Muistaako/tietääkö kukaan, miksi lainojen korkoprosentit 70-80-luvuilla olivat 10-15%?

Ne kyllä nousi -90 luvun lamassa tuonne 15-20%

Olisko syynä ollut ns. öljykriisi? Googlaa.

Ei millään mekanismilla voi enää toistua koska maapallon väki löysi ahneuden. 

Korko pitää olla kova, jos on inflaatiota.

Inflaatioita ei tule senkään takia, koska aina vaan haalitaan halvempaa työvoimaa. Kiinasta tuotteita halvalla.

Suomi oli tiukasti säädelty suljettu talous, jossa teollisuuden kilpailukykyä parannettiin toistuvilla devalvaatioilla eli markan arvon laskulla. Tämä aiheutti inflaatiota ja korkojen nousua.

Vierailija kirjoitti:

Ne kyllä nousi -90 luvun lamassa tuonne 15-20%

On vaikeaa löytää tietoa koroista 80-luvulla. Varmaan muistin väärin, että ne olisivat olleet jo silloin yli 15%.

Ap

Korot oliva korkeimmillaan 90-luvun itseaiheutetussa pankkikriisissä. 

Rahapolitiikka vapautui 80-luvulla ja pankit jakoivat lainaa ihan surutta kaikille halukkaille.

Osa lainoista oli valuuttaluottoja ja kun markkaa devalvoitiin useamman kerran, niin lainamäärät nousivat pilviin.

Vierailija kirjoitti:

Korot oliva korkeimmillaan 90-luvun itseaiheutetussa pankkikriisissä. 

Rahapolitiikka vapautui 80-luvulla ja pankit jakoivat lainaa ihan surutta kaikille halukkaille.

Osa lainoista oli valuuttaluottoja ja kun markkaa devalvoitiin useamman kerran, niin lainamäärät nousivat pilviin.

Aivan.

Mietityttää vain nytkin, että taloudessa on näkyvissä jälleen yritysten pelastamista, vaikka se olisi terveempää antaa niiden kaatua, kuin pelastaa pumppaamalla rahaa keskuspankista. Nyt taloudessa on näkyvissä epätervetä merkkejä, esim. negatiiviset korot. Se ei itsessään tietenkään ole vielä kovin paha asia, mietin vain, jos epäterveiden elementtien ilmestyminen jatkuu...

Ap

Vaikka inhoattekin Nallea, kannattaisi lukea hänen kirjansa. Siinä on todella hyvin eritelty syitä tähän.

Ja ei, ei ole todennäköistä että tuo toistuisi. Lähinnä jos maailma taas suljettaisiin, työvoima ja raha ei liikkuisi vapaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kyllä nousi -90 luvun lamassa tuonne 15-20%

On vaikeaa löytää tietoa koroista 80-luvulla. Varmaan muistin väärin, että ne olisivat olleet jo silloin yli 15%.

Ap

Asuntolaina oli 80-luvulla 10-12%. 

Inflaatio oli kova 70-luvulta asti. Palkat nousi paljon ja korko myös sen mukainen. 

Suomessa ei ollut mitään pidäkkeitä millekkään. Työmarkkinajohtajat nosti palkkoja ja Suomen pankki devalvoi ulkomaankaupan takia aina silloin tällöin.

Korkeista koroista huolimatta asuntolainat makseltiin pois maksimissaan kymmenessä vuodessa. Nyt nollakorkojen aikaan maksuajat 25-vuotta. 200000€ lainassa korkojen nousu vaikkapa 5% aiheuttaa 10 000€ korkokustannukset vuodessa, siihen sitten lyhennykset päälle.

Tällä hetkellä valtiot, yritykset ja yksityiset ovat niin veloissa, että korkojen nousu siihen viiten prosenttiin kaataisi koko talouden. Keskuspankit yrittävät hillitä korkojen nousua, se tulee lopulta osoittautumaan mahdottomaksi tehtäväksi. Voi olla että olemme melko lähellä jo katkeamispistettä.

Maksoin aikanaan opintolainasta 16 % korkoa. 

Toisaalta 70-80 luvulla yhden-kahden vuoden määräaikaiselle talletukselle sai lähes 10% koron.

Ensimmäisen talon ostin 1980-luvulla, korkoprosenttia en muista. Erosin 1992, kahden lapsen yksinhuoltajana ostin 3h+k, lainan korko oli 17 %. Mutta veroprosentti oli 9 %. Naapurin vero oli 0 %. Hänellä oli neljä lasta.

Eli maksettiin "köyhänäkin" asuntoa.

Nykyään menee palkasta veroa 38 % ja muut kulut päälle.

