Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Elämä on sellaista kuin siitä itse tekee." - Näinkö on?
14.03.2020 |
Mitenköhän minä olen itse tehnyt sen, että olen syntymästäni ollut niin tyhmä, etten ole oppinut mitään kunnon ammattia, ja sen että en pääse mihinkään töihin vaikka kuinka yrittäisin. Miten minä sitten olen itse tehnyt nuo asiat? Työhaluja kyllä olisi, en todellakaan ole tehnyt sitä tahallani. Mutta kun kaikki sanoo että sinä olet päättänyt jo valmiiksi epäonnistua. Missä minä sen päätin, heti syntymän jälkeenkö?
Kommentit (14)
Enimmäkseen on. Epäonnea toki on, mutta siihen voi suhtautua monella tavalla. Sisuuntua ja yrittää uudestaan, tai luovuttaa ja ruikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki voisivat tietysti olla Warren Buffetteja mutta kun jengi on vain luusereita. Näin se menee!
Ja voihan sitä yhä miettiä, miten ei nallekarkit menneet tasan 40 v sitten.
Tai sitten on voinut keskittyä tekemään omasta elämästä hyvää, eikä mieti mitä joku muu on saanut helpommalla. Kun nuo ajatukset ovat silkkaa ajanhukkaa.
Reunaehtojen sisällä voi aina muuttaa asioita. Tosin sekin lienee liian vaikeaa useimmille. Tää lienee semmoinen tragedia että suurin osa ei oikein koskaan tule kykenemään mihinkään.
Ja edelleen kiinni ominaisuuksista ja viitsimisestä millaisen elämän haluaa itselleen. Aina on vaihtoehtoja. Vaikka niitä vaihtoehtoja koetetaankin pimittää ja ihmisiä ohjaamaan tietyille raiteille jotka ei ole näiden edun mukaisia.
Juu en todellakaan ole voinut vaikuttaa siihen että olen ollut kroonisesti sairas syntymästäni saakka, vanhempani olivat täysipäiväisiä alkoholisteja olin vasta 9v kun vihdoin pääsin sijaiskotiin joka sekin sitten olikin huono paikka.. Koulumenestystä ei ole kun ei ketään ole kiinnostanut ja olin jo pienestä pitäen paljon sairaalassa joten tipuin opetuksen kärryiltä jo heti kättelyssä 😩 olen yli 30-vuotias en ole ikinä ollut töissä, työkkärin kurssilta toiselle vaan kulkenut.. No mä kasvatan lapset ja kyllä minä nyt kuitenkin koen elämäni mielekkääksi, minulla on ihana mies ja lapset, ne riittää mulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä ei tosiaan ole reilu. Mutta milläs muilla korteilla sitä pelaisi kuin saamillaan?
Tubettaja papananaama sanoi jossain videossa jokseenkin näin: "Älä anna sen mihin et voi vaikuttaa, pilata sitä mihin voit vaikuttaa."
Niinhän se pitkälti on. Itsellä oli lähtökohdat vaikka mihin, pääsin AMK:oon mutta sitten menin muka masentumaan ja lopetin sen kesken, kuten erään toisenkin kurssin. Ajelehdin aikani ja nyt olen yli 10v ollut töissä pienipalkkaisessa duunarihommassa josta en pidä, kun en tiedä mitä muutakaan tekisin. Samaten ikisinkkuna olen elellyt, kun olin muka masentuvinani nuoruuden takaiskuista deittirintamalla niin kovin, että sen vuoksi olen heti alkuunsa torpannut potentiaaliset pariutumistilanteet. En voi siitäkään valittaa, etteikö niitä olisi ollut. Aivan itse olen tupeksinut koko elämäni. Jos olisin tehnyt toisin, saattaisin nyt olla hyväpalkkaisessa duunissa ja hienossa parisuhteessa täysin tyytyväisenä elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se tuota tarkoita, että jotenkin itse olet valinnut tyhmyyteesi vaan että jos susta ei ole töihin niin sitten yrität keksiä muuta sisältöä ja kiitollisuuden aihetta elämääsi. Sulla on jäänyt tuo rutkutusvaihde päälle, koska muistan useita samantyylisiä aloituksia.
No mä olen ollut masentunut ja ahdistunut melkein koko elämäni (nyt melkein 50 v) enkä siksi ole kyennyt ’normaaliin’ elämään. Ei todellakaan oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin on. Mitä nopeammin ottaa vastuun kaikesta ja tekee asioille jotain sen parempi.
Tai entäs minä, joka olen vain 180cm ja ruma, miten minä muka tein sen? Onko se minun vikani että naiset eivät kiinnostu tällaisesta? Ei aina voi syytellä ihmisiä heidän vajavaisuuksistaan, aina kaikki ei ole omaa vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluan lohduttaa sinua. Olen itse 50-vuotias. Elämä ei ole reilua ei todellakaan. Jo nuoruudesta näin miten rikkaiden muksut saivat ihan eri lähtökohdat kuin itse. Heillä oli mahdollisuuksia ja suhteita. He harrastivat kalliisti ja kävivät ulkomailla kesäisin. Sitten me köyhät kuunneltiin kesän jälkeen niiden tyhmiä juttuja mitä taa isi oli niille maksanut. Näiden rikkaiden perheiden kersat pääsivät hyvin helpolla, ainakin siltä se näytti. Olen itse onnistunut pääsemään sellaiseen ammattiin mistä nautin, toivon sinulle samaa. Ei ihminen päätä epäonnistua, maailma on raaka, täällä pärjäävät parhaiten sellaiset jotka saavat synnyinlahjana rikkaudet ja suhteet. Kutsutun epäonnistujan pitää vain yrittää ja yrittää......
Suuri osa maailman rikkaimmista ihmisistä on lähtöisin köyhistä olosuhteista, mm. asuneet autossa. Että suosittelen miettimään uudestaan... vaikka joku muu olisi saanut lapsuudesta paremmat lähtökohdat se ei estä tekemästä jotain omalle elämälleen.
Voi se pitää paikkansakin, ainakin jos pistää elämänsä risaiseksi niin siitä tosissaan voi tulla todella risainen.
Alue: Aihe vapaa
Haluan lohduttaa sinua. Olen itse 50-vuotias. Elämä ei ole reilua ei todellakaan. Jo nuoruudesta näin miten rikkaiden muksut saivat ihan eri lähtökohdat kuin itse. Heillä oli mahdollisuuksia ja suhteita. He harrastivat kalliisti ja kävivät ulkomailla kesäisin. Sitten me köyhät kuunneltiin kesän jälkeen niiden tyhmiä juttuja mitä taa isi oli niille maksanut. Näiden rikkaiden perheiden kersat pääsivät hyvin helpolla, ainakin siltä se näytti. Olen itse onnistunut pääsemään sellaiseen ammattiin mistä nautin, toivon sinulle samaa. Ei ihminen päätä epäonnistua, maailma on raaka, täällä pärjäävät parhaiten sellaiset jotka saavat synnyinlahjana rikkaudet ja suhteet. Kutsutun epäonnistujan pitää vain yrittää ja yrittää......