16-vuotias poikani imuroi viikoittain kotonamme
Kommentit (17)
Se riippuu...
Jos imuroi pelkästään tyrannimutsin raivonpurkauksen pelosta niin et ole.
En tiedä, et kertonut mitään pojastasi.
Minä imuroin kaksi kertaa viikossa, onko minut kasvatettu oikein?
Minä asuin omillani tuon ikäisenä.
Ennen sitä olin tehnyt kotona ison osan kotitöistä jo vuosia. Normaalien kotitöiden lisäksi hoidin navetan ja eläimet.
Miten rankaiset sitä jos se ei siivoa?
Nää on kyllä käteviä! Oma lapseni, jo aikuinen, on lievaästi vammainen, joten hänestä en koskaan saanut kuin korkeintaan seuraa omaan siivoamiseeni, ja sekin monesti vain vaikeutti tekemistä :D Kun mieheni kanssa aloin yhdessä olemaan, oli aluksi hämmentävää huomata että hänen lapsensahan oikeasti kykenevät ihan, tai ainakin lähes samaan mihin aikuinenkin, kunhän ensin malttaa "kulkea perässä" ja opastaa.
Näille voi myös antaa veitsen käteen, eikä heti tule ruumiita. Äitinsä luona eivät tee mitään(siis äiti tekee kaiken mieluiten itse, kun lapset ei osaa) joten olen saanut ihan itse opettaa heidät kotihommiin. Ihanaa, kun olen saanut toisen mahdollisuuden elää myös sellaisten lasten kanssa jotka eivät ole vammaisia(vaikka toki oma lapsi on aina oma laspi, mutta tietäjät tietää ). Vaikka luulin että minun kohtaloni ja kokemukseni äitiydestä ja lasten kanssa elämisestä tulee jäämään vain tähän yhteen erityislapseen.
Eli kyllä, meillä lapset imuroi, pesee lattioita, siivoaa keittiön, hoitaa tiskikoneen, ja laittaa omat pyykit :) Vessan pesun opettelu on seuraavana vuorossa.
Hän haluaa varmaan isona siivoojaksi.
Huutista vässy.källe. Tuollaiset kius.ataan junan alle.
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin omillani tuon ikäisenä.
Ennen sitä olin tehnyt kotona ison osan kotitöistä jo vuosia. Normaalien kotitöiden lisäksi hoidin navetan ja eläimet.
Minä toivon kovasti, että omat lapseni tuon ikäisinä asuvat kotona ja käyvät koulua.
11-vuotias poika pesee vessan viikottain kotonamme ja mies imuroi koko talon.
Mieheni imuroi lähes joka päivä.
Olenko kasvattanut hänet oikein?
Robotti-imuri imuroi 2-3 kertaa viikossa. Olenko tehnyt oikean ostoksen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin omillani tuon ikäisenä.
Ennen sitä olin tehnyt kotona ison osan kotitöistä jo vuosia. Normaalien kotitöiden lisäksi hoidin navetan ja eläimet.Minä toivon kovasti, että omat lapseni tuon ikäisinä asuvat kotona ja käyvät koulua.
Minäkin olisin toivonut samaa, sitä ei minulle valitettavasti suotu. Kodissani ei vain huoltajalla ollut mielenterveys kunnossa.
Vaihtoehtoni olivat painua katuojaan tai olla pahoinpideltävänä päivittäin.
Valitsin kadut.
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin omillani tuon ikäisenä.
Ennen sitä olin tehnyt kotona ison osan kotitöistä jo vuosia. Normaalien kotitöiden lisäksi hoidin navetan ja eläimet.
No ei ihme että muutit pois noin nuorena. Maksoiko vanhemmat edes palkkaa noista maataloustöistä?
Minunkin saman ikäinen poika imuroi aina kun pyydän ja auttaa muutenkin. En ole ikinä ajatellut että sillä olisi kasvatuksen kanssa mitään tekemistä.
Kasvatuksella voi aika vähän vaikuttaa mielestäni. Kun kiintymyssuhde on kunnossa ja tasapainoinen arki niin se on se paras mitä voit lapsellesi tarjota. Loput on aika pitkälti kaveripiiristä kiinni. Onneksi pojallani on fiksu kaveripiiri mutta jos olisi sattunut käymään huono tuuri niin siihen ei kasvatukset paljoa auta.
Mielestäni kuuluu asiaan, että lapset auttavat kotiöissä. Iän mukaan tietty. Alkaa siitä, että korjataan pois omat lelut. Lukioikäinen poikani ei ihan joka viikko imuroinut, mutta usein kyllä. Hän teki myös tamppasi mattoja, teki lumitöitä, laittoi ruokaa, tyhjensi astianpesukoneen. Oikeastaan pyykinpesu jäi sellaiseksi askareeksi, joka tuli opetettua vasta omilleen muuttavalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin omillani tuon ikäisenä.
Ennen sitä olin tehnyt kotona ison osan kotitöistä jo vuosia. Normaalien kotitöiden lisäksi hoidin navetan ja eläimet.No ei ihme että muutit pois noin nuorena. Maksoiko vanhemmat edes palkkaa noista maataloustöistä?
En tietenkään saanut.
Minulla ei myöskään saanut olla kavereita eikä harrastuksia. Läksyille ei juuri jäänyt aikaa eikä energiaa töiltä. Huonosta numerosta sain tietenkin extra selkäsaunan.
Olin sosiaalisesti täysin rampa kolmekymppiseksi asti. Pelkään edelleen ihmisiä.
Minun kaverinikin imuroi ja siivosi kotonaan kun olimme tuon ikäisiä. Siitä sai sitten viikkorahansa kun oli niin kiltti ja auttoi kotitöissä. Viikonloppuisin ja myöhemmin viikollakin sitten se viikkoraha laitettiin päihteisiin ja kun se raha ei silti aina riittänyt niin meni sitten varastelemaan autostereoita.