Vierailija kirjoitti:

Korkeista koroista huolimatta asuntolainat makseltiin pois maksimissaan kymmenessä vuodessa. Nyt nollakorkojen aikaan maksuajat 25-vuotta. 200000€ lainassa korkojen nousu vaikkapa 5% aiheuttaa 10 000€ korkokustannukset vuodessa, siihen sitten lyhennykset päälle.

Tällä hetkellä valtiot, yritykset ja yksityiset ovat niin veloissa, että korkojen nousu siihen viiten prosenttiin kaataisi koko talouden. Keskuspankit yrittävät hillitä korkojen nousua, se tulee lopulta osoittautumaan mahdottomaksi tehtäväksi. Voi olla että olemme melko lähellä jo katkeamispistettä.

Tätä minäkin mietin. Ja jos ollaan lähellä katkeamispistettä, mietin, mitä muuta siitä seuraa, kuin että korko olisi ensin vaikka 5%? Monen pienen ihmisen talous kuitenkin kestäisi sen . Mutta kun se tuskin siihen sitten jää. Kaatuuko valuutta, entäs sen jälkeen? Korot, rahan arvo???? Vai mitä ihmettä. Sitä pieni ihminen vain miettii, että paljonko kannattaisi kotiuttaa rahaa ihan vaikka kiinni kultaan tai ainakin velattomiin seiniin (Helsingissä..)

Ap

Ja jos velkaisten sijoitusasuntojen hinnat romahtavat, niin niistä jää isot velat verrattuna niiden arvoon? Näkisin, että asuntojen hinnat romahtaisivat, jos talous jollain tavalla kaatuu, ja sijoittajilla tulee tarvetta ja pakkoa myydä asuntojaan. Sijoittajilla on lähinnä yksiöitä ja kaksioita, mutta kuitenkin.

Että voi varmaan käydä niin, että sijoittajan saatua velat maksettua velka oli isompi kuin asunnon arvo. Tämä on tietenkin aina riski asuntosijoittamisessa. Niillä, joilla lainaa on enää alle 10v sijoitusasunnoissa, on aika hyvä tilanne, jos kestävät asuntojen arvojen romahdiksen. Koska vuokralainenhan sen lainan on maksanut.

Mutta mietin vain, kun edelleen hömpötetään, että mukaan siihen kannattaa lähteä...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Korkeista koroista huolimatta asuntolainat makseltiin pois maksimissaan kymmenessä vuodessa. Nyt nollakorkojen aikaan maksuajat 25-vuotta. 200000€ lainassa korkojen nousu vaikkapa 5% aiheuttaa 10 000€ korkokustannukset vuodessa, siihen sitten lyhennykset päälle.

Tällä hetkellä valtiot, yritykset ja yksityiset ovat niin veloissa, että korkojen nousu siihen viiten prosenttiin kaataisi koko talouden. Keskuspankit yrittävät hillitä korkojen nousua, se tulee lopulta osoittautumaan mahdottomaksi tehtäväksi. Voi olla että olemme melko lähellä jo katkeamispistettä.

Nimenomaan korkeista koroista johtuen lainat maksettiin nopeasti pois. Eikä pankeista saanut asuntolainalle 6-8 vuotta pidempää maksuaikaa, joten ei auttanut kuin maksaa tai itkeä ja maksaa.

Koska talous ja tuotanto kasvoi ja työntekijöillä oli vahva asema.

Opintolainan korko laski johonkin 11 % kun itse opiskelin 80-luvun lopulla, voi olla että en muista ihan oikein. Lähes kaikki ottivat sitä, vaikka ei ollut tarvetta, koska korko oli niin matala. Sitä säästettiin sitten asunnon käsirahaksi. Mulla opintotuki meni kokonaan vuokraan ja elämisen rahoitin kesätöillä, lainarahat jäi säästöön opiskelun loputtua. 

Varmasti monen pienen ihmisen talous sen kestäisi. Otetaan nyt vaikka Suomi esimerkiksi valtiollisesta toimijasta. Valtionvelka vajaa 110 miljardia, kuntien velka n. 30 miljardia. Valtionvelan hoitokulut muistaakseni n. Miljardin vuoteen. Kunnilla ehkä luokkaa saman verran. Korot nousee 5%, niin velanhoitoon palaa 7 miljardia. Eli 5 miljardia enemmän kuin nyt, valtion budjetti tällä hetkellä 4 miljardia alijäämäinen, siihen sitten toinen mokoma päälle lisääntyneistä velanhoitokustannuksista.

Kuntia tulee katumaan, palvelut heikkenevät ja verotus kovenee. Kulutus pienenee, yrityksiä kaatuu. Omaisuuserien arvot tippuvat kautta linjan.