Miten helluntailaispastorit ja saarnaajat jaksavat olla aina niin innostavia ja positiivisia?

Usko yksistään ei sitä selitä, ja varmaan yksi syy on se, että se kuuluu helluntailaiskulttuuriin. Saarnaajan on oltava vahva, uskossaan ja esiintymisessään, vakuuttava, jaksettava innostaa ja kannustaa muita. Oltava ikään kuin aina julistamassa palavasti uskosta.
Entä jos helluntailaissaarnaaja väsyy, palaa loppuun, ei enää jaksakaan? Tiedän tälläisenkin tapauksen, se toi vaan syvyyttä hänen julistukseensa.