Voisitko ottaa kumppaniksesi miehen, jolla on itseäsi alempi koulutustaso? Jos et, miksi?

Voisin, koska mun on melkein pakko. Olen itse filosofian maisteri ja jos kelpuuttaisin vain toisen maisterin niin aika kauan saisin etsiä. Tosin nyt olen sinkku kun en toisaalta kuitenkaan synkkaa vain amislaisten kanssa. Eli joku ylioppilas pitäisi vähintään olla että saisi jotain tasokasta keskustelua aikaan.

Otin ja hän tienaa triplat itseeni verrattuna. Se vähän kismittää.

Vierailija kirjoitti:

Voisin, koska mun on melkein pakko. Olen itse filosofian maisteri ja jos kelpuuttaisin vain toisen maisterin niin aika kauan saisin etsiä. Tosin nyt olen sinkku kun en toisaalta kuitenkaan synkkaa vain amislaisten kanssa. Eli joku ylioppilas pitäisi vähintään olla että saisi jotain tasokasta keskustelua aikaan.

Kai niitä maistereitakin on aika paljon nuoremmissa ikäluokissa. Tohtorille voisi tehdä vähän tiukempaa, vaikka ei sekään enää mikään harvinaisuus ole.

En kyllä ymmärrä, miksi joku valitsisi puolisonsa tutkinnon perusteella.

Tottakai.

Olen naimisissa sellaisen kanssa.

Totta kai. Mikä ihme kysymys nyt taas?

Kyllä. Olen tohtori ja mies on maisteri, tosin naimisiin mentiin maistereina.

Uskon, etä ainakin jotain perää on siinä salaliittoeoriassa, että ammattikorkeakoulu verkko halutaan säilyttää, niin suurena kuin se nykyisin on kattaen aiemmat opistot ja myös osan aiemmista ammattkouluista, siis van nimi muuttui johtuu siitä, että näin varmistetaan, että vastaisuudessakin on "korkeakoulutettuja miehiä" Koska, jos korkeakoulutus tarkoittaisi vain yliopisossa opiskelua (ja sieltä ns. valmistumista), niin aika harvaksi jäisi "korkeakoulutettujen" miesten osuus nykyisin.    

Tietenkin voisin. Ehkä jopa mieluummin matalampi kuin korkeampi koulutus.

Voisin ja otinkin. :) Olen korkeakoulutettu ja miehelläni ei ole edes peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Silti olen hänen kanssaan älyllisesti enemmän samalla aaltopituudella kuin kenenkään kanssa, jonka olen tavannut. Huumorintajumme ja arvomme sopivat myös yhteen, mies on fiksu ja rehellinen, puhuu ja pussaa. Koulutustaso on minulle aivan yhdentekevä, paljon enemmän merkitystä on sillä, että puoliso on samanhenkinen kuin itse ja persoonallisuudet mätsäävät hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa sellaisen kanssa.

Sama

Korkeakoulutus ei valitettavasti (tai  onneksi) vielä millään tavoin kerro tai takaa sitä, että toinen olisi mahd. kumppnina millään muotoa viehäävä. -Ei toki estäkään olemasta...  Olisihan se toki hieman opiskelleena mukavaa tietysti ajatella, että opinnoistani olisi eddes jotain iloa, jos joksus vielä elän ja olen parisuhteessa. Vaan ehkä olen miehenä jäävi sanomaan mitä naiset kenties kokevat ja tai tuntevat miehen koulutuksesta. Toisaala miksi tämä sekka olisi kiinni sukupuolesta(?)  

Sinkkumies

En voisi. Joku tästä aina vetää herneet nenään, mutta jokainen pari joilla koulutustaso heittää paljon toisistaan on onneton. Mun tuttavapiirissä 2 tällaista paria.

Itse amk-insinöörikoulutuksen käynyt vaan en valmistunut. Mies teknikko ja valmistunut. Kumpi meistä sitten on se vähemmän koulutettu?

Ihan hyvin voisin, ja jos tämä alkutekijöissään oleva juttu, joka on tällä hetkellä viriämässä elämässäni, mihinkään etenee, sillä tavalla käykin. Ainakin jonkinlaiseksi kumppaniksi tuo uros voi hyvinkin päätyä. :)

Itse olen filosofian maisteri ja hän opiskelee ammattikorkeakoulussa. Alamme eivät ole millään tavalla kosketuksissa toisiinsa, mutta näen sen ennemminkin rikkautena ja mahdollisuutena oppia uutta puolin ja toisin, en esteenä.

Voisin, mutta sitä meistä ei kestäisi kumpikaan, jos mies olisi kaikessa tyhmempi. 

En voisi. Haluan keskustella laajasta ja myös akateemisista aiheista. Olen aina turhautunut jos toinen ei ymmärrä abstraktia ja teoreettista ajattelua. Kyllä joku ei-akateeminenkin toki ymmärtää mutta yleensä ei niin hyvin.

en. olen heteromies.

Voisin ja myös otin. Fiksu mies silti vaikka duunari onkin, palkkakin on todella hyvä.

Taitaa olla jo. Ei mua kiinnosta koulutus vaan raha.