymiseen, päiväunet joinain päivinä auttaa.. Ja oma asenne. Nykyisin yritän aina realta hoitopaikkaan kävellessä, en retuuta pientä vaan menen kuin kunniasaatossa, rentoutan hartiat. Vaikutus= isompi neiti juoksee edeltä :-)