Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä te muut alle 10 v. lasten vanhemmat saatte tehtyä 8 h työpäiviä nyt poikkeustilan aikana?
01.04.2020 |
Meillä toinen vanhempi on kodin ulkopuolella töissä. Kaksi lasta, toinen alakoulussa ja toinen päiväkotilainen, molemmat nyt kotona. Koululaisella ADHD ja vaatii paljon tukea sekä etäkouluun että ylipäänsä tähän arkeen, kun kaikki arjen rutiinit ja rakenteet ovat menneet uusiksi.
Saan juuri ja juuri raavittua työpäivän kasaan jos teen töitä aamukuuden ja iltakymmenen välillä aina sopivan hetken tullen. Työteho on aivan surkea eikä ainoastaan perhetilanteen vuoksi. Maailman meno ahdistaa sen verran, ettei töihin keskittyminen pandemian keskellä käy mitenkään leikiten. Lisäksi aikaa palautumiselle ei nyt ole hetkeäkään, kun kaikki liikenevä aika menee joko lasten, kodin tai töiden hoitamiseen. Puoliso tekee sen, mitä omilta töiltään ehtii, mutta jo nepsy-lapsen kanssa pärjääminen (lapsi voinut normaalia huonommin) vie molemmilta vanhemmilta valtavasti voimavaroja.
Miten te muut pystytte tähän? Minä olen jo muutaman viikon jälkeen burnoutin partaalla.
Kommentit (45)
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei me saadakaan. Mutta kukaan ei kehtaa myöntää sitä ääneen, ettei vaikuta huonolta vanhemmalta ja työntekijältä.
Voihan se silti olla tehokkaampaa kuin toimistolla. Sitä juoruilun ja supinan määrää ja kuppikuntien väsäämistä, sehän vie valtavasti energiaa itse työltä.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Eihän tuo ole kuin järjestelykysymys. Toki asiaa auttaa, että lapset ovat omatoimisia ja innokkaita auttamaan ja osallistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Eihän tuo ole kuin järjestelykysymys. Toki asiaa auttaa, että lapset ovat omatoimisia ja innokkaita auttamaan ja osallistumaan.
No ei se nyt kyllä vaan välttämättä ole. Vaikka kuinka järjestelee, vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja. Nämä kommentit on kyllä omiaan lisäämään vanhemmille paineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Eihän tuo ole kuin järjestelykysymys. Toki asiaa auttaa, että lapset ovat omatoimisia ja innokkaita auttamaan ja osallistumaan.
No ei se nyt kyllä vaan välttämättä ole. Vaikka kuinka järjestelee, vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja. Nämä kommentit on kyllä omiaan lisäämään vanhemmille paineita.
Ai niin, unohdin ihan, että täällä pitää äitien olla burn outin partaalla keikkuvia ihmisraunioita.
Anteeksi, että olen onnistunut rakentamaan elämäni niin, että minun ei tarvitse ottaa paineita.
Onhan se joissain perheissä haastavaa. Kaikilla ei kuitenkaan lapset ole alle kymmenvuotiaita eikä kaikilla ole adhd-lapsia. Joten et voi välttämättä ihmisten podcasteiluista tehdä johtopäätöksiä, jos et tiedä heidän kotitilannettaan tarkasti.
Esimerkiksi meillä on kaksi lasta kotona, mutta he ovat jo 18 ja 20. Tuossa lukiolainen (asperger, muuten) tekee juuri etänä koetta keittiön pöydän ääressä, eikä huoli äidiltään neuvoja ja apua.
Kun teen etätyöpäivää (nyt on vapaapäivä), pystyn siten keskittymään mainiosti. Paremmin kun töissä maisemakonttorissa. Ehdin käydä päivän aikana lenkillä ja hoitaa kotityöt ja silti saan enemmän aikaan kuin duunipaikalla työskennellessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monelta lapset heraavat? Paljonko koululaisella menee aikaa kouluhommiin? Voitko itse tehda työt mihin aikaan vain? Vastaa itsellesi naihin ja luo kunnollinen aikataulu paivaan. Seka itsellesi etta lapsellesi. Jos mies on illat kotona, ottaa han paavastuun illoista. Tsemppia!
ps. itse aamuvirkkuna heraan klo 5 nykyaan ja teen töita klo 5.30-8.00. Toisen rupeaman lounaan jalkeen klo 12-15. Kolmannen klo 18-20. Tuosta tulee 7,5h ja se saa riittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Eihän tuo ole kuin järjestelykysymys. Toki asiaa auttaa, että lapset ovat omatoimisia ja innokkaita auttamaan ja osallistumaan.
No ei se nyt kyllä vaan välttämättä ole. Vaikka kuinka järjestelee, vuorokaudessa on vain tietty määrä tunteja. Nämä kommentit on kyllä omiaan lisäämään vanhemmille paineita.
Ai niin, unohdin ihan, että täällä pitää äitien olla burn outin partaalla keikkuvia ihmisraunioita.
Anteeksi, että olen onnistunut rakentamaan elämäni niin, että minun ei tarvitse ottaa paineita.
Kerran osaat meitä muita paremmin, anna vinkkejä ja neuvoja muillekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joissain perheissä haastavaa. Kaikilla ei kuitenkaan lapset ole alle kymmenvuotiaita eikä kaikilla ole adhd-lapsia. Joten et voi välttämättä ihmisten podcasteiluista tehdä johtopäätöksiä, jos et tiedä heidän kotitilannettaan tarkasti.
Esimerkiksi meillä on kaksi lasta kotona, mutta he ovat jo 18 ja 20. Tuossa lukiolainen (asperger, muuten) tekee juuri etänä koetta keittiön pöydän ääressä, eikä huoli äidiltään neuvoja ja apua.
Kun teen etätyöpäivää (nyt on vapaapäivä), pystyn siten keskittymään mainiosti. Paremmin kun töissä maisemakonttorissa. Ehdin käydä päivän aikana lenkillä ja hoitaa kotityöt ja silti saan enemmän aikaan kuin duunipaikalla työskennellessä.
Aikuiset lapset ei ehkä tosiaan ole sama asia kuin taaperot. Kerro lisää itsestäänselvyyksiä.
Yksi vaihtoehto on pyytää työnantajalta mahdollisuutta tehdä lyhyempää työpäivää, esim kuusituntista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä joudun olemaan työpaikalla 8 h /päivä. Lapsi ja mies on kotona keskenään, kuulemma tosi hyvin sujuu, lapsi tekee melko itsenäisesti koulutehtävät (isä printtaa Wilmasta tokaluokkalaiselle) ja isä tarkistaa ne kun on valmiita (tähän kohtaan en luota ihan täysin) ja sen jälkeen lapsi pelaa tabletilla kunnes tulen kotiin. Laitan ruoan ja isä jatkaa töitä vielä tunnin-pari.
Illalla ehkä käydään kävelyllä ja kotona yritetään liikkua, pelata pehmofutista jne. Viikonloppuisin paljon ulkoilua, yleensä metsässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoista räpiköintiä on vaikkei erityislapsia olekaan. Koululaisen kanssa vielä pärjäisi, mutta kaksi päiväkoti-ikäistä vaatii paljon, uloskin pitää viedä leikkimään ja 2v ei oikein vielä jaksa itsekseen leikkiä vaan haluaa jatkuvasti syliin ja huomiota jne.
Ei auta kuin herätä aamulla aikaisin ennen lapsia tekemään töitä, päiväunien aikaan taas paahdetaan täysillä ja sitten illalla lasten mentyä nukkumaan. Päivän mittaan saadaan sitten jaettua pätkiä niin, että toinen tekee töitä ja toinen hoitaa lapsia. Kyllä nyt lapsiperheet, joissa vanhemmat käyvät töissä laitetaan todella koville, en kyllä yhtään ihmettele niitä, jotka ovat todenneet parhaaksi viedä lapset päiväkotiin vaikka ovat itse kotona etätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joissain perheissä haastavaa. Kaikilla ei kuitenkaan lapset ole alle kymmenvuotiaita eikä kaikilla ole adhd-lapsia. Joten et voi välttämättä ihmisten podcasteiluista tehdä johtopäätöksiä, jos et tiedä heidän kotitilannettaan tarkasti.
Esimerkiksi meillä on kaksi lasta kotona, mutta he ovat jo 18 ja 20. Tuossa lukiolainen (asperger, muuten) tekee juuri etänä koetta keittiön pöydän ääressä, eikä huoli äidiltään neuvoja ja apua.
Kun teen etätyöpäivää (nyt on vapaapäivä), pystyn siten keskittymään mainiosti. Paremmin kun töissä maisemakonttorissa. Ehdin käydä päivän aikana lenkillä ja hoitaa kotityöt ja silti saan enemmän aikaan kuin duunipaikalla työskennellessä.
Ei.
Sinulla on kaksi aikuista kotona.
En mitenkään. Siksi teen töitä 6 päivää viikossa. Mulla on 4v, 2v ja 9kk lapset. 2 vanhempaa oli jo hoidossa ja nuorimmankin oli tarkoitus mennä tänään ensimmäistä päivää. Teen 5 päivää 6 tuntista viikkoa ja lauantain kun mies on vapaalla teen 8 tuntia. Mies tekee normaalia työaikaa työhuoneessaan ja minä teen 6 tuntista päivää keittiössä ja hoidan lapset.
Ei mitenkään. Koti tursuaa likaa ja Saarioisten äidit laittaa ruuan. Minulla ekaluokkalainen, 5-vuotias ja 2-vuotias. Ekaluokkalainen tarvitsee vain hiukan apuja ja 5-vuotiaskin leikkii hiukan itsekseen, välillä myös pelaavat tai lukevat. Ilmainen lukulumo-appi on ollut nyt kiva.
Mutta sitten tuo 2v... Täysin mahdotonta saada mitään tehtyä rauhassa. Olen yksinhuoltaja ja myöhään iltaisin on pakko tehdä töitä, koska päivällä ei ehdi. Kotihommat tehdään sitten ehkä syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se joissain perheissä haastavaa. Kaikilla ei kuitenkaan lapset ole alle kymmenvuotiaita eikä kaikilla ole adhd-lapsia. Joten et voi välttämättä ihmisten podcasteiluista tehdä johtopäätöksiä, jos et tiedä heidän kotitilannettaan tarkasti.
Esimerkiksi meillä on kaksi lasta kotona, mutta he ovat jo 18 ja 20. Tuossa lukiolainen (asperger, muuten) tekee juuri etänä koetta keittiön pöydän ääressä, eikä huoli äidiltään neuvoja ja apua.
Kun teen etätyöpäivää (nyt on vapaapäivä), pystyn siten keskittymään mainiosti. Paremmin kun töissä maisemakonttorissa. Ehdin käydä päivän aikana lenkillä ja hoitaa kotityöt ja silti saan enemmän aikaan kuin duunipaikalla työskennellessä.
Aikuiset lapset ei ehkä tosiaan ole sama asia kuin taaperot. Kerro lisää itsestäänselvyyksiä.
Taaperot saa viedä päivähoitoon edelleen.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kyllä yhtään. Millä ajalla ihmiset lenkkeilee, leipoo, kotoilee, osallistui tanssitunneille ja vetää podcasteja? Musta tuntuu kuin olisin taas pienen vauvan äiti kotiin sidottuna, oma elämä kokonaan tauolla. Sillä erotuksella, että pitää vielä tehdä töitä.
Niin, ihmisissä ja lapsissa on eroja. Meidän kahdella alakoululaisella ei ole ADHD:tä eikä muitakaan keskittymistä tai oppimista haittaavia häiriöitä. Ja me vanhemmatkin olemme vissiin aika rauhallisia ja järjestelmällisiä, emmekä jaksa ihan pienistä ottaa stressiä. Pienen parin ekan päivän alkusäädön jälkeen lapset osaavat tehdä hommia itsenäisesti, osaavat lämmittää ruokansa itse tarvittaessa, osaavat omatoimisesti leikkiä pihalla, osaavat itse laittaa tarvittaessa dvd:n pyörimään. Tottakai meilläkin silloin tällöin tulee keskeytyksiä, mutta todella vähän. Opeille toki kiitos, että ovat oppilaan tavoitettavissa ja auttavat koulutyöhön liittyvissä kysymyksissä - meillä ei ole tarvinnut vanhempien ryhtyä opettajaksi, lähinnä teknisiksi tukihenkilöiksi tarvittaessa. Mutta kun tästä arjesta on positettu työmatkat ja kaikkien harrastukset ja niihin kuskaukset ja matkustukset, niin kyllä meidän perheessä sitä aikaa jää enemmän käytettäväksi kaikkeen muuhun.
Pitää vaan alentaa vaatimustasoa.