Lue keskustelun säännöt.
Kaipaatko ikinä sitä millainen olit nuorena?
Koetko olleesi nuorena esim. villimpi, luottavaisempi ja viattomampi, elämäniloisempi, herkempi? Kaipaatko sitä "versiota" sinusta? Haluaisitko olla vähän enemmän sellainen nyt, mutta kuitenkin pitää kokeneisuutesi ja viisautesi?
Kommentit (231)
Ulkonäköä kyllä, temperamenttisuutta en
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Olin kauniimpi ja rohkeampi ja n. 15 kiloa hoikempi kuin nyt. Ylipainoinen en kyllä ole vieläkään, mutta hoikkuus puki mua oikein hyvin.
Tavallaan, näin vanhenevana oon kyynistynyt hirveästi. Mutta toisaalta, nuoruuden liiallinen hyväuskoisuus mut on saanut kyynistymään. Nuorena elämä oli kevyempää, näin kai se kuuluukin olla. Joten, hymy huulessa ja haikeudella muistelen itseäni nuorena, mutta en mä enää sitä takaisin haluaisi. Sitäpaitsi, löysin päiväkirjani nuoruusvuosilta, koko ajanhan mä siellä valitin ja kärsin itsetunto-ongelmista, tosin kirjoitinkin siihen vain silloin, kun meni huonosti, kun meni hyvin ei ollut aikaa päiväkirjalle.
Kaipaan, olin elämäniloisempi ja viattomampi. Toisaalta minua ahdisti hyvin paljon, nykyään yritän olla avoimempi. Olin hoikempi mutta en tiedä onko se hyve, nykyään on enemmän lihaksia.
Ulkonäköä ja fyysistä suorituskykyä kyllä. Sitä itsekeskeisyyttä ja lapsellisuutta mitä silloin oli en kaipaa pätkääkään. Kunpa olisi ollut sama viisaus päässä silloin mitä nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajatttelen nuoruuden aika paljolti sillä tavallla että enemmän sitä haluaisi antaa sekä turvaaa tulevalle nuorisolle omista virheistä ja jotenkiiin pyrkiä kehittämäään systeeemiä paremmaksi. Maaailma on kylmä paikkka ja sielllä ei selviydy ilman päämärrätietoisuuttta ja järkeä, muttta se että mikä kenelllekkin on merkityksellistä ja mikä motivoi niiiin yksilöitä kuin koko kansantalouttttakin.
Joo, kunpa olisi edelleen laaja ystäväpiiri, olisin menevä, energinen, rohkea. Ja hoikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole siihen palaamista. Tyhjää ajan hukkaa jorinaa.
Zinc
Nyt kun tietää, että olemme Helvetissä kus.päiden kanssa, niin ei siinä luottamiset auta mitään. Semmoisesta ei ole kuin haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kaipaa nuoruudesta mitään. Olen nyt kauniimpi, rohkeampi, varakkaampi. Elämä on paljon helpompaa nyt 41 - vuotiaana. .
En oikeastaan. Olin nuorempana ärsyttävä kaikkitietävä besserwisser. Pidin itseäni jotenkin muita parempana. Tiesin täsmälleen, miten asiat pitää tehdä ja hoitaa.
Nyt, kun vanhempana ajattelee asiaa, niin huomaan, että olin täysin oikeassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäköä ja terveyttä kaipaan, päätöntä koheltamistani ja edesvastuutonta käytöstäni en.
Enpä oikeastaan. Olin nuorena estynyt, arka, ahdistunut jne. Nykyään elämä hymyilee ja olen vapautuneempi. Jos jotain kaipaan niin nuorempaa naamaa. N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipaan. Olin silloin kaunis ja näyttävä, kaikki oli positiivista ja menestyksekästä.
Nyt olen kuin haamu.
Ainoastaan sitä, että oli nuorempi fyysisesti, en sitä että oli v*tusti tyhmempi.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan, olin elämäniloisempi ja viattomampi. Toisaalta minua ahdisti hyvin paljon, nykyään yritän olla avoimempi. Olin hoikempi mutta en tiedä onko se hyve, nykyään on enemmän lihaksia.
Ai jaa - mulla on ihan täysin toisinpäin.
Olin nuorena äärimmäisen arka, ahdistunut ja masentunut - nykyään olen rohkea, täynnä iloa ja varmuutta sekä koen puhtautta hengessäni.
Nuorena mulla oli paljon poikakavereita joka sormelle, nyt on vaan oma mies, joka riittää.
Ehkä arvaatkin - kun tulin Jeesus-uskoon, kaikki muuttui elämässäni niin paljon paremmaksi ja paranee aina vaan, vaikka vuosia karttuukin.
Mulla oli pantavan näköinen kroppa. Sitä kaipaan. Muuten se oli ihan kamalaa aikaa. Aina joku ahdistelemassa tai tarjoamassa rahaa seksistä. Tosin nyt, en ihmettele. Minäkin maksaisin.
En. Olin neuroottinen, epävarma, ahdistunut, tunsin rumaksi itteni, en luottanut keneenkään.
Joka päivä.
- Nuorenpana en miettinyt huomista päivää pidemmälle vaan elin hetkessä
- En ollut jatkuvasti väsynyt
- Tulevaisuus ei huolettanut pätkääkään
- Käytin rahaa huolettomasti. Nyt mietin tarkkaan vaikkei tarviskaan
- Lähdin extemporena reissuun vailla majapaikkaa. Nykyään nou nou
- Tuli käytyä yössä joka viikonloppu ja krapula kesti päivän
- Olin kiinnostunut naisista ja jaksoin tehdä aloitteita
M35
Joskus. Toisaalta olin myös hyvin epävarma ulkonäöstäni ja sisäänpäinkääntynyt. On ollut katkeraa kuulla jälkikäteen kuinka kaunis olin. Olisipa joku sanonut sen sille epävarmalle nuorelle tytölle.