Maanviljelijät, miksi ette hyödyntäisi tätä pitkää kasvukautta
Nyt meille on suotu leutoa säätä, ehtii sato kypsyä pariinkin kertaan, kannattaa ottaa hyöty irti, eikä aikailla turhia.
Kommentit (6)
Ok.
Menen heittelemään kylvövakasta siemeniä tuonne kurakkoon toivotaan jotta itävät.
Luulekko että tuonne pellolle on mitään asiaa traktorilla :D
Ei näitä säitä ole niin pitkään ollut, että niiden varaan voisi jotain rakennella.
Kasvit ovat herkkiä, mitäs jos kylvät kalliit suuret määrät siemeniä ja yhtä-äkkiä tulisikin pakkaskausi. Tulevan vuoden sato ja lehmien ruoka olisi kokonaan menetetty, eikä luonnon ilmiöitä korvaa viljelijälle kukaan.
Mistäs ne rahat otettaisiin uusiin siemeniin ja kynnettäisiin pelto taas uutta kylvöä varten.?
Eivät asiat ole niin yksinkertaisia, kuin miltä ne tämänkin palstan cityihmisistä tuntuu.
Enkä ole maanviljelijä, mutta joskus tulee ajatelleeksi näitäkin asioita, etenkin nyt kun neuvottelut ovat näistä juuri menossa EU-tasolla.
Suomi tuottaa metsätalouden tuotteista sellaista, millä on menekkiä ja kysyntää maailmalla.
Lämpimikseen tehty hupialoitus?
Ehkä hyödynnänkin, mahdollisesi pääsen kylvötöihin toukokuun alkupuolella.
Kylvöjä varten maan on oltava riittävän kuiva ja lämmin.
Kasvukauden pidentymistä on hehkutettu vuosituhannen vaihteesta lähtien, mutta silti tehollisen lämpösumman kertyminen ei ole varmaa. Esim. viime vuonna ei Pohjois-Pohjanmaalla tahtonut kasvukausi riittää aikaiselle kevätvehnälle.
Elokuussa oli hallaa, joka vahingoitti kasvustoja.
Vaikka vuosi olisi keskimääräustä lämpimämpi ja heinäkuussa olisi tukalia helteitä, kasvukauden tehollinen lämpösumma voi jäädä matalaksi.
Ja miksi keitetään vaan sellua niin, niiin , niiin,
Miks? Miks? Miks ei korkean jalostusasteen tuotteita, niin oltaisiin kaikki miljonäärejä?
Terv. Julkisen sektorin elätiltä